Joukkueen rakennus kaudelle 2022–2023

[korkki]

Rivimiehiä voidaan hankkia jos joku samalla poistuu, eli jos saadaan joku huijattua hankkimaan Sevänen voidaan Varttinen ottaa takaisin. Muuten saa odottaa ensi kauteen, jos siihenkään.

 

[Ainapata]

Phillipsistä pyrkisin eroon, on ollut suuri floppi. Graber myös varmasti odotuksiin nähden on pelannut alakanttiin. Järvinen on myös tehoton, ei vahvista muuta kuin aloitusympyrää. Muutkin reagoi, jos ei muutoksia tehdä ja puutteisiin reagoida karkaa play off paikka muiden parantaessa otteitaan.

 

[Seeepra]

Järvinen on myös tehoton, ei vahvista muuta kuin aloitusympyrää.

Aloitusympyrässäkin Järvisen suunta on ollut alaspäin, hänestä on tullut alle 50% aloittaja. Prosentti nyt 49,4%.

 

[Seeepra]

Mitä Ässät oikeasti tarvitsee? Laituria vai sentteriä?

Järvinen on hoitanut 5vs5 roolinsa hyvin, AV roolinsa hyvin, mutta YV roolinsa heikosti.

Erholtzissa on potentiaalia parempaan kiekolliseen peliin. Pelaako väärässä ketjussa?

Lähtisin hakemaan kuitenkin sitä vasenta laitahyökkääjää. Talajan kiekollinen pelaaminen ei ole kärkikenttien tasolla, eikä Joensuukaan sinne kärkikenttiin kuuluisi.

Meillä ei ole hyökkäyspäässä takuuvarmaa tuloksen tekemiseen kykenevää ketjua.

Talaja-Järvinen-Erholtz on hyvä kolmikko joka jostain satunnaisesta riparista voi maalin iskeä, mutta varsinaisia maalintekopaikkoja tämä ketju ei saa luotua.

Joensuu-Turgeon-Ruuttu ketjukaan ei pahemmin saa kyllä maalintekopaikkoja luotua, mutta kulmakamppailuja voittamalla saavat pidempiä pyörityksiä hyökkäyspäässä aikaan. Ruuttulla löytyy hyvä laukaus suorasta luistelusta, mutta kun tuo ketju ei pääse vauhdissa alueelle, eipä oikeen mikään muukaan ketju.

Graber-Barach-Rohdin on nyt parantanut peliään, ja sitä ei välttämättä kannata nyt rikkoa, ellei uutta hyökkääjää hankittaisi.

Pitäisikö koittaa rakentaa uutta ykkösketjua Graberin ja yhden hyökkääjä hankinnan ympärille, jos siis uusi hyökkääjä löytyisi?

X-Graber-Erholtz
Joensuu-Turgeon-Ruuttu
Hämeenaho-Barach-Rohdin
Talaja-Järvinen-Appelgren

Joo, nyt tullaan siihen ettei pojat ole rooleihinsa tyytyväisiä, ja että sisäisellä kasvulla voitaisiin päästää ilman hankintoja samaan tilanteeseen. Mutta sitten keväällä voidaan katsoa kun muut jotka reagoivat pelaa playoffeja, ja itse jäätiin nuolemaan näppejä kun ei sitä sisäistä kasvua tullutkaan.

Graber on ollut viime peleissä Ässien parhaita. Erholtzissa on potentiaalia paljon parempaan kiekolliseen peliin mihin on nyt kyennyt.

Tuolla hyökkäyksellä voitaisiin sääleistäkin mennä jatkoon. Markkinat lienee kuitenkin melko kuivat.

Sitten pakisto.

Määttä-McCoshen
Sevänen-Matinpalo
Laakso-Heimosalmi
Viirret

Sevänen-Matinpalo pari pelaa nyt liian isoja minuutteja, mutta ei ne nyt ihan paska pari silti ole ollut. Yksi TOP4 pakki siis tarvitaan, koska Phillips ei ole rooliaan kyennyt ottamaan.

Määttä-McCoshen
X-Matinpalo
Laakso/Sevänen-Heimosalmi
Viirret

 

[San Jose Shark #50]

Saipa luopui Pospisilista ja nyt TPS pisti Rechin ulos kun tulostavoitteet eivät täyttyneet. Ovatko Ässien ulkomaalaiset tehneet tällä kaudella tulosta kiitettävällä tasolla vai pitäisikö vaihtaa joitakin naamoja?

 

[Zeta03]

Saipa luopui Pospisilista ja nyt TPS pisti Rechin ulos kun tulostavoitteet eivät täyttyneet. Ovatko Ässien ulkomaalaiset tehneet tällä kaudella tulosta kiitettävällä tasolla vai pitäisikö vaihtaa joitakin naamoja?

Näissä vaihtamisissa pitää muistaa, että ensin täytyy löytää uusi palkanmaksaja ja sitten voidaan sopimus purkaa "yhteisymmärryksessä". Tämän takia esimerkiksi Phillips tulee pelaamaan tämän kauden loppuun asti Ässissä.

 

[San Jose Shark #50]

Varmasti Pihilipsillekin maksaja löytyisi jostain USA:n kaljaliigasta tai Englannista jos vain halua kaverin kaupittelemiselle olisi. Mutta mitäs sitä rehkimään kun UJ:lla ei ole mitään tulosvastuuta ja saman kk-palkan saa tekemättä yhtään mitään palkkansa eteen.

 

[Seeepra]

Kerttula toivoi täksi kaudeksi pakeilta lisää maaleja, viime kauden puolustus teki koko kauteen 13 maalia, nyt 35 peliin pakisto on tehnyt 14 maalia, joten siinä nyt on ainakin onnistuttu, että saatu pakeilta lisää maaleja.

Phillipsiltäkin Kerttula odotti näitä maaleja, mutta nyt niitä on saatu vasta 0. Katsotaan tuleeko sitä ensimmäistäkään.. vai loppuuko Ässäura ennen.

 

[Seeepra]

Pakko ensin kehua, miten henkisesti vahva, sitkeä ja yhtenäinen tuo joukkue on. Kaikki hoitaa oman ruutunsa hyvin.

Puolustuspeli ja oman pään tiiviys on ollut hyvää Ässillä, se on ollut se vahvuus maalivahtipelin yhteydessä. Kivi on laittanut tuon puolustuspelin kuntoon, Selinistä ei siihen ollut.

Alivoima on loistavaa. Tänäänkin selvitettiin 6 ylivoimaa Kärppien tähtisikermää vastaan. Alivoima on Liigan 4. parasta, loistavaa duunia Tumba.

Sitten tullan ylivoimaan, joka ei toimi sitten alkuunkaan. Ei oikein kumpikaan ylivoima. Härkälä saa kenties lauantaiksi / ensi viikoksi pari työkalua lisää, Heimosalmi ja Hämeenaho. Ässien ylivoima on Liigan surkeinta, joten Härkälä ei tonttiansa vastaavasti ihan kauhean hyvin ole hoitanut.

Hämeenaho ei hyökkäyspään ongelmia ratkaise, sinne Ässät kaipaa vahvistusta. Ei siinä, ei pakistokaan vahva ole, mutta jos ja kun Phillips lähtee, sinne haetaan myös paikkaaja.

Talajan kiekollinen pelaaminen ei rehellisesti sanona ole lähelläkään kärkikenttien tasoa.. koohottaa myös melko paljon.

On vain yksi ketju, joka toimii hyökkäysalueella kohtalaisesti. Ei kuitenkaan ihan hirveästi tuota tulosta, mutta se ketju on Barachin ketju. Kakkosketjun tilanteet tulee voitettujen kulmakamppailujen kautta, mutta niitä tilanteita tulee harvoin.

Olisi hyvä, että saataisiin edes kaksi ketjua toimimaan hyvällä tasolla. Yhtä hyökkääjää rosteri huutaa. Hämeenaho on hyvä saada takaisin, haastaa maalille, pakottaa pelillään vastustajan rikkomaan.

Hämeenaho-Järvinen-X
Graber-Barach-Rohdin
Joensuu-Turgeon-Erholtz
Talaja-Appelgren-Ruuttu

Joo.. joku ei ole tyytyväinen rooliinsa, mutta loukkaantumisia - niitä todennäköisesti tulee. Olen kuitenkin satavarma, että hyökkäyspeli ei tuosta itsestään parane, ainakaan sille tasolle mitä playoffeissa vaaditaan. Jos kaikki menee putkeen, niin tolla hyökkäyksellä voitaisiin päästä pidemmällekkin. Mutta ei lähdetä keulimaan.

Tuossa hyökkäyksessä on nyt tasan 0 laadukasta ja tehokasta viimeistelijää. Erholtz.. Rohdin.. Barach.. ei ole hyökkääjää, joka osaa tehdä maaleja.

Yksi hankinta voi tehdä ja paljon - tai voi olla tekemättä mitään. Kuitenkin ottaisin mielummin Ässinä ja Kerttulana sen riskin, että sieltä voi tulla joku, joka tuo hyökkäyspelaamiseen lisää, tai sitten joku täysi fiasko, 1+1 vuotisella sopparilla sisään, tai suoraan kaksivuotinen, tai yksivuotinen, aivan sama. Näillä ei kuitenkaan pitkälle mennä. Jukurit löysi oman vahvistuksensa. Toki käänsivät useamman kortin, mutta ne aiemmat kortit ei ihan hirveän vakuuttavia olleet.

 

[Seeepra]

Onhan tuo joukkueen rakennus mennyt hyökkäyksen osalta täysin pieleen. Pelkkiä duunareita + pari pelintekijää ( Järvinen ja Graber )

Maalintekouhkaa kun ei oikein ole. Laukausten laatu yleisesti joukkueessa on luokkaa huono. Viimeksi noin pari kuukautta sitten ollaan kyetty tekemään 4 maalia. Eli ei saisi antautua kuin pari kertaa.

Kuten monesti sanonut.. maalintekijää kaipaa rosteri. Rightin kätistä, koska Järvinen ja Graber pyörittää peliä oikealta puolelta. Toki voihan sitä pointiltakin jakaa one timer paikkaa, esim Viirret tai Heimosalmi.

Viitalan peruspelaaminen ei riitä, jonka takia ei mahdu rosteriin, Rohdin ei osaa viimeistellä, Erholtzin laukaus suoraan syötöstä on huono, Barach ei lauo suoraan syötöstä, Hämeenaho samaan kastiin Barachin kanssa, Ruuttun kutia suoraan syötöstä ei olla nähty, mutta ei se taida sen kummempi olla.

Mitä nyt tuossa pikaisesti katsoin, niin jokaisesta muusta Liiga seurasta löytyy pelaaja, joka kykenee laukomaan suoraan syötöstä laadukkaasti, ja peruspelaaminenkin on kohdillaan. Ässätkin tarvisi sellaisen, voisi kummasti auttaa.

Vuorinen - tee palvelus. Etsi Kerttulalle kontakteillasi Pohjois-Amerikasta pelaaja, jolla on laadukas laukaus suoraan syötöstä. Ja hanki se vaik ite.. ettei Kerttula kartota pelaajaa kyselemällä hänen kissojen ja koirien rotuja.

 

[vero]

Takaan ja alleviivan, että jokaikinen Ässien pelaaja osaa ampua suoraan syötöstä kunhan se kiekko vaan tulee laadukkaasti oikeaan kohtaan, mailaa ei ole sidottu ja edessä ei puolen metrin päässä täyttä peittoa. Se, että jotakuta pelaajaa kohti heitetään epämääräinen keskitys ei merkitse sitä, että siitä olisi voittavaa edes yrittää ampua suoraan syötöstä.

Muutenkin tämä suoraan syötöstä on saanut täällä aivan liian suuren merkityksen, suurin osa maaleista tehdään edelleen epämääräisillä heitoilla maalille maskin takaa, ohjureilla, ripareista tai vastustajan virheiden enemmän tai vähemmän välittöminä seurauksina.

Ässät kaipaa ennen kaikkea apua hyökkäyspään tilanteiden tekemiseen, kova ykkössentteri olisi mukava, mutta tuskin kovinkaan realistinen tässä vaiheessa kautta.

 

[Domi28]

Takaan ja alleviivan, että jokaikinen Ässien pelaaja osaa ampua suoraan syötöstä kunhan se kiekko vaan tulee laadukkaasti oikeaan kohtaan, mailaa ei ole sidottu ja edessä ei puolen metrin päässä täyttä peittoa. Se, että jotakuta pelaajaa kohti heitetään epämääräinen keskitys ei merkitse sitä, että siitä olisi voittavaa edes yrittää ampua suoraan syötöstä.

Muutenkin tämä suoraan syötöstä on saanut täällä aivan liian suuren merkityksen, suurin osa maaleista tehdään edelleen epämääräisillä heitoilla maalille maskin takaa, ohjureilla, ripareista tai vastustajan virheiden enemmän tai vähemmän välittöminä seurauksina.

Ässät kaipaa ennen kaikkea apua hyökkäyspään tilanteiden tekemiseen, kova ykkössentteri olisi mukava, mutta tuskin kovinkaan realistinen tässä vaiheessa kautta.

Samaa mieltä lainatun kirjoittajan kanssa siitä, että ongelma ei ole hyökkääjien laukaisutaito, vaan yleinen kädettömyys.
Järvisestä odotettiin (en minä, mutta useat muut) ykkös-sentteriä. Saatiin ihan ok kolmos-sentteri. Graberkin liehuu siinä flopin ja rivimiehen rajalla.
Kerrankin Ässissä on senttereitä lukumääräisesti riittävästi. Valitettavasti laatua ei sitten olekaan.

 

[Badgers]

Senttereitä on kyllä runsaasti ja vielä lisäksi niitä laidassa pelaavia, jotka myös pelanneet keskellä, viime kaudella ei ollut senttereitä. Vasen laita se puutteellinen, selkeä ykköslaituri sieltä puuttuu.

 

[aceman81]

Vuorinen - tee palvelus. Etsi Kerttulalle kontakteillasi Pohjois-Amerikasta pelaaja, jolla on laadukas laukaus suoraan syötöstä. Ja hanki se vaik ite.. ettei Kerttula kartota pelaajaa kyselemällä hänen kissojen ja koirien rotuja.

Jos vinkkaa vaikkapa Rubinille ja McCoshenille, että toimittavat oikeat vastaukset. Voi luntata ja päästä läpi.

 

[madeOFspade]

Takaan ja alleviivan, että jokaikinen Ässien pelaaja osaa ampua suoraan syötöstä kunhan se kiekko vaan tulee laadukkaasti oikeaan kohtaan, mailaa ei ole sidottu ja edessä ei puolen metrin päässä täyttä peittoa. Se, että jotakuta pelaajaa kohti heitetään epämääräinen keskitys ei merkitse sitä, että siitä olisi voittavaa edes yrittää ampua suoraan syötöstä.

Muutenkin tämä suoraan syötöstä on saanut täällä aivan liian suuren merkityksen, suurin osa maaleista tehdään edelleen epämääräisillä heitoilla maalille maskin takaa, ohjureilla, ripareista tai vastustajan virheiden enemmän tai vähemmän välittöminä seurauksina.

Ässät kaipaa ennen kaikkea apua hyökkäyspään tilanteiden tekemiseen, kova ykkössentteri olisi mukava, mutta tuskin kovinkaan realistinen tässä vaiheessa kautta.

Tottakai jokainen pelaaja osaa laukoa suoraan syötöstä. Jokainen pelaaja osaa myös luistella.
Niissä voi kuitenkin olla valtavia eroja. Ei se sattumaa kuitenkaan ole, että ne paremmat laukojat isketään sinne pointille.

Miksi nykyajan jääkiekossa valtaosa joukkueista hakee näitä suoraan syötöstä laukauksia? Koska niistä syntyy vaarallisempia laukauksia.
Maalinteon todennäköisyys kasvaa suoralle laukaukselle, irtokiekkoja tulee enemmän ja sekä alivoiman että maalivahdin on niihin vaikeampi reagoida, hyökkäävän joukkueen on helpompi voittaa jatkopelit.

Eikä tämä tarkoita, että niitä on haettava pelkästään. Vaan ne on oltava mukana jotta saadaan paremmin luotua uhkaa.
Ylivoiman pitää pelata yhdessä ja kaikkien olla samalla sivulla. Ässissä näin ei tapahdu. Yksi tai kaksi pelaa, muut seuraavat katseella vailla liikettä.

Laadukkaalle hyökkääjälle olisi tilausta. Pelaaja joka osaa hyökkäysalueella luoda ja päättää tilanteita.

 

[PataJaska]

Takaan ja alleviivan, että jokaikinen Ässien pelaaja osaa ampua suoraan syötöstä kunhan se kiekko vaan tulee laadukkaasti oikeaan kohtaan, mailaa ei ole sidottu ja edessä ei puolen metrin päässä täyttä peittoa

Niin no totta kai osaa, jopa minäkin osaisin noilla spekseillä ampua suoraan syötöstä (laukauksen laatu olisi sitten vain oma surullinen lukunsa). Mutta ei pidä vähätellä, one-timer on ilman muuta oma taiteenlajinsa, ja kyllä sen näkee jo juniorina kenellä siihen on oikeasti lahjakkuutta ja kenellä ei. Nythän tämän joukkueen hyökkääjistä erittäin moni ovat sellaisia, joiden on aika mahdoton kuvitella tosissaan edes yrittävän tehdä one-timerilla maaleja.. tuosta kun katsotaan pelaajalistaa ison roolin hyökkääjien suhteen niin Barach, Erholtz, Graber, Joensuu, Järvinen, Talaja, Turgeon.. ei kukaan näistä ole edes yrittänyt one-timereita, eikä ihme kun ei heillä kellään ole siihen kunnollisia valmiuksia. Kun miettii pelaajia, niin vaikkapa Graberin muistan edes nähneeni vetäneen lämärin ihan muutamia kertoja, Turgeonin en varmaan sitäkään määrää.. junnupuolelta taas otetaan vaikka Hämeenaho, niin hänellähän on vielä tällä haavaa ollut selkeitä vaikeuksia edes osua kunnolla kiekkoon one-timer tilanteessa. Sitten vaikkapa Erholtzilla ollut samaa ongelmaa havaittavissa..

Olen myös siinä uskossa, että pelaajan fysiikka vaikuttaa vähintäänkin jossain määrin siihen, miten hyvää one-timer osaajaa hänestä uskaltaa odottaa. Jos puhutaan ihan todella pienestä pelaajasta (165-170cm), niin heikäläiset eivät tunnu olevan mitään one-timer kunkkuja, koska jotenkin heidän fysiikkansa ei vain tue sitä toimintaa. Mutta toisaalta jos olet ruumiinrakenteeltasi sellainen kuin vaikkapa Graber, niin sekään ei tue one-timerien ampumista..

Muutenkin tämä suoraan syötöstä on saanut täällä aivan liian suuren merkityksen, suurin osa maaleista tehdään edelleen epämääräisillä heitoilla maalille maskin takaa, ohjureilla, ripareista tai vastustajan virheiden enemmän tai vähemmän välittöminä seurauksina

Tässä olet ihan oikeassa, koska tosiaankin monet maalit syntyvät juurikin niistä ihme lääppäisyistä ja ropelikiekoista kohti maalia, tai niiden jatkotilanteista. Mutta tokihan kovat one-timer osaavat tuovat joukkueeseen ison lisäarvon..

 

[Raimoton]

Takaan ja alleviivan, että jokaikinen Ässien pelaaja osaa ampua suoraan syötöstä kunhan se kiekko vaan tulee laadukkaasti oikeaan kohtaan, mailaa ei ole sidottu ja edessä ei puolen metrin päässä täyttä peittoa. Se, että jotakuta pelaajaa kohti heitetään epämääräinen keskitys ei merkitse sitä, että siitä olisi voittavaa edes yrittää ampua suoraan syötöstä.

Muutenkin tämä suoraan syötöstä on saanut täällä aivan liian suuren merkityksen, suurin osa maaleista tehdään edelleen epämääräisillä heitoilla maalille maskin takaa, ohjureilla, ripareista tai vastustajan virheiden enemmän tai vähemmän välittöminä seurauksina.

Ässät kaipaa ennen kaikkea apua hyökkäyspään tilanteiden tekemiseen, kova ykkössentteri olisi mukava, mutta tuskin kovinkaan realistinen tässä vaiheessa kautta.

Selailin tossa Liigassa viimeisen kuukauden ylivoimalla tehdyt maalit (pois jäi 6v5 ja SR). About 95 maalia kelasin videoista (96 maalia merkkasin, mutta menin pariin otteeseen laskuissa sekaisin enkä jaksanut tarkistaa) Noin 30% maaleista tuli joko suoraan syötöstä lauottuna viivalta / kaarelta / B-pisteeltä tai oli seurauksena onetimerista (ripari / ohjaus). Yksi maali tuli suoraan aloituksesta, ja sekin suoralla vedolla, ilman mitään kanttaus rannetta. Mukaan mahtui myös pomppukiekoista suoraan vetoja lähteneitä, joita en laskenut. Huomattavan suuri osa (+85%) maaleista oli kuitenkin rehellisiä onetimereita. Joten kerrohan, yliarvioiko täällä muut suorista syötöstä lähteneitä maaleja vai aliarvioitko sinä niiden tuomaa mahdollisuutta? Rehellisesti pakko kysyä.

Mäkin olisin eilen tuolla ulkojäillä ampunut lämäreitä syötöstä, mut kun ei ollut pelikaveria. Varmaan joku Jani Honkanenkin vetelisi mua paremmin niitä. Vähän samanlaisia tasoeroja on laukausten laadussa Liigan sisällä kuin mulla ja Janilla, näin karkeesti veisteltynä.

Hyvät laukojat erottaa nopeasti kentältä. Heillä lähtee laukaus huonostakin asennosta terävästi. Eivät he tarvitse sitä 5 metriä tilaa ja täydellistä syöttöä sentilleen kohdilleen.

Siinä olet oikeassa, että hyökkäyspäässä ei luoda tarpeeksi paljon hyviä tilanteita. Ässillä takkuaa hyökkäyspelaaminen ihan lähdöstä asti. Ylivoimalla Ässät antaa paljon tasoitusta, kun laukaisun uhkaa ei ole niin paljon, vaan tyydytään roiskimaan. Ässät teki muuten tuon kk aikana neljä ylivoimamaalia, yksi niistä Viirretin pommi viivalta.

 

[vero]

Selailin tossa Liigassa viimeisen kuukauden ylivoimalla tehdyt maalit (pois jäi 6v5 ja SR). About 95 maalia kelasin videoista (96 maalia merkkasin, mutta menin pariin otteeseen laskuissa sekaisin enkä jaksanut tarkistaa) Noin 30% maaleista tuli joko suoraan syötöstä lauottuna viivalta / kaarelta / B-pisteeltä tai oli seurauksena onetimerista (ripari / ohjaus). Yksi maali tuli suoraan aloituksesta, ja sekin suoralla vedolla, ilman mitään kanttaus rannetta. Mukaan mahtui myös pomppukiekoista suoraan vetoja lähteneitä, joita en laskenut. Huomattavan suuri osa (+85%) maaleista oli kuitenkin rehellisiä onetimereita. Joten kerrohan, yliarvioiko täällä muut suorista syötöstä lähteneitä maaleja vai aliarvioitko sinä niiden tuomaa mahdollisuutta? Rehellisesti pakko kysyä.

Mäkin olisin eilen tuolla ulkojäillä ampunut lämäreitä syötöstä, mut kun ei ollut pelikaveria. Varmaan joku Jani Honkanenkin vetelisi mua paremmin niitä. Vähän samanlaisia tasoeroja on laukausten laadussa Liigan sisällä kuin mulla ja Janilla, näin karkeesti veisteltynä.

Hyvät laukojat erottaa nopeasti kentältä. Heillä lähtee laukaus huonostakin asennosta terävästi. Eivät he tarvitse sitä 5 metriä tilaa ja täydellistä syöttöä sentilleen kohdilleen.

Siinä olet oikeassa, että hyökkäyspäässä ei luoda tarpeeksi paljon hyviä tilanteita. Ässillä takkuaa hyökkäyspelaaminen ihan lähdöstä asti. Ylivoimalla Ässät antaa paljon tasoitusta, kun laukaisun uhkaa ei ole niin paljon, vaan tyydytään roiskimaan. Ässät teki muuten tuon kk aikana neljä ylivoimamaalia, yksi niistä Viirretin pommi viivalta.

Ansiokasta tutkimustyötä tehtynä, kiitokset tuloksista.

Tarkennan omaa eilistä lausuntoani sen verran, että lähinnä tarkoitan tällä suoraa syötöstä tarinalla sitä, että jompikumpi takakolmion siipimiehistä ampuu suoraa syötöstä. Eli tässä mielessä en laske Viirretin pudotuksesta laukomaa maalia tähän kategoriaan, vaikka toki se lähti suoraa syötöstä. Samoin Sevänen laukoi/napautti kiekon maalin suoraan JMJ:n syötöstä, mutta siinäkin oli enemmän kysymys muusta kuin suoraa syötöstä laukaisemista, ennen kaikkea Sevänen voitti/harhautti neliöstä oman kärkimiehensä. Eri asia on sitten se, että oliko Sevästä tarkoitus ollenkaan pitää, vaan hänet jätettiin kaukaisempana miehenä täysin oman onnensa nojaan, koska hän ei välttämättä edes ole yrittämässä maalintekoa ja toiseksi syötön saaminen läpi oikealla ajalla oikeaan kohtaan on vaikea suoritus ja prosentit eivät ole hyökkäävän joukkueen puolella. Ylipäätään alivoima ja PAPP ylipäätään on kovasti menossa kohti matematiikka, ei olla huolestuneita sellaisista hyvistäkään maalintekotilanteista, jotka vaativat ekstra hyvää suorittamista hyökkäävältä joukkueelta, olennaisempaa on voittaa iso määrä peruskaksinkamppailuja ja sitä kautta saada totaali maalintekoyritysten määrää alas.

Jos palataan takaisin suoraan syötöstä teemaan, uskon suurimman osan täällä muistelevan Viitalan maalia Pelicansia vastaan Lahdessa viime tai edelliskaudella. Tai sitten Jasekin Ässiä vastaan tällä kaudella tekemää Pelicansin maalia, komeita maaleja, mutta ainakin Ässien tapauksessa tuiki harvinaisia. Tällä kaudella Heimosalmi teki vähän saman tyyppisen Tapparaa vastaan lievästi omituisten vaiheiden jälkeen, mutta muuten on ollut hiljaisempaa. Eikä oikeastaan edes lähellä piti tapauksia Ässien toimesta, muutama laukaus lienee ammuttu, mutta kokonaisuuden kannalta merkitsettömän vähän. Sitten on enemmän tapauksia, jossa yritetään vähän epätoivoisestikin syöttää siipimiehellä, tyyliin Graber eilen ensimmäinen erän toisella ylivoimalla. Luultavasti tästäkin olisi ollut tehokkaampaa ampua itse ja luottaa Talajan iskevän riparia sisään. Olisi ainakin saatu yksi matalan tason maalintekoyritys verrattuna vastustajan purkuun.

Jos sitten ajatellaan missä ne Ässien varsinaiset ongelmat ovat, esiin nousee ehdottomasti tietynlainen asioiden ajattelu liikaa ajassa eteenpäin. Kun pakki avaa kiekon riiston jälkeen, tarjonta on jo karannut liian kauas, viivojen ylityksessä tuki vähän niin ja näin, alueella ennen kiekon voittamista osa pelaajista jää liian kauaksi ikäänkuin maalintekijän asemaan, tehdään maskia jo paljon ennen laukausta, jne. Suoraan syöttöstä tämä problematiikka liittyy siten, että tarvitaan monta erillistä laadukasta suoritusta ennen kuin voidaan edes yrittää saada syöttöä läpi, vastustaja kuitenkin peittää juuri tätä syöttöä niin kauan kuin vihu on suurinpiirtein kuvioissa mukana. Eli se perusratkaisun pitää olla juurikin tylsä kiekkoa maalille ja sitten mahdollisesti parin toimituksen jälkeen alkaa vastustajan kuviossa olla sen verran aukkoja, että kiekkoa voisi saada realistisesti läpi. Tarkoittaa myös sitä, että se suoraan syötöstä ampujan pitää osallistujan aktiivisesti peliin, eikä vaan odottaa maila pystysssä koska tulee.

 

[Raimoton]

Tarkennan omaa eilistä lausuntoani sen verran, että lähinnä tarkoitan tällä suoraa syötöstä tarinalla sitä, että jompikumpi takakolmion siipimiehistä ampuu suoraa syötöstä. Eli tässä mielessä en laske Viirretin pudotuksesta laukomaa maalia tähän kategoriaan, vaikka toki se lähti suoraa syötöstä.

Maali oli 4v3 ylivoimalla. Ollaan lähempänä maalia tiiviimpänä. Jompi kumpi pudottaa tai siirtää, pakki tai siivellä oleva ja siitä laukaus. Melkeinpä aina tuota haetaan, kun päästään noille etäisyyksille.

Samoin Sevänen laukoi/napautti kiekon maalin suoraan JMJ:n syötöstä, mutta siinäkin oli enemmän kysymys muusta kuin suoraa syötöstä laukaisemista, ennen kaikkea Sevänen voitti/harhautti neliöstä oman kärkimiehensä. Eri asia on sitten se, että oliko Sevästä tarkoitus ollenkaan pitää, vaan hänet jätettiin kaukaisempana miehenä täysin oman onnensa nojaan, koska hän ei välttämättä edes ole yrittämässä maalintekoa ja toiseksi syötön saaminen läpi oikealla ajalla oikeaan kohtaan on vaikea suoritus ja prosentit eivät ole hyökkäävän joukkueen puolella. Ylipäätään alivoima ja PAPP ylipäätään on kovasti menossa kohti matematiikka, ei olla huolestuneita sellaisista hyvistäkään maalintekotilanteista, jotka vaativat ekstra hyvää suorittamista hyökkäävältä joukkueelta, olennaisempaa on voittaa iso määrä peruskaksinkamppailuja ja sitä kautta saada totaali maalintekoyritysten määrää alas.

Seväsen maali oli JMJ taidonnäytettä. Noissa ylivoimamaaleissa ei montaa tuollaista nousua pakilta ollut, eikä tämäkään ylivoimalla syntynyt. Miksi Sevänen tuonne olisi noussu, jossei maalia lähtenyt hakemaan? Alivoima oli päättymässä ja merkkausvirhe jonka Ässät käytti hyväkseen.

Jos palataan takaisin suoraan syötöstä teemaan, uskon suurimman osan täällä muistelevan Viitalan maalia Pelicansia vastaan Lahdessa viime tai edelliskaudella. Tai sitten Jasekin Ässiä vastaan tällä kaudella tekemää Pelicansin maalia, komeita maaleja, mutta ainakin Ässien tapauksessa tuiki harvinaisia. Tällä kaudella Heimosalmi teki vähän saman tyyppisen Tapparaa vastaan lievästi omituisten vaiheiden jälkeen, mutta muuten on ollut hiljaisempaa. Eikä oikeastaan edes lähellä piti tapauksia Ässien toimesta, muutama laukaus lienee ammuttu, mutta kokonaisuuden kannalta merkitsettömän vähän.

Ei kai noita vetoja tule, jossei niitä edes pelata. Barachista yritettiin saada jotain vetäjää tällä kaudella, vaikka miehen viime kauden ylivoimatehoista osa tuli toiselta puolelta ranteella tai haki ohjuria. Mies on sekatyömies ja vääntäjä, ei laukoja. Jos joku jaksaisi kaivaa, kuinka monta kertaa mieheltä lähti onetimer, luultavasti yhden käden sormilla pystyy laskemaan. Eikä ollut mahdollisuuksista kiinni. Mies otti mielummin kiekon haltuun, pari potkua ja ranteella yritti hakea. Yv tehot 2+1 ja ymmärrettävästi enää ei ole siinä. Rohdin laitettiin siihen nyt ja taisi pari kolme suoraa vetoa koittaa. Ainakin yhdestä tuli paha ripari maalivahdille.

Sitten on enemmän tapauksia, jossa yritetään vähän epätoivoisestikin syöttää siipimiehellä, tyyliin Graber eilen ensimmäinen erän toisella ylivoimalla. Luultavasti tästäkin olisi ollut tehokkaampaa ampua itse ja luottaa Talajan iskevän riparia sisään. Olisi ainakin saatu yksi matalan tason maalintekoyritys verrattuna vastustajan purkuun.

Epätoivoisesti? Graber piilotti viimeiseen asti maalivahdilta syötön, Talaja oli hyvin maalin edessä, Setänen käytti aikaa kurkkaamiseen toiselta puolelta. Jos tuo syöttö olisi mennyt läpi, olisi Rohdin 8/10 lyönyt kiekon sisään, koska mikä tärkeintä, oli valmiina ampumaan tuossa tilanteessa. KooKoon alivoimalta se oli hemmetin tärkeä katko. Toki oishan se voinut koittaa ranteella suoraakin, mutta ei tota epätoivoiseksi voi sanoa. Kyllä siellä treeneissä jotain ylivoimaa ollaan harjoiteltu.

Jos sitten ajatellaan missä ne Ässien varsinaiset ongelmat ovat, esiin nousee ehdottomasti tietynlainen asioiden ajattelu liikaa ajassa eteenpäin. Kun pakki avaa kiekon riiston jälkeen, tarjonta on jo karannut liian kauas, viivojen ylityksessä tuki vähän niin ja näin, alueella ennen kiekon voittamista osa pelaajista jää liian kauaksi ikäänkuin maalintekijän asemaan, tehdään maskia jo paljon ennen laukausta, jne. Suoraan syöttöstä tämä problematiikka liittyy siten, että tarvitaan monta erillistä laadukasta suoritusta ennen kuin voidaan edes yrittää saada syöttöä läpi, vastustaja kuitenkin peittää juuri tätä syöttöä niin kauan kuin vihu on suurinpiirtein kuvioissa mukana. Eli se perusratkaisun pitää olla juurikin tylsä kiekkoa maalille ja sitten mahdollisesti parin toimituksen jälkeen alkaa vastustajan kuviossa olla sen verran aukkoja, että kiekkoa voisi saada realistisesti läpi. Tarkoittaa myös sitä, että se suoraan syötöstä ampujan pitää osallistujan aktiivisesti peliin, eikä vaan odottaa maila pystysssä koska tulee.

Noita kaikkia lueteltuja ongelmia alleviivaa ajoitukset. Pakit on helisemässä karvaajien kanssa ja tulee pakki-pakki maalin takana. Sen jälkeen jaetaan laiturille, joka on ilman tukitoimia. Ylivoimalle peliä ei saada rauhoitettua, osana syynä vastustajan paljon parempi aktiivisuus. Nyt on paljon ollut tilanteita, jossa Viirret ja Graber kiekottelevat keskenään, maskiukot seisoo maalilla, samaten toinen puoli on täysin pysähdyksissä. Myös viivalla täytyy olla aktiivisempi. Eilen sentään toiselta Rohdinin puolelta oli enemmän uhkaa, oli aktiivisempi mitä Barach. Toisesta ylivoimasta ei viitti edes puhua samaan aikaan. Se pitäisi räjäyttää vallan.

 

[vero]

Maali oli 4v3 ylivoimalla. Ollaan lähempänä maalia tiiviimpänä. Jompi kumpi pudottaa tai siirtää, pakki tai siivellä oleva ja siitä laukaus. Melkeinpä aina tuota haetaan, kun päästään noille etäisyyksille.

Seväsen maali oli JMJ taidonnäytettä. Noissa ylivoimamaaleissa ei montaa tuollaista nousua pakilta ollut, eikä tämäkään ylivoimalla syntynyt. Miksi Sevänen tuonne olisi noussu, jossei maalia lähtenyt hakemaan? Alivoima oli päättymässä ja merkkausvirhe jonka Ässät käytti hyväkseen.

Ei kai noita vetoja tule, jossei niitä edes pelata. Barachista yritettiin saada jotain vetäjää tällä kaudella, vaikka miehen viime kauden ylivoimatehoista osa tuli toiselta puolelta ranteella tai haki ohjuria. Mies on sekatyömies ja vääntäjä, ei laukoja. Jos joku jaksaisi kaivaa, kuinka monta kertaa mieheltä lähti onetimer, luultavasti yhden käden sormilla pystyy laskemaan. Eikä ollut mahdollisuuksista kiinni. Mies otti mielummin kiekon haltuun, pari potkua ja ranteella yritti hakea. Yv tehot 2+1 ja ymmärrettävästi enää ei ole siinä. Rohdin laitettiin siihen nyt ja taisi pari kolme suoraa vetoa koittaa. Ainakin yhdestä tuli paha ripari maalivahdille.

Epätoivoisesti? Graber piilotti viimeiseen asti maalivahdilta syötön, Talaja oli hyvin maalin edessä, Setänen käytti aikaa kurkkaamiseen toiselta puolelta. Jos tuo syöttö olisi mennyt läpi, olisi Rohdin 8/10 lyönyt kiekon sisään, koska mikä tärkeintä, oli valmiina ampumaan tuossa tilanteessa. KooKoon alivoimalta se oli hemmetin tärkeä katko. Toki oishan se voinut koittaa ranteella suoraakin, mutta ei tota epätoivoiseksi voi sanoa. Kyllä siellä treeneissä jotain ylivoimaa ollaan harjoiteltu.

Noita kaikkia lueteltuja ongelmia alleviivaa ajoitukset. Pakit on helisemässä karvaajien kanssa ja tulee pakki-pakki maalin takana. Sen jälkeen jaetaan laiturille, joka on ilman tukitoimia. Ylivoimalle peliä ei saada rauhoitettua, osana syynä vastustajan paljon parempi aktiivisuus. Nyt on paljon ollut tilanteita, jossa Viirret ja Graber kiekottelevat keskenään, maskiukot seisoo maalilla, samaten toinen puoli on täysin pysähdyksissä. Myös viivalla täytyy olla aktiivisempi. Eilen sentään toiselta Rohdinin puolelta oli enemmän uhkaa, oli aktiivisempi mitä Barach. Toisesta ylivoimasta ei viitti edes puhua samaan aikaan. Se pitäisi räjäyttää vallan.

4vs3 on tietenkin helpompi pelata kuin 5vs4 ja ehkä käytännössä jopa parempi kuin 5vs3, jossa helposti pantataan laukausta ja haetaan varmaa maalia mitä ei ikinä löydy. 4vs3:ssa juurikin Viirretin tekemä maali on suht helppo pelata ja vaikea puolustaa, eli se oli hyvä pelivalinta riippumatta siitä oliko tuloksena maali vai ei.

Jos sitten ajatellaan mitä tapahtui tilanteessa, jossa Graber yritti syöttää laukaisupaikasta Rohdinille? Käytännössä puolustava pelaaja voitti Graberin eikä ostanut hänen omaa maalintekouhkaa tai mahdollista muuta syöttöratkaisua, vaan peitti Rohdinin loppuun asti. Ikinä ei tulla tietämään mitä olisi tapahtunut, jos syöttö olisi mennyt läpi, olisko se ollut oikeassa kohdassa Rohdinin one-timeria varten, olisko laukaus mennyt kohti maalia, olisiko Setänen torjunut, olisko tullut ripari, jne. Kaikkiaan vaikka syöttö olisi mennyt läpi, maali olisi ollut kaikkea muuta kuin varma.

Jos sitten ajatellaan miten Ässille tehtiin viime viikolla maalit? Periaateessa neljä identtitistä maalia, toimitus suht vaarattomasta paikasta maskin takaa, kolme menee suoraa läpi ja yhteen tulee ohjuri. Kaikissa olennaista on se, että kiekkoa ylipäätään toimitetaan maalille sekä maski- ja maalineduspelaaminen. Ilman maskia Rubin torjuu noista 995 tuhannesta, joten maski on olennainen, mutta se mistä ammutaan ja miten ammutaan ei ole niinkään tärkeää. Maskin ohella tärkeää on, että toimituksia tulee riittävästi, iso osa ei mene ikinä maalille, suurimmassa osassa Ässien puolustus raivaa maskin pois, mutta kun määrä on riittävä, osa menee maskin takaa maalille ja myös maaliin. Ässillä on kaksi liigan lähes parasta maskipelaaja, eli Talaja ja erityisesti Rohdin, joten käytetään niitä vahvuuksia siellä missä niitä on, eikä yritetä vaikeaa ratkaisua kakkos-tai kolmosluokan ratkaisijoilla. Ilves ja Kärpät pääsivät laatupelaajilla pelaamaan useamman yv:n, mutta liian vaikeat ratkaisut jähmettivät pelin ja toisaalta maskiin ei ollut liikaa menijöitä, tyyliin Marko Anttila tekemässä peliä, eikä perse pystyssä maalinedessä.

Loppuun vielä vanha totuus, jos on vaikeaa, yksinkertaista. Sitten kun yksinkertainen alkaa toimia, voi siihen lisätä kylkeen vähän taikoja, mutta silloinkin pääasiallinen malli on toimita kiekkoa maalille ja katso, että maski on kunnossa. Ässien pitäisi kiinnittää kaikki huomio siihen miten yv-minuuttia kohti saadaan yksi kiekko lisää maalille, riittää varmasti tuomaan keskimäärin tarvittavan lisän yv-tehokkuuteen.

 

[madeOFspade]

-

Jos sitten ajatellaan mitä tapahtui tilanteessa, jossa Graber yritti syöttää laukaisupaikasta Rohdinille? Käytännössä puolustava pelaaja voitti Graberin eikä ostanut hänen omaa maalintekouhkaa tai mahdollista muuta syöttöratkaisua, vaan peitti Rohdinin loppuun asti. Ikinä ei tulla tietämään mitä olisi tapahtunut, jos syöttö olisi mennyt läpi, olisko se ollut oikeassa kohdassa Rohdinin one-timeria varten, olisko laukaus mennyt kohti maalia, olisiko Setänen torjunut, olisko tullut ripari, jne. Kaikkiaan vaikka syöttö olisi mennyt läpi, maali olisi ollut kaikkea muuta kuin varma.

Jos sitten ajatellaan miten Ässille tehtiin viime viikolla maalit? Periaateessa neljä identtitistä maalia, toimitus suht vaarattomasta paikasta maskin takaa, kolme menee suoraa läpi ja yhteen tulee ohjuri. Kaikissa olennaista on se, että kiekkoa ylipäätään toimitetaan maalille sekä maski- ja maalineduspelaaminen. Ilman maskia Rubin torjuu noista 995 tuhannesta, joten maski on olennainen, mutta se mistä ammutaan ja miten ammutaan ei ole niinkään tärkeää. Maskin ohella tärkeää on, että toimituksia tulee riittävästi, iso osa ei mene ikinä maalille, suurimmassa osassa Ässien puolustus raivaa maskin pois, mutta kun määrä on riittävä, osa menee maskin takaa maalille ja myös maaliin. Ässillä on kaksi liigan lähes parasta maskipelaaja, eli Talaja ja erityisesti Rohdin, joten käytetään niitä vahvuuksia siellä missä niitä on, eikä yritetä vaikeaa ratkaisua kakkos-tai kolmosluokan ratkaisijoilla. Ilves ja Kärpät pääsivät laatupelaajilla pelaamaan useamman yv:n, mutta liian vaikeat ratkaisut jähmettivät pelin ja toisaalta maskiin ei ollut liikaa menijöitä, tyyliin Marko Anttila tekemässä peliä, eikä perse pystyssä maalinedessä.

Loppuun vielä vanha totuus, jos on vaikeaa, yksinkertaista. Sitten kun yksinkertainen alkaa toimia, voi siihen lisätä kylkeen vähän taikoja, mutta silloinkin pääasiallinen malli on toimita kiekkoa maalille ja katso, että maski on kunnossa. Ässien pitäisi kiinnittää kaikki huomio siihen miten yv-minuuttia kohti saadaan yksi kiekko lisää maalille, riittää varmasti tuomaan keskimäärin tarvittavan lisän yv-tehokkuuteen.

Tullaan taas laukaisutaitoon kun puhutaan näistä neliön läpi painettavista syötöistä. Harvoin ne tulee täysin kohdalle, vaan laukoja lukee syöttöä hakee askelmerkkejä ja huippulaukoja saa laukauksen vähän vaikeammastakin asennosta.
Jos neliön läpi ei yritetä ikinä syöttää, se helpottaa todella paljon alivoiman peliä. Parhaat ylivoimat paiskovat neliön läpi syöttöjä vaikka sitä yritettäisiin ottaa pois, syy on yksinkertainen. Tuosta laukaus maalia kohti on ison prosentin laukaus. Jos ei maalia, niin vaarallinen irtokiekko.
Vähän sama kuin jos pelintekijä ei lauo ikinä itse (esim. JMJ), niin alivoiman pelaaminen helpottuu valtavasti. Käytännössä riittää kun kiekko päästetään pelintekijälle ja pidetään muut.

Miksi mielestäsi lähes kaikki joukkueet poikkeuksetta hakevat ylivoimilla onetimereita kaarelle?

Top3 yv maalintekijät liigassa, Ikonen Meskanen Ojamäki. Pelipaikka ylivoimalla, kaarella laukojana. Vaihtavat lisäksi paikkaa ylivoiman aikana ja tekevät itsestään vaarallisempia

Ehdottomasti pitää hyödyntää myös sitä, kun Ässillä on laadukkaita maalineduspelaajia. Useampia variaatioita mitä viljellään. Ässien ylivoima on ennalta-arvattavaa ja suurin ongelma on älytön kävelyvauhti.

 

[Raimoton]

Jos sitten ajatellaan mitä tapahtui tilanteessa, jossa Graber yritti syöttää laukaisupaikasta Rohdinille? Käytännössä puolustava pelaaja voitti Graberin eikä ostanut hänen omaa maalintekouhkaa tai mahdollista muuta syöttöratkaisua, vaan peitti Rohdinin loppuun asti. Ikinä ei tulla tietämään mitä olisi tapahtunut, jos syöttö olisi mennyt läpi, olisko se ollut oikeassa kohdassa Rohdinin one-timeria varten, olisko laukaus mennyt kohti maalia, olisiko Setänen torjunut, olisko tullut ripari, jne. Kaikkiaan vaikka syöttö olisi mennyt läpi, maali olisi ollut kaikkea muuta kuin varma.

Ehdotat Ässille ylivoimaan kaavaa, jossa roiskitaan kiekkoa pelkästään maalille ja toivotaan parasta. Eikö siinä ole aika monta muuttujaa matkalla? Pitäisi ensinäkin saada maalille tuo veto. Monesti se on tupannut jäämään ekaan puolustavaan pelaajaan. Phillips oli oikein mestari tuossa, hätäisesti kiekko sinnepäin vain. Tehot vähemmän yllättäen 0+0. Meneekö se veto läpi? Osuuko se matkalla johonkin? Saadaanko riparia?

Jos sitten ajatellaan miten Ässille tehtiin viime viikolla maalit? Periaateessa neljä identtitistä maalia, toimitus suht vaarattomasta paikasta maskin takaa, kolme menee suoraa läpi ja yhteen tulee ohjuri. Kaikissa olennaista on se, että kiekkoa ylipäätään toimitetaan maalille sekä maski- ja maalineduspelaaminen. Ilman maskia Rubin torjuu noista 995 tuhannesta, joten maski on olennainen, mutta se mistä ammutaan ja miten ammutaan ei ole niinkään tärkeää. Maskin ohella tärkeää on, että toimituksia tulee riittävästi, iso osa ei mene ikinä maalille, suurimmassa osassa Ässien puolustus raivaa maskin pois, mutta kun määrä on riittävä, osa menee maskin takaa maalille ja myös maaliin. Ässillä on kaksi liigan lähes parasta maskipelaaja, eli Talaja ja erityisesti Rohdin, joten käytetään niitä vahvuuksia siellä missä niitä on, eikä yritetä vaikeaa ratkaisua kakkos-tai kolmosluokan ratkaisijoilla. Ilves ja Kärpät pääsivät laatupelaajilla pelaamaan useamman yv:n, mutta liian vaikeat ratkaisut jähmettivät pelin ja toisaalta maskiin ei ollut liikaa menijöitä, tyyliin Marko Anttila tekemässä peliä, eikä perse pystyssä maalinedessä.

Esim. KooKoon hyökkäysalueen pelaaminen oli ihan eri tasolla kuin Ässien. Koska viimeksi ollaan päästy "juoksuttamaan" vastustajaa kiekon kanssa? Ässillä on rännitykset ja laitojen kautta pelaaminen vahvasti mukana, koska ei riitä liike. Ylivoimalla olisi silkkaa hölmöyttä pelkästään heitellä helppoja maalille. Täytyy olla variaatiota. Ei voi pelkästään toivoa Talajan ja Rohdinin maskin olevan hyvä ja lyödä riparia tai ohjuria sisään. Aikalailla kaikilla Liigassa on vetäjän uhka, joka hakee onetimerin.

Loppuun vielä vanha totuus, jos on vaikeaa, yksinkertaista. Sitten kun yksinkertainen alkaa toimia, voi siihen lisätä kylkeen vähän taikoja, mutta silloinkin pääasiallinen malli on toimita kiekkoa maalille ja katso, että maski on kunnossa. Ässien pitäisi kiinnittää kaikki huomio siihen miten yv-minuuttia kohti saadaan yksi kiekko lisää maalille, riittää varmasti tuomaan keskimäärin tarvittavan lisän yv-tehokkuuteen.

Eikö siirto viereen ja suora veto ole aika yksinkertaista? Ei se syöttö aina ole pakko neliötä rikkoa. Ei varsinkaan kun maalilla on laadukkaita maskimiehiä. Liike ja ajoitukset ovat suurin synti ylivoimalla.

 

[vero]

Keskustelu on tietenkin aika turhaa niin kauan Ässät ei ole tehnyt merkittävää määrää maaleja laukomalla suoraa syötöstä takakolmion siivestä tai edes saanut aikaan varteenotettavia laukauksia. Nyt keskustelussa on mukana liian monta jos sanaa. Muutama maali on tullut toimituksista maalille, eli sen toimivuudesta on jonkinnäköinen todiste olemassa ja ainakin teoriassa voidaan laskeskella kuinka monta toimitusta tarvitaan maalia kohti, tässä on toki erittäin iso varianssi. Loppupelissä maalivahdin kannalta on aivan sama tuleeko kiekko siivestä one-timerilla vai tuleeko se maskin läpi, kummassakin tapauksessa maalivahti torjuu vain olemalla sattumalta edessä. Laadukas one-timer ampuja pystyy tietenkin ampumaan ainakin jossain määrin maalin tyhjään kohtaan vähentäen näin maalivahdin edessä olemisen todennäköisyyttä, mutta suurin menestystekijä on kuitenkin se kummalla tavalla saadaan enemmän kiekkoja maalille ja Ässien tapauksessa väitän edelleen, että toimittamalla kiekkoa mahdollisimman usein maalia kohti Rohdinin ollessa maskissa tulos tulee olemaan paras saavutettavissa oleva.

Parhaista maalintekijöistä nimenomaan Ojamäki tekee paljon maaleja takakolmion siivestä, Ikonen ja Meskanen harrastavat sitten paljon muutakin. Jos ajatellaan miksi Ojamäki tekee paljon takakolmiosta? Ensinnä hänellä on erinomainen laukaus ja kyky tehdä yleensäkin maaleja ja ehkäpä hän on tällä hetkellä vähän ylikylän pelaaja liigaan. Toisekseen Tapparalla on hänen ympärillään erittäin laadukas pelaajakattaus ja ottamalla pelkästään pois Ojamäen laukaus Tapparan yv ei pysähdy. Alkukaudestahan Ojamäellä oli hiljaista, mutta maaleja tuli silloin muuta kautta. Jos verrataan Ässien ja Tapparan yv:tä ainoan tasaparin saan maalinedessä operoivasta Savinainen/Rohdin kaksikosta. Kemiläinen viivalla on vielä ainakin toistaiseksi parempi kuin Viirret ja Heimosalmi keskimäärin, Lehterä voittaa Ässien pelintekijät selvästi, Ojamäki on Viitalaankin parempi laukoja ja ennen kaikkea monipuolisempi. Tanus/Hämeenaho ehkä kanssa aika lähellä tasabookkia, mutta joka tapauksessa Tappara on merkittävästi laadukkaampi ja siten pystyy pelaamaan paljon muutakin kuin perustoimitusta maalille, mutta kyllä Tapparakin menee määrällisesti eniten Kemiläisen kautta kohti maalia ja täten haetaan tilaa syötölle Ojamäelle seuraavassa tilanteessa. Katselin juuri eilisen JYP-Tappara pelin Tapparan parin viimeisen minuutin ylivoiman, jossa Lehterä haki väkisin syöttöä Ojamäelle hidastaen samalla pelin ja helpostihan JYP sen syötön sieltä pois otti. Taatusti parempi tulos olisi tullut Kemiläisen kautta. Mutta sanotaan nyt arviona, että Tappara pystyy pelaamaan siiven one-timeria suht hyvällä tuloksella suoritustasolla 90%:a, Ässien tapauksessa suoritustason täytyy olla hyvin lähellä 100 pinnaa ennen kuin voidaan odottaa suurempaa tulosta, jos ja kun mennään näin vaikealla pelisuorituksella.

Vetäjän uhkahan Ässillä on, koska takakolmion siivissä on pelaajat. Ongelmana on nimenomaan se, että vetoja ei saada aikaiseksi. Kertoo lähinnä siitä, että yritetään nykytasoon liian vaikeaa, jos se ei olisi liian vaikeaa niitä vetoja varmaankin tulisi? Tuskin valmennus on kieltänyt ampua siivistä. Itsekin olen ehdottanut pelaamista kahdella viivapelaajalla mailat sisällä, jolloin vetoja suoraan syötöstä saadaan huomattavasti helpommin eikä vedon vaarallisuus tuosta vielä kovin paljon vähene varsinkin maskin ollessa kunnossa.

 

[madeOFspade]

Jos Ässät ei saa liikuteltua kiekkoa niin, että voitaisiin ampua onetimeria siiveltä, niin miten sitä saadaan liikuteltua niin, että päästään roikottamaan viivalta kohti maalia? Suorat laukaukset on huomattavasti helpompi blokata.

Enkä ole tarkoittanut, että Ässien pitää hakea pelkästään onetimeria Viitalalle, vaan tuoda se yhdeksi uhaksi mukaan.

Viitalan laukaus on sellainen, että sillä luodaan uhka jonka alivoima joutuu huomioimaan. Tähän keskittyminen, avaa tilaa muualle.

Miksi Ässät sitten ei ole tehnyt onetimerilla vielä maaleja kaarelta? Barach ei ampunut suoraan syötöstä, vaan otti haltuun jolloin veskari ja koko av nelikko ehti reagoimaan. Rohdin ampui, mutta laukaus ei ole tarpeeksi laadukas ja hänen paikkansa on muualla.

Ässien ylivoima on liigan huonoin.

Milloin Ässien ylivoima oli vaarallisimmillaan? Kun Heimosalmi Viirret ja Graber hoitivat takakolmiota. Oli laukaisu-uhka myös toisella kaarella mitä siinä ei enää sen jälkeen ole ollut kun Heimosalmi jäi pois. Loukkaantui ja menetti paikkansa.

Ässien ylivoimasta puuttuu maalinteon uhka ja liike.

Nyt tässä tilanteessa pitää tehdä muutoksia. Uusia pelaajia yrittämään ja uusia tapoja. Mainitsemiasi suoria heittoja, nämä on Heimosalmen heiniä kun saa tanssittua kärkikarvaajan ohi itselleen tilaa.

Mikään ei kuitenkaan muutu, ellei laiteta ajoituksia ja liikettä kuntoon. Päätykiekot on hyvä esimerkki. Ei 6vs4 ylivoimalla voi päätykiekko mennä niin, että sinne on yksi menossa ja kulmaan tulee 1vs1 tai 1vs2 tilanne. Kaksi miestä enemmän kentällä ja kaikki riippuu irtokiekon kaksinkamppailusta tai jopa alivoimaisesta kamppailusta.
Näin hidas ja mielikuvitukseton ylivoima on sille oikeutetulla sijalla.

 

[Pataatti]

Koodinimi jota Ässien yv huutaa ottamatta kantaa alakolmioon, roiskaisuihin yms on Wännströmin kaltainen puhdas maalintekijä jotta sitä pelotetta saataisiin ja muille vähän tilaa enemmän.