Aloitusympyrässäkin Järvisen suunta on ollut alaspäin, hänestä on tullut alle 50% aloittaja. Prosentti nyt 49,4%.Järvinen on myös tehoton, ei vahvista muuta kuin aloitusympyrää.
Saipa luopui Pospisilista ja nyt TPS pisti Rechin ulos kun tulostavoitteet eivät täyttyneet. Ovatko Ässien ulkomaalaiset tehneet tällä kaudella tulosta kiitettävällä tasolla vai pitäisikö vaihtaa joitakin naamoja?
Samaa mieltä lainatun kirjoittajan kanssa siitä, että ongelma ei ole hyökkääjien laukaisutaito, vaan yleinen kädettömyys.Takaan ja alleviivan, että jokaikinen Ässien pelaaja osaa ampua suoraan syötöstä kunhan se kiekko vaan tulee laadukkaasti oikeaan kohtaan, mailaa ei ole sidottu ja edessä ei puolen metrin päässä täyttä peittoa. Se, että jotakuta pelaajaa kohti heitetään epämääräinen keskitys ei merkitse sitä, että siitä olisi voittavaa edes yrittää ampua suoraan syötöstä.
Muutenkin tämä suoraan syötöstä on saanut täällä aivan liian suuren merkityksen, suurin osa maaleista tehdään edelleen epämääräisillä heitoilla maalille maskin takaa, ohjureilla, ripareista tai vastustajan virheiden enemmän tai vähemmän välittöminä seurauksina.
Ässät kaipaa ennen kaikkea apua hyökkäyspään tilanteiden tekemiseen, kova ykkössentteri olisi mukava, mutta tuskin kovinkaan realistinen tässä vaiheessa kautta.
Vuorinen - tee palvelus. Etsi Kerttulalle kontakteillasi Pohjois-Amerikasta pelaaja, jolla on laadukas laukaus suoraan syötöstä. Ja hanki se vaik ite.. ettei Kerttula kartota pelaajaa kyselemällä hänen kissojen ja koirien rotuja.
Takaan ja alleviivan, että jokaikinen Ässien pelaaja osaa ampua suoraan syötöstä kunhan se kiekko vaan tulee laadukkaasti oikeaan kohtaan, mailaa ei ole sidottu ja edessä ei puolen metrin päässä täyttä peittoa. Se, että jotakuta pelaajaa kohti heitetään epämääräinen keskitys ei merkitse sitä, että siitä olisi voittavaa edes yrittää ampua suoraan syötöstä.
Muutenkin tämä suoraan syötöstä on saanut täällä aivan liian suuren merkityksen, suurin osa maaleista tehdään edelleen epämääräisillä heitoilla maalille maskin takaa, ohjureilla, ripareista tai vastustajan virheiden enemmän tai vähemmän välittöminä seurauksina.
Ässät kaipaa ennen kaikkea apua hyökkäyspään tilanteiden tekemiseen, kova ykkössentteri olisi mukava, mutta tuskin kovinkaan realistinen tässä vaiheessa kautta.
Niin no totta kai osaa, jopa minäkin osaisin noilla spekseillä ampua suoraan syötöstä (laukauksen laatu olisi sitten vain oma surullinen lukunsa). Mutta ei pidä vähätellä, one-timer on ilman muuta oma taiteenlajinsa, ja kyllä sen näkee jo juniorina kenellä siihen on oikeasti lahjakkuutta ja kenellä ei. Nythän tämän joukkueen hyökkääjistä erittäin moni ovat sellaisia, joiden on aika mahdoton kuvitella tosissaan edes yrittävän tehdä one-timerilla maaleja.. tuosta kun katsotaan pelaajalistaa ison roolin hyökkääjien suhteen niin Barach, Erholtz, Graber, Joensuu, Järvinen, Talaja, Turgeon.. ei kukaan näistä ole edes yrittänyt one-timereita, eikä ihme kun ei heillä kellään ole siihen kunnollisia valmiuksia. Kun miettii pelaajia, niin vaikkapa Graberin muistan edes nähneeni vetäneen lämärin ihan muutamia kertoja, Turgeonin en varmaan sitäkään määrää.. junnupuolelta taas otetaan vaikka Hämeenaho, niin hänellähän on vielä tällä haavaa ollut selkeitä vaikeuksia edes osua kunnolla kiekkoon one-timer tilanteessa. Sitten vaikkapa Erholtzilla ollut samaa ongelmaa havaittavissa..Takaan ja alleviivan, että jokaikinen Ässien pelaaja osaa ampua suoraan syötöstä kunhan se kiekko vaan tulee laadukkaasti oikeaan kohtaan, mailaa ei ole sidottu ja edessä ei puolen metrin päässä täyttä peittoa
Tässä olet ihan oikeassa, koska tosiaankin monet maalit syntyvät juurikin niistä ihme lääppäisyistä ja ropelikiekoista kohti maalia, tai niiden jatkotilanteista. Mutta tokihan kovat one-timer osaavat tuovat joukkueeseen ison lisäarvon..Muutenkin tämä suoraan syötöstä on saanut täällä aivan liian suuren merkityksen, suurin osa maaleista tehdään edelleen epämääräisillä heitoilla maalille maskin takaa, ohjureilla, ripareista tai vastustajan virheiden enemmän tai vähemmän välittöminä seurauksina
Selailin tossa Liigassa viimeisen kuukauden ylivoimalla tehdyt maalit (pois jäi 6v5 ja SR). About 95 maalia kelasin videoista (96 maalia merkkasin, mutta menin pariin otteeseen laskuissa sekaisin enkä jaksanut tarkistaa) Noin 30% maaleista tuli joko suoraan syötöstä lauottuna viivalta / kaarelta / B-pisteeltä tai oli seurauksena onetimerista (ripari / ohjaus). Yksi maali tuli suoraan aloituksesta, ja sekin suoralla vedolla, ilman mitään kanttaus rannetta. Mukaan mahtui myös pomppukiekoista suoraan vetoja lähteneitä, joita en laskenut. Huomattavan suuri osa (+85%) maaleista oli kuitenkin rehellisiä onetimereita. Joten kerrohan, yliarvioiko täällä muut suorista syötöstä lähteneitä maaleja vai aliarvioitko sinä niiden tuomaa mahdollisuutta? Rehellisesti pakko kysyä.Takaan ja alleviivan, että jokaikinen Ässien pelaaja osaa ampua suoraan syötöstä kunhan se kiekko vaan tulee laadukkaasti oikeaan kohtaan, mailaa ei ole sidottu ja edessä ei puolen metrin päässä täyttä peittoa. Se, että jotakuta pelaajaa kohti heitetään epämääräinen keskitys ei merkitse sitä, että siitä olisi voittavaa edes yrittää ampua suoraan syötöstä.
Muutenkin tämä suoraan syötöstä on saanut täällä aivan liian suuren merkityksen, suurin osa maaleista tehdään edelleen epämääräisillä heitoilla maalille maskin takaa, ohjureilla, ripareista tai vastustajan virheiden enemmän tai vähemmän välittöminä seurauksina.
Ässät kaipaa ennen kaikkea apua hyökkäyspään tilanteiden tekemiseen, kova ykkössentteri olisi mukava, mutta tuskin kovinkaan realistinen tässä vaiheessa kautta.
Ansiokasta tutkimustyötä tehtynä, kiitokset tuloksista.Selailin tossa Liigassa viimeisen kuukauden ylivoimalla tehdyt maalit (pois jäi 6v5 ja SR). About 95 maalia kelasin videoista (96 maalia merkkasin, mutta menin pariin otteeseen laskuissa sekaisin enkä jaksanut tarkistaa) Noin 30% maaleista tuli joko suoraan syötöstä lauottuna viivalta / kaarelta / B-pisteeltä tai oli seurauksena onetimerista (ripari / ohjaus). Yksi maali tuli suoraan aloituksesta, ja sekin suoralla vedolla, ilman mitään kanttaus rannetta. Mukaan mahtui myös pomppukiekoista suoraan vetoja lähteneitä, joita en laskenut. Huomattavan suuri osa (+85%) maaleista oli kuitenkin rehellisiä onetimereita. Joten kerrohan, yliarvioiko täällä muut suorista syötöstä lähteneitä maaleja vai aliarvioitko sinä niiden tuomaa mahdollisuutta? Rehellisesti pakko kysyä.
Mäkin olisin eilen tuolla ulkojäillä ampunut lämäreitä syötöstä, mut kun ei ollut pelikaveria. Varmaan joku Jani Honkanenkin vetelisi mua paremmin niitä. Vähän samanlaisia tasoeroja on laukausten laadussa Liigan sisällä kuin mulla ja Janilla, näin karkeesti veisteltynä.
Hyvät laukojat erottaa nopeasti kentältä. Heillä lähtee laukaus huonostakin asennosta terävästi. Eivät he tarvitse sitä 5 metriä tilaa ja täydellistä syöttöä sentilleen kohdilleen.
Siinä olet oikeassa, että hyökkäyspäässä ei luoda tarpeeksi paljon hyviä tilanteita. Ässillä takkuaa hyökkäyspelaaminen ihan lähdöstä asti. Ylivoimalla Ässät antaa paljon tasoitusta, kun laukaisun uhkaa ei ole niin paljon, vaan tyydytään roiskimaan. Ässät teki muuten tuon kk aikana neljä ylivoimamaalia, yksi niistä Viirretin pommi viivalta.
Maali oli 4v3 ylivoimalla. Ollaan lähempänä maalia tiiviimpänä. Jompi kumpi pudottaa tai siirtää, pakki tai siivellä oleva ja siitä laukaus. Melkeinpä aina tuota haetaan, kun päästään noille etäisyyksille.Tarkennan omaa eilistä lausuntoani sen verran, että lähinnä tarkoitan tällä suoraa syötöstä tarinalla sitä, että jompikumpi takakolmion siipimiehistä ampuu suoraa syötöstä. Eli tässä mielessä en laske Viirretin pudotuksesta laukomaa maalia tähän kategoriaan, vaikka toki se lähti suoraa syötöstä.
Seväsen maali oli JMJ taidonnäytettä. Noissa ylivoimamaaleissa ei montaa tuollaista nousua pakilta ollut, eikä tämäkään ylivoimalla syntynyt. Miksi Sevänen tuonne olisi noussu, jossei maalia lähtenyt hakemaan? Alivoima oli päättymässä ja merkkausvirhe jonka Ässät käytti hyväkseen.Samoin Sevänen laukoi/napautti kiekon maalin suoraan JMJ:n syötöstä, mutta siinäkin oli enemmän kysymys muusta kuin suoraa syötöstä laukaisemista, ennen kaikkea Sevänen voitti/harhautti neliöstä oman kärkimiehensä. Eri asia on sitten se, että oliko Sevästä tarkoitus ollenkaan pitää, vaan hänet jätettiin kaukaisempana miehenä täysin oman onnensa nojaan, koska hän ei välttämättä edes ole yrittämässä maalintekoa ja toiseksi syötön saaminen läpi oikealla ajalla oikeaan kohtaan on vaikea suoritus ja prosentit eivät ole hyökkäävän joukkueen puolella. Ylipäätään alivoima ja PAPP ylipäätään on kovasti menossa kohti matematiikka, ei olla huolestuneita sellaisista hyvistäkään maalintekotilanteista, jotka vaativat ekstra hyvää suorittamista hyökkäävältä joukkueelta, olennaisempaa on voittaa iso määrä peruskaksinkamppailuja ja sitä kautta saada totaali maalintekoyritysten määrää alas.
Ei kai noita vetoja tule, jossei niitä edes pelata. Barachista yritettiin saada jotain vetäjää tällä kaudella, vaikka miehen viime kauden ylivoimatehoista osa tuli toiselta puolelta ranteella tai haki ohjuria. Mies on sekatyömies ja vääntäjä, ei laukoja. Jos joku jaksaisi kaivaa, kuinka monta kertaa mieheltä lähti onetimer, luultavasti yhden käden sormilla pystyy laskemaan. Eikä ollut mahdollisuuksista kiinni. Mies otti mielummin kiekon haltuun, pari potkua ja ranteella yritti hakea. Yv tehot 2+1 ja ymmärrettävästi enää ei ole siinä. Rohdin laitettiin siihen nyt ja taisi pari kolme suoraa vetoa koittaa. Ainakin yhdestä tuli paha ripari maalivahdille.Jos palataan takaisin suoraan syötöstä teemaan, uskon suurimman osan täällä muistelevan Viitalan maalia Pelicansia vastaan Lahdessa viime tai edelliskaudella. Tai sitten Jasekin Ässiä vastaan tällä kaudella tekemää Pelicansin maalia, komeita maaleja, mutta ainakin Ässien tapauksessa tuiki harvinaisia. Tällä kaudella Heimosalmi teki vähän saman tyyppisen Tapparaa vastaan lievästi omituisten vaiheiden jälkeen, mutta muuten on ollut hiljaisempaa. Eikä oikeastaan edes lähellä piti tapauksia Ässien toimesta, muutama laukaus lienee ammuttu, mutta kokonaisuuden kannalta merkitsettömän vähän.
Epätoivoisesti? Graber piilotti viimeiseen asti maalivahdilta syötön, Talaja oli hyvin maalin edessä, Setänen käytti aikaa kurkkaamiseen toiselta puolelta. Jos tuo syöttö olisi mennyt läpi, olisi Rohdin 8/10 lyönyt kiekon sisään, koska mikä tärkeintä, oli valmiina ampumaan tuossa tilanteessa. KooKoon alivoimalta se oli hemmetin tärkeä katko. Toki oishan se voinut koittaa ranteella suoraakin, mutta ei tota epätoivoiseksi voi sanoa. Kyllä siellä treeneissä jotain ylivoimaa ollaan harjoiteltu.Sitten on enemmän tapauksia, jossa yritetään vähän epätoivoisestikin syöttää siipimiehellä, tyyliin Graber eilen ensimmäinen erän toisella ylivoimalla. Luultavasti tästäkin olisi ollut tehokkaampaa ampua itse ja luottaa Talajan iskevän riparia sisään. Olisi ainakin saatu yksi matalan tason maalintekoyritys verrattuna vastustajan purkuun.
Noita kaikkia lueteltuja ongelmia alleviivaa ajoitukset. Pakit on helisemässä karvaajien kanssa ja tulee pakki-pakki maalin takana. Sen jälkeen jaetaan laiturille, joka on ilman tukitoimia. Ylivoimalle peliä ei saada rauhoitettua, osana syynä vastustajan paljon parempi aktiivisuus. Nyt on paljon ollut tilanteita, jossa Viirret ja Graber kiekottelevat keskenään, maskiukot seisoo maalilla, samaten toinen puoli on täysin pysähdyksissä. Myös viivalla täytyy olla aktiivisempi. Eilen sentään toiselta Rohdinin puolelta oli enemmän uhkaa, oli aktiivisempi mitä Barach. Toisesta ylivoimasta ei viitti edes puhua samaan aikaan. Se pitäisi räjäyttää vallan.Jos sitten ajatellaan missä ne Ässien varsinaiset ongelmat ovat, esiin nousee ehdottomasti tietynlainen asioiden ajattelu liikaa ajassa eteenpäin. Kun pakki avaa kiekon riiston jälkeen, tarjonta on jo karannut liian kauas, viivojen ylityksessä tuki vähän niin ja näin, alueella ennen kiekon voittamista osa pelaajista jää liian kauaksi ikäänkuin maalintekijän asemaan, tehdään maskia jo paljon ennen laukausta, jne. Suoraan syöttöstä tämä problematiikka liittyy siten, että tarvitaan monta erillistä laadukasta suoritusta ennen kuin voidaan edes yrittää saada syöttöä läpi, vastustaja kuitenkin peittää juuri tätä syöttöä niin kauan kuin vihu on suurinpiirtein kuvioissa mukana. Eli se perusratkaisun pitää olla juurikin tylsä kiekkoa maalille ja sitten mahdollisesti parin toimituksen jälkeen alkaa vastustajan kuviossa olla sen verran aukkoja, että kiekkoa voisi saada realistisesti läpi. Tarkoittaa myös sitä, että se suoraan syötöstä ampujan pitää osallistujan aktiivisesti peliin, eikä vaan odottaa maila pystysssä koska tulee.
4vs3 on tietenkin helpompi pelata kuin 5vs4 ja ehkä käytännössä jopa parempi kuin 5vs3, jossa helposti pantataan laukausta ja haetaan varmaa maalia mitä ei ikinä löydy. 4vs3:ssa juurikin Viirretin tekemä maali on suht helppo pelata ja vaikea puolustaa, eli se oli hyvä pelivalinta riippumatta siitä oliko tuloksena maali vai ei.Maali oli 4v3 ylivoimalla. Ollaan lähempänä maalia tiiviimpänä. Jompi kumpi pudottaa tai siirtää, pakki tai siivellä oleva ja siitä laukaus. Melkeinpä aina tuota haetaan, kun päästään noille etäisyyksille.
Seväsen maali oli JMJ taidonnäytettä. Noissa ylivoimamaaleissa ei montaa tuollaista nousua pakilta ollut, eikä tämäkään ylivoimalla syntynyt. Miksi Sevänen tuonne olisi noussu, jossei maalia lähtenyt hakemaan? Alivoima oli päättymässä ja merkkausvirhe jonka Ässät käytti hyväkseen.
Ei kai noita vetoja tule, jossei niitä edes pelata. Barachista yritettiin saada jotain vetäjää tällä kaudella, vaikka miehen viime kauden ylivoimatehoista osa tuli toiselta puolelta ranteella tai haki ohjuria. Mies on sekatyömies ja vääntäjä, ei laukoja. Jos joku jaksaisi kaivaa, kuinka monta kertaa mieheltä lähti onetimer, luultavasti yhden käden sormilla pystyy laskemaan. Eikä ollut mahdollisuuksista kiinni. Mies otti mielummin kiekon haltuun, pari potkua ja ranteella yritti hakea. Yv tehot 2+1 ja ymmärrettävästi enää ei ole siinä. Rohdin laitettiin siihen nyt ja taisi pari kolme suoraa vetoa koittaa. Ainakin yhdestä tuli paha ripari maalivahdille.
Epätoivoisesti? Graber piilotti viimeiseen asti maalivahdilta syötön, Talaja oli hyvin maalin edessä, Setänen käytti aikaa kurkkaamiseen toiselta puolelta. Jos tuo syöttö olisi mennyt läpi, olisi Rohdin 8/10 lyönyt kiekon sisään, koska mikä tärkeintä, oli valmiina ampumaan tuossa tilanteessa. KooKoon alivoimalta se oli hemmetin tärkeä katko. Toki oishan se voinut koittaa ranteella suoraakin, mutta ei tota epätoivoiseksi voi sanoa. Kyllä siellä treeneissä jotain ylivoimaa ollaan harjoiteltu.
Noita kaikkia lueteltuja ongelmia alleviivaa ajoitukset. Pakit on helisemässä karvaajien kanssa ja tulee pakki-pakki maalin takana. Sen jälkeen jaetaan laiturille, joka on ilman tukitoimia. Ylivoimalle peliä ei saada rauhoitettua, osana syynä vastustajan paljon parempi aktiivisuus. Nyt on paljon ollut tilanteita, jossa Viirret ja Graber kiekottelevat keskenään, maskiukot seisoo maalilla, samaten toinen puoli on täysin pysähdyksissä. Myös viivalla täytyy olla aktiivisempi. Eilen sentään toiselta Rohdinin puolelta oli enemmän uhkaa, oli aktiivisempi mitä Barach. Toisesta ylivoimasta ei viitti edes puhua samaan aikaan. Se pitäisi räjäyttää vallan.
-
Jos sitten ajatellaan mitä tapahtui tilanteessa, jossa Graber yritti syöttää laukaisupaikasta Rohdinille? Käytännössä puolustava pelaaja voitti Graberin eikä ostanut hänen omaa maalintekouhkaa tai mahdollista muuta syöttöratkaisua, vaan peitti Rohdinin loppuun asti. Ikinä ei tulla tietämään mitä olisi tapahtunut, jos syöttö olisi mennyt läpi, olisko se ollut oikeassa kohdassa Rohdinin one-timeria varten, olisko laukaus mennyt kohti maalia, olisiko Setänen torjunut, olisko tullut ripari, jne. Kaikkiaan vaikka syöttö olisi mennyt läpi, maali olisi ollut kaikkea muuta kuin varma.
Jos sitten ajatellaan miten Ässille tehtiin viime viikolla maalit? Periaateessa neljä identtitistä maalia, toimitus suht vaarattomasta paikasta maskin takaa, kolme menee suoraa läpi ja yhteen tulee ohjuri. Kaikissa olennaista on se, että kiekkoa ylipäätään toimitetaan maalille sekä maski- ja maalineduspelaaminen. Ilman maskia Rubin torjuu noista 995 tuhannesta, joten maski on olennainen, mutta se mistä ammutaan ja miten ammutaan ei ole niinkään tärkeää. Maskin ohella tärkeää on, että toimituksia tulee riittävästi, iso osa ei mene ikinä maalille, suurimmassa osassa Ässien puolustus raivaa maskin pois, mutta kun määrä on riittävä, osa menee maskin takaa maalille ja myös maaliin. Ässillä on kaksi liigan lähes parasta maskipelaaja, eli Talaja ja erityisesti Rohdin, joten käytetään niitä vahvuuksia siellä missä niitä on, eikä yritetä vaikeaa ratkaisua kakkos-tai kolmosluokan ratkaisijoilla. Ilves ja Kärpät pääsivät laatupelaajilla pelaamaan useamman yv:n, mutta liian vaikeat ratkaisut jähmettivät pelin ja toisaalta maskiin ei ollut liikaa menijöitä, tyyliin Marko Anttila tekemässä peliä, eikä perse pystyssä maalinedessä.
Loppuun vielä vanha totuus, jos on vaikeaa, yksinkertaista. Sitten kun yksinkertainen alkaa toimia, voi siihen lisätä kylkeen vähän taikoja, mutta silloinkin pääasiallinen malli on toimita kiekkoa maalille ja katso, että maski on kunnossa. Ässien pitäisi kiinnittää kaikki huomio siihen miten yv-minuuttia kohti saadaan yksi kiekko lisää maalille, riittää varmasti tuomaan keskimäärin tarvittavan lisän yv-tehokkuuteen.
Ehdotat Ässille ylivoimaan kaavaa, jossa roiskitaan kiekkoa pelkästään maalille ja toivotaan parasta. Eikö siinä ole aika monta muuttujaa matkalla? Pitäisi ensinäkin saada maalille tuo veto. Monesti se on tupannut jäämään ekaan puolustavaan pelaajaan. Phillips oli oikein mestari tuossa, hätäisesti kiekko sinnepäin vain. Tehot vähemmän yllättäen 0+0. Meneekö se veto läpi? Osuuko se matkalla johonkin? Saadaanko riparia?Jos sitten ajatellaan mitä tapahtui tilanteessa, jossa Graber yritti syöttää laukaisupaikasta Rohdinille? Käytännössä puolustava pelaaja voitti Graberin eikä ostanut hänen omaa maalintekouhkaa tai mahdollista muuta syöttöratkaisua, vaan peitti Rohdinin loppuun asti. Ikinä ei tulla tietämään mitä olisi tapahtunut, jos syöttö olisi mennyt läpi, olisko se ollut oikeassa kohdassa Rohdinin one-timeria varten, olisko laukaus mennyt kohti maalia, olisiko Setänen torjunut, olisko tullut ripari, jne. Kaikkiaan vaikka syöttö olisi mennyt läpi, maali olisi ollut kaikkea muuta kuin varma.
Esim. KooKoon hyökkäysalueen pelaaminen oli ihan eri tasolla kuin Ässien. Koska viimeksi ollaan päästy "juoksuttamaan" vastustajaa kiekon kanssa? Ässillä on rännitykset ja laitojen kautta pelaaminen vahvasti mukana, koska ei riitä liike. Ylivoimalla olisi silkkaa hölmöyttä pelkästään heitellä helppoja maalille. Täytyy olla variaatiota. Ei voi pelkästään toivoa Talajan ja Rohdinin maskin olevan hyvä ja lyödä riparia tai ohjuria sisään. Aikalailla kaikilla Liigassa on vetäjän uhka, joka hakee onetimerin.Jos sitten ajatellaan miten Ässille tehtiin viime viikolla maalit? Periaateessa neljä identtitistä maalia, toimitus suht vaarattomasta paikasta maskin takaa, kolme menee suoraa läpi ja yhteen tulee ohjuri. Kaikissa olennaista on se, että kiekkoa ylipäätään toimitetaan maalille sekä maski- ja maalineduspelaaminen. Ilman maskia Rubin torjuu noista 995 tuhannesta, joten maski on olennainen, mutta se mistä ammutaan ja miten ammutaan ei ole niinkään tärkeää. Maskin ohella tärkeää on, että toimituksia tulee riittävästi, iso osa ei mene ikinä maalille, suurimmassa osassa Ässien puolustus raivaa maskin pois, mutta kun määrä on riittävä, osa menee maskin takaa maalille ja myös maaliin. Ässillä on kaksi liigan lähes parasta maskipelaaja, eli Talaja ja erityisesti Rohdin, joten käytetään niitä vahvuuksia siellä missä niitä on, eikä yritetä vaikeaa ratkaisua kakkos-tai kolmosluokan ratkaisijoilla. Ilves ja Kärpät pääsivät laatupelaajilla pelaamaan useamman yv:n, mutta liian vaikeat ratkaisut jähmettivät pelin ja toisaalta maskiin ei ollut liikaa menijöitä, tyyliin Marko Anttila tekemässä peliä, eikä perse pystyssä maalinedessä.
Eikö siirto viereen ja suora veto ole aika yksinkertaista? Ei se syöttö aina ole pakko neliötä rikkoa. Ei varsinkaan kun maalilla on laadukkaita maskimiehiä. Liike ja ajoitukset ovat suurin synti ylivoimalla.Loppuun vielä vanha totuus, jos on vaikeaa, yksinkertaista. Sitten kun yksinkertainen alkaa toimia, voi siihen lisätä kylkeen vähän taikoja, mutta silloinkin pääasiallinen malli on toimita kiekkoa maalille ja katso, että maski on kunnossa. Ässien pitäisi kiinnittää kaikki huomio siihen miten yv-minuuttia kohti saadaan yksi kiekko lisää maalille, riittää varmasti tuomaan keskimäärin tarvittavan lisän yv-tehokkuuteen.