SM-liigan sisältä löytyy tosi vähän sopimuksettomia ja laadukkaita pakkeja. Muutamia sentään, eli esim. Lupaschuk, Järventie, Clarke, Sweatt, Cook, Huczkowski, Seppänen, Leimu, Kousa, Varakas, Mielonen. Näistäkin useammalla on tiettävästi jo uusi osoite tiedossa, eli laatua on tosi niukasti tarjolla.
Ilvekselle tuleekin olemaan kova savotta liigatasoisen puolustuksen rakentamisessa, jos seura ylipäänsä pelaa ensi kaudella liigassa. Täytyisi melkein pystyä kokoamaan pakit nykyisestä joukkueesta, mutta valitettavasti Mikko Kuukka on jo tainnut päättää nostaa kytkintä, eikä Markus Seikolankaan jatko Ilveksessä ole varmasti kirkossa kuuluttettua.
Voidaan varmaan todeta, että parhaassa mahdollisessa, ja edes jollain tapaa realistisessa, tapauksessa kykenemme pitämään tähtemme ja Petre ja Glenn ansaitsevat itselleen pelaamalla suht' edulliset jatkopahvit:
Seikola-Tukio
Kuukka-Glenn
Bruun-Petre
(Näppilä-Akkanen)
reservi (LeKi): Laine, Aalto
Tosiasiassa joudumme luultavasti etsimään SM-liigan ulkopuolelta korvaajaa ainakin Kuukalle, sillä on aika kaukaahaettua, että esim. Lee Sweatt tai edes vahvan Ilves-taustan omaava Järventie haluaisi tässä tilanteessa sitoutua Ilves-merkkiseen kiekkoiluun loistokauden jäljiltä.
Hyökkääjien osalta tilanne on helpompi. Jos saamme Toni Rajalan palaamaan ja - leikitään ajatuksella - myös Perttu olisi halukas palaamaan Ilvekseen, niin joukkueen kehittäminen ja uuden ilmeen luominen kävisi varsin luontevasti:
Rajala-Genoway-Marjamäki
Rask-Lindgren-Toporowski/Anttila
Niinimäki-Määttänen-Pellinen
Korhonen-Myttynen-Sandell
reservi (LeKi): Antonen, Mattila, Hölli, Keränen
Jos ja kun joudumme tyytymään edullisempiin (ja/tai tarjolla oleviin) kompromisseihin, niin Pertun sijasta voisimme ottaa kesän ajaksi try-outille esimerkiksi kaksikon Jan-Mikael Järvinen ja Iivo Hokkanen (tai V-V Vainiola) ja löytää näistä joukkueelle kolmossentterin/nelossentterin taistelemaan roolista Myttysen ja Mattilan kanssa. Tällöin Määttänen olisi lähtökohtaisesti kakkosketjussa laituriparin Rask-Toporowski/Anttila keskellä. Kokoonpanossa olisi paljon jalkanopeutta ja kiekollisesti taitavia pelaajia, mutta myös muutama vahva maalineduspelaaja ja riittävästi taklausvoimaa.
Jos Marko Anttila lähtee, niin tänä vuonna 35-vuotta täyttävä Shayne Toporowski voisi olla juuri oikea palanen korvaamaan. Shaynen kautta saisimme nuoreen ryhmään selkeän liiderin, joka täydentäisi joukkuetta pelillisesti omilla erityisavuillaan ja olisi yhtä tärkeä vaikuttaja henkisellä puolella. Saipassa ja Lukossa on nähty, miten Topon todellinen kiekkosoturin habitus nostaa nuorten pelaajien pelirohkeutta ja itseluottamusta. Tälläistä poikkeuksellista joukkueen selkärankaa Ilves kaipaa nyt erityisesti, kun joukkueella on takana vaikeat ajat. Raipen aikaan tälläisiä asioita ei tarvinnut miettiä, kun joukkueella oli aina kasvot ja suuri vastuunkantaja.
Eli hyökkäyksenkin runkona olisi edelleen nyt flopannut joukkue. Onhan tälläkin kaudella mukana paljon huippulaadukkaita pelaajia, kuten Genoway, Rask, Määttänen, joiden osaamisesta ei vain kollektiivisen epäonnistumisen myötä saatu tällä kaudella mitään iloa kokonaisuudelle, ja lopulta tuo talenttikin on ymmärrettävästi kadonnut tuskan ja kokovartalokipsin suojaan. Toisaalta, aivan kuten pakkien kohdalla, myös hyökkäystä kasattaessa on huomioitava se realistinen näkökanta, että Ilveksen vetovoima pelaajamarkkinoilla on juuri nyt ennätysalhaalla jopa ilvesläisellä mittapuulla. Joukkueen ulkopuolelta on äärimmäisen vaikea saada pelaajia joukkueesseen, jonka sarjataso, valmennus ja organisaatio ovat täynnä kysymysmerkkejä.
Colby Genoway on mielestäni edelleen erittäin hyvä vaihtoehto joukkueen hyökkäyspelin sydämeksi. Tästä kaudesta on Ilves-päättäjienkin täytynyt viisastua sen verran, että ymmärretään ykkössentterin merkitys kiekkojoukkueelle. Jos Colbya ei saada mukaan koko kauden kattavalla pahvilla, täytyy etsiä muita vaihtoehtoja, sillä joukkueen pelin kehittymisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että erikoistilannepelaamisen ykkösmaestro on kesästä asti mukana. Yksilön näkökulmasta ehjä, joukkueen mukana vietetty pre-season on vähintään yhtä oleellista. Kuka ties Colbynkin vaivat kropan kanssa olisi vältetty, jos mies olisi päässyt kesästä asti viettämään laadukasta urheilijaelämää Tampereella sen sijaan, että mies luumuili Tshekissä ja kotimaassaan.
Maalivahtien osalta Ilveksen ei tarvitse skoutata. Kolmikolla Hurme, Pitkämäki ja Aittokallio mennään, siten, että Hurme pelaa Ipassa, Aittokallio LeKissä ja Pitkämäki tarjoaa back-upin. Tuo osasto nousee tai kaatuu Jani Hurmeen vireen ja terveydentilan mukaan.
Näkisin, että kunhan ensi kauden valmennusjohto saadaan osaaviin ja uskottaviin käsiin (Summanen ja Helminen!) ja rakennettaisiin järkevä, esim. yo. hahmotelman mukainen joukkue, niin meillä voisi hyvinkin olla ensi kaudella Ilveksen näköinen, omavarainen, uudistunut, nuorekas ja voitonjanoinen peli-ilme, joka viihdyttäisi katsojia ja tarjoaisi myös kohtuullisen menestysmahdollisuuden. Joukkueessa voisi helposti nähdä analogiaa Vaclav Sykoran ensimmäisen kauden Ilves-joukkueeseen, joka sai energiaa ja voitonnälkää edellisen kauden suurista ongelmista. Kaikki ovat kuitenkin varmasti yhtä mieltä siitä, että tämän kauden taaperrus ei muutu taakasta näytönhaluksi, jos laivaa johtaa edelleen tätä kurjuuttakin kipparoinut Heikki Mälkiä. Kaiken edellytys on, että koutsi ja koko valmennustroikka vaihtuu.
