Joulu tulee – oletko valmis?

[UnenNukkuja]

Kukin tavallaan, näinhän se menee. Meillä lapset ovat vielä kymmenisen vuotta juhlan keskipisteessä.

Kunhan he aikanaan lentävät pesästä, tilanne lienee meilläkin samanlainen kuin sinulla nyt.

Joo oma isänikin keskittyy tässä päivässä oleilemaan vaimonsa kanssa kaksin joulut, vaikka lastenlapsiakin on.

Toki tarkennan sen verran, että itselläkin kaikki sairastelu vie ehkä pieneen itsekkyyteenkin, että haluaa määrätä omista menoistaan.

Ja arvostan perheitä, jotka kykenee siihen kaikkeen hössötykseen.

 

[Creed Bratton]

Täällä Japanissa ei juurikaan joulua huomaa. Isommissa ruokakaupoissa saattaa soida jokin jouluinen melodia ja kaupungin keskustasta löytyy jouluvaloilla valaistuja katuja, sekä jonkinlaista muuta valoshowta pimeyden laskeuduttua. Täytyy noita tänään mennä ihmettelemään. Joulukinkun sijasta taidan käydä syömässä ramenia. Japanissa on kylläkin tapana jouluna käydä KFC:ssä, mutta taidanpa silti liputtaa ramenin puolesta. Toki onhan täällä paljon jouluisampi tunnelma pieneen etelä Kiinan kaupunkiin verrattuna jossa tuli joulu vietettyä joitakin vuosia sitten. Silloin ei joulusta ollut mitään tietoa. Seuraavaksi varmaan pitäisi sitten joulu viettää Koreassa, jossa joulua jopa juhlitaan jossain määrin.

Hesarissa oli tänään juttu tästä Japanin KFC joulusta. Oli kyllä hämmentävä, pöytävaraus jotta saa syödä upporasvakanaa. Mutta hauska oli lukea japanilaisesta jouluperinteestä.

Hyvää joulua sinne!

 

[Reverent]

Aika nappiin ja suunnitelman mukaan on joulu menny. Vähän harmittaa alkuperäisen suunnitelman mukaisen kävelyn vanhempien haudalle vaihtuminen autoiluun. Kolmatta viikkoa jatkuva flunssa ja surkea olo ei vaan mahdollistanut kympin kävelyä, vaiks sää olis ollu mitä parhain reippaaseen ulkoiluun.
Jouluruuaksi söin rullakebun läheisestä ja hyväksi todetusta turkkilaisesta. Oli hyvää. Hetki sitten kävin Portsan Arvossa parilla viinillä ja nyt taas kotona takkatulen lämmössä. Erittäin mukavaa ollut yksin jouluaattona kotona, varmaan ensimmäistä kertaa elämässäni. Nautin tästä vielä hetken, sillä huomenna saa taas nähdä koko suvun jälkikasvuineen anopin jouluaterialla.

 

[Kauko Viisas]

Kyllä - olen yhtä valmis ja kypsä kuin kinkkukin.

Hieman jäi harmittamaan, että lastenlasten sairastelun vuoksi eivät päässeet paikalle, joten tämä joulu jäi hieman vajaaksi. Kuten @CuJo#31 ainakin totesi niin joulu on ennenkaikkea lasten juhla - ilman heitä en oikein jaksa innostua.

Ilouutinen kuitenkin: sain vihdoin liitettyä rouvan työsähköpostin hänen uuteen luuriinsa. Hyvä minä!

 

[vsmo]

Tänään mentiin pojan kanssa perinteiseen kohtaamiseen vanhempien luokse jonne tuli myös veli ja hänen jälkikasvu. Annoin perinteen mukaan veljelle juhlapöydän konvehteja ja sain vastaavan paketin häneltä. Veli oli panostanut ja pistänyt lahjakääröön.

Sitten oli rankempi reissu kun vein kynttilän vanhemman pojan tontille kirkolle. Sieltä viemään lahjat mimmille ja sen pojalle. Väistin (ehkä tulevan) anopin tarkoituksella menemällä myöhäisempään kattaukseen. Vasta vuosi ja 4 kk seurusteltu niin ei vielä ole tarve sanoa sukulaisille käsipäivää.

Siitä kotiin joulusaunaan ja muutamalle oluelle. Toimii.

Jouluja teille.

 

[sampio]

Meillä alkaa olla molempien sukujen osalta nuorimmat jo teini-ikäisiä tai lähellä, joten sitä mekkalaa, mitä kymmenen vuotta sitten sai kestää, ei onneksi enää ole. Tosin aika aikaansa kutakin, ja tuolloin se kuului asiaan, siihen oli tottunut ja sen kesti. Tai oikeastaan se oli se juttu jossain määrin.

Mutta kyllä mulle joulu maistuu monella tapaa ihan itselleni. Lopetin duunit Tuomaan päivänä vanhan kansan tapaan ja join jouluoluen. Ruokiin tulee käytettyä aikaa sekä rahaa, samoin ulkotuliin ja kynttilöihin.

Yhdessäoloa ja hyvää ruokaa sekä juomaa, sitähän se on. Yksinäinen jouluaatto olisi itselleni ehkä se kiduttavin ikinä, vaikka muutoin tykkään kyllä yksin olla ja reissata. Tai mistäpä minä sen tiedän, mutta en erityisemmin halua testata.

Hienoa kuitenkin, että itselleen sopivimmat tavat joulunviettoon löytyy varmaan kaikille. Yksi sometuttava lähti päiväntasaajalle hakemaan aurinkoa, muutama on Lapissa viettämässä hiihtojoulua, suurin osa vaikuttaisi olevan kotona erilaisin kokoonpanoin. Etelään en ehkä itse halua jouluksi, mutta keskieurooppalainen joulu on jonkin verran kiinnostustani kutitellut. Saa nähdä, tuleeko koskaan toteutettua.

Nyt vähän suklaata mukaan ja Netflixiä kynttilöiden sekä kuusen loisteessa. Aamulla nukun liian pitkään ja aamupalaksi savulohen jämiä saaristolaisleivällä sekä savupeuraa ja -kinkkua.

 

[Reverent]

Juuri näin. Jokaiselle oikeus viettää joulunsa omalla tavallaan.

Toisaalta aika sama, miten jokainen joulunsa viettää, mutta silti löytyy näitä somen joulupoliiseja, joilla on pakonomainen tarve kertoa omasta oikeaoppisesta joulustaan. Oli ilahduttavaa huomata, kun kävin illemmalla paikallisessa korttelikapakassa viineillä, niin siellä oli jonkun verran ihan normaalia sakkia pariskunnittain viinillä, bissellä tai glögillä, eikä mikään syrjäytyneiden kokoontumisajo.
Aika pitkään on vituttanut nää jouluperinteet, miten ollaan aina vietetty, mitä kuuluu syödä ja niiden vuoksi pitäis toimia aina tietyllä tavalla. Onneks tänään pääsi rikkomaan rajoja käymällä jouluaattona baarissa ja syömällä jouluruuaks kebua.

 

[444]

Melkoisen upea aatto. Heräiltiin kaikessa rauhassa, noustiin katsomaan Yle Areenasta Joulupukin kuumalinja ja lumiukko. Siinä välillä kävin tuikkaamassa riisipuuron uuniin tekeytymään. Lumiukon jälkeen puurot nassuun ja pakettien avaamiseen. Vietettiin siis neljään pekkaan (minä, puoliso, vauva ja koira) aattoa ja osa - lähinnä vauvan - paketeista oli tullut jo ennakkoon perille. Pikkuneiti meinasi hermostua, kun oli vissiin liikaa lahjuksia ja vanhukset avasivat kaikki omin päin. Tämän urakan jälkeen vielä avantosaunaan nauttimaan elämän pienistä iloista eli kylmästä vedestä ja kuumasta saunasta. Neitokainen on vielä sen verran pieni tuohon hupiin, että käydään aina vuorotellen toisen lykkiessä kärryillä pitkin Lohjan kylänraitteja. Kotiuduttuamme koin järisyttävän miehekkyyden tunnetta vetäessäni puolisolta saamani vaaleanpunaisen villapaidan päälleni ja istahtaessani ompelukoneen ääreen viimeistelemään kummitytön joululahjan. Vain kolme tuntia myöhemmin se olikin valmiina ja paketissa.
Joulupäivänä tulevat äitinsä (siskoni) kanssa tänne periferiaan kyläilemään koko päiväksi. Muut sukulaiset eivät tule, kun on kuulemma kauhea keli. Aivan sama, jää enemmän ruokaa minulle.

Mutta onpahan taas ollut jouluviikko. En muista, koska viimeksi olisin ollut lomalla näin stressaantunut. Tai töissäkään. Joka päivä aamusta yöhön jotain menoa ja meininkiä, ja vaikka pääosin onkin ollut kivaa, niin aikataulujen jatkuva veivaaminen ja säätäminen on saanut tämän isukin aika hermoraunioksi. Onneksi tiistaina taas paluu töiden pariin, niin helpottaa taas hetkeksi. Kunnes koittaa uudenvuoden kikkailut. Jeesuksen perse, mä vaan sanon.

 

[Pottakameli]

Joulu sujahti ohi varsin kivuttomasti, mutta ainoa miinus on tämä vähän puolikuntoinen olo. Keuhkot jotenkin raskaan tuntuiset sairastelun jäljiltä ja energiaa ei ole liikaa.

Mutta tulipahan syötyä ja lahjat jaettua.
Töihinkin kerkesi n. Klo 21 ajoissa.

Töissä on nyt mukavan rauhallista valvoa ja ei pahemmin väsytä. Paljon olisi tuossa pöydällä Konvehtia syötävänä yön ajaksi, mutta eivät ole oikein meikäläisen juttu... Loput lakut nappasin suuhuni heti.

 

[Knox]

Meillä alkaa olla molempien sukujen osalta nuorimmat jo teini-ikäisiä tai lähellä, joten sitä mekkalaa, mitä kymmenen vuotta sitten sai kestää, ei onneksi enää ole. Tosin aika aikaansa kutakin, ja tuolloin se kuului asiaan, siihen oli tottunut ja sen kesti. Tai oikeastaan se oli se juttu jossain määrin.

Meillä taas tämä oli ensimmäinen joulu, kun esikoinen ymmärsi joulun ja joulupukin päälle. Todella hienoa aikaa, kun toinen on niin vilpittömän iloinen ja onnessaan, mutta onneksi tämä aika myös vain kerran vuodessa :) Ei meillä mitään älytöntä showta ole jouluksi järjestetty, mutta kyllähän se jännitys rakentuu sieltä joulukuun alusta alkaen, ja purkautuu sitten aattona aikamoisella innolla. Neiti tuli eilen aamusta klo 5.30 huutamaan, että "TÄNÄÄN TULEE JOULUPUKKI". Päiväunet jäi välistä, kun eihän se malttanut nukkua.

Ostin itselleni laatuviskiä, ajatuksena oli ottaa lasi tai kaksi lasten mennessä nukkumaan. Olin vain itsekin niin poikki, että viski jäi korkkaamatta, ehkä tänään sitten.

Olen aina pitänyt joulusta, ja kyllähän tämä omien muksujen myötä on noussut entistä hienommaksi juhlaksi. Hyvää ruokaa, yhdessäoloa ja tietysti lasten riemua. Tai no kuopus nyt ei vielä ymmärrä onko joulu vai juhannus, mutta ajankulu on nopeutunut lasten myötä, niin kohtahan sekin tallustelee omilla jaloilla ja jännittää pukkia.

Hyvää joulua kaikille! Tässä on vielä pari päivää aikaa ottaa rennosti, ja toivottavasti kaikilla on mieluinen joulu.

 

[Creed Bratton]

@Knox meillä vähän vastaava setti, tosin vanhempi tyttö nyt reilu 4-vuotias niin kierrokset tuntuvat vain kovenevan vuosi vuodelta. Nuorempi 8,5kk ei tajunnut vielä mitään.

Mutta tuon vanhemman tytön kanssa ei tehty tällä viikolla aatosta sen isompaa juttua niin nukkui vielä sen edellisen yön hyvin. Päivällä sitten alkoi pukin tulo jo jännittämään, onneksi oltiin bookattu pukki jo klo 15 paikalle. Lahjat piti kaikki saada heti auki ja ei oikein malttanut mihinkään keskittyä ja klo 20 oli pakko viedä tyttö nukkumaan, kun oli selkeästi kaikkensa antanut. Tänään sitten mukava klo 6:30 herätys, nyt on leikkinyt reilun tunnin leluilla hyvin keskittyneesti.

Muuten meni aika perinteisesti, ruoka oli ihan jees ja viiniä tuli maisteltua. Kävin myös yhdelle kaverille heittämässä joulupukkikeikan ja olihan se vähän isompienkin (7-9 vuotiaat) pukkifanitus suloista seurattavaa.

Vähän huomaa iän ja työn tuoman stressin aiheuttavan sen, että alkoholi ja jouluruoka pilaa yöunet pahemmin kuin ennen ja tänään ei huvittaisi kumpaankaan koskea. Mutta faijalla on aina todella hyvät jouluruoat ja juomat niin ehkäpä sitä uhraudun.

 

[Knox]

Se unohtui kirjoittaa, että tyttärellä tuli vähän isin puolesta paha mieli, kun isi sai vain yhden paketin. Hän sitten kirkkain silmin toi yhden oman pakettinsa minulle. Tietysti kiitin ja vähän liikutuin, toinen oli niin vilpitön. Tytär halusi tulla avaamaan pakettia kanssani, ja kun sieltä paljastui paljon toivottu Ryhmä Haun Hau-vaunu (vai mikä nyt onkaan), katseli tytär pakettia pää selvästi raksuttaen, kunnes otti paketin käsiinsä, ja totesi että "tämä on isi minun".

Annan täydet pisteet empaattisuudesta ja hyvästä tarkoituksesta.

 

[Schwein]

Tässä se oma ajatukseni, miksi lapsettomana annan suvussanikin juhlahetket heille, joilla ne lapset ja lapsenlapset on. Tulen toimeen lasten kanssa, mutta pääni ei vaan aina jaksa sitä mölyä, joka siitä vilpittömästä ilosta irtoaa. Ja he kun saavat sen huomion, jäisi sitä itse vähän hiireksi koloon.

On kaksin miesystävänkin kanssa kivaa.

Ymmärrän täsmälleen mitä tarkoitat. Itselläni on kolme lasta, ja heidän ollessaan pieniä vietimme jouluaattoja vuoroin appivanhempien luona ja vuoroin minun suvun kera. Kun nuoremmalla siskollani niin ikään on kolme lasta (hieman omiani nuorempia), alkoi meno käydä jossain vaiheessa sietämättömäksi. Niinpä vuodesta 2011 lähtien olemme aina viettäneet aaton kotona.

Nyt kun tyttäreni ovat ikähaitariltaan 13 ja 18 vuoden välissä, on joulun vietto jo varsin leppoisaa. Pikkulapsiajassa oli toki oma viehätyksensä, ja tietenkin joulupukkisadun koukkuineen nielleellä lapsella jouluaattoon sisältyy aivan omanlaistaan taikaa ja odotusta. Kasvaessa joulun tärkein sisältö muuttuu, mutta uskon, että jälkikasvunikin osaa arvostaa sitä, että syödään yhdessä hyvin, ollaan yhdessä ja jutellaan toisella tavalla kuin arjessa ehtii. Ja sitten tietysti edelleen avataan niitä paketteja.

Toki on myönnettävä, että vaatiihan tämä aina valmistelua. Joka vuosi yritän jotain turhia hommia karsia, ja ehkä siinä olen onnistunutkin. Mutta on tämä edelleen mukavaa aikaa ja vaivannäön arvoista.

 

[eriatarka]

Joulu on mennyt omalla painollaan.

 

[Soutukorva]

Joulussa on parasta pitkät vapaat ja kun itse juhla on takanapäin. Onhan se lapsille riemukasta, mutta en ehkä ole sitten niin kovin jouluihminen. Itselleni joulu merkitsee mukavaa taitekohtaa vuodenkierrossa. Joulusta kun selvitään, pitkä syksy on takana ja lähdetään laskettelemaan kevättä kohti. Maaliskuun keväinen aurinko häämöttää jo nurkan takana. Kyllä se tästä. Vielä viikko vapaata ja nuorten MM-kisat pääsevät vauhtiin.

 

[eriatarka]

Tänäänkin tuli nukuttua pitkään, saaristolaisleivät lohella syöty aamupalaksi. Nyt uimahallille rentoutumaan, kolmelta ulkojäille, viideltä alkaen lätkää.

Joulu sujuu edelleen omalla painollaan.

 

[Glove]

Nyt on viimeiset puurotkin syöty, joulu ohi tässä taloudessa. Olispa jo toukokuu.

 

[Roger Moore]

Olispa jo toukokuu.

Huhtikuu on ihan jees kun siihen sattuu pääsiäinen.

Mutjoo kyllähän tää joulu alkaa vähitellen olla paketissa (HEH!!!), huonosti osui kyllä joulu tänä vuonna kun 2/3 päivää on viikonloppuna. Noh, nyt sitten huomisesta alkaen viisi päivää töitä ja ensi viikon olenkin kokonaan vapaalla. Käy se niinkin.

 

[sampio]

Ensi vuonna aatto on sunnuntaina eli maanantai ja tiistai ovat vapaina myös, mutta 2024 on karkausvuosi, jolloin aatto osuu tiistaille ja seuraavana vuonna vähemmän yllättäen keskiviikolle. Uusi vuosi lyhentää seuraavaa viikkoa ja loppiainen vielä seuraavaa.

Tämän joulun hyvä puoli vapaapäivien kannalta on se, että loppiainen vie perjantain ensi viikolta.

 

[Joe Plop]

Vihdoin hetki joulun rauhaa... Rouva lähti aamulla töihin ja tulee uudenvuoden jälkeen. Perijätär suoraan alenevassa polvessa meni kaverille ja pääsin hetkeksi yksin rauhassa saunan lauteille. Hetken kukaan ei ollut lahkeessa roikkumassa ja vaatimassa jotain... Ihan täydellistä...

 

[Roger Moore]

Tämän joulun hyvä puoli vapaapäivien kannalta on se, että loppiainen vie perjantain ensi viikolta.

Joo tässäpä se, tuon takia pidänkin neljä päivää talvilomia ensi viikolla niin saa kokonaisen viikon lomaa siihen. Lisäksi jää kaksi päivää lomaa vielä myöhemmälle ajankohdalle.

 

[MegaForce]

Tasan neljä kuukautta jouluun. Yhtä "kaukana" kuin huhtikuun loppu. En ole valmis.

 

[Ann Arbor]

Näin Facebookissa kuvan, että yhdellä torikojulla oli ollut jo joulukortteja myynnissä.

 

[adolf]

Tasan neljä kuukautta jouluun. Yhtä "kaukana" kuin huhtikuun loppu. En ole valmis.

Ehkä reilu kuukausi siihen, että joulusuklaat tulee jo kauppoihin myyntiin.

 

[MegaForce]

Ehkä reilu kuukausi siihen, että joulusuklaat tulee jo kauppoihin myyntiin.

Jep. Syyskuun aikana tulevat. Ei ole niiden aika vielä silloin.