Vähän ristiriitainen on kyllä tuo sun viestisi
@aceman81. Kyllä se nyt on ja pitää olla niin että kahdesta samanlaisesta pelaajasta pitäisi valita se Porilainen. Vaikka olen usein sanonut että eivät omat pojatkaan Ässäpiposta pelaa niin kyllä usein on myös sen verran hinnassa eroa ulkopuoliseen nähden että tulee edullisemmaksikin ottaa kaveri jolle ei tarvitse hommata kämppää eikä autoa.
Suomessa nyt on vielä tapa niin että seuroilla on omat juniorijoukkueensa ja varsin monella on aloittaessaan unelmana kantaa sitä Ässäpaitaa isonakin. Empä usko että kukaan Ässien junnuputken läpi käynyt haluaa sitten isona edustaa lukkoa. Ässien identiteetti on sitäpaitsi ollut Porilainen hulluus. Valmentajat tulee ja menee kuitenkin.
Tuokin on kyllä totta. Omavaraisuus on voimavara ja jos pelaaja kokee itsensä ässäläiseksi, porilaiseksi, sillä on metkitystä. Pitkän linjan porilainen joko pelillisessä tai muuten johtajan johtavassa roolissa on jonkinlainen yhdessä pitävä liima.
Koko 2000-luku on silti ollut jossain määrin turbulenssinen, epätasainen Porin Ässissä, jatkuvuuden suhteen ainakin. Joko rahan, huonon seurajohtajuuden tai epäonnistuneiden valintojen takia ns. projektit tupanneet katkeamaan.
Toivola-Kivi aika 2003-2006 osoittautu lopulta onnistuneeks. Ehkei Pori ollut se houkuttelevin paikka noina vuosina. Loivat tietyn identiteetin, jatkuvuuden, uskottavuuden.
Sitten taas pudottiin tyhjän päälle ja Rockyn paluu Poriin 2009 tais olla luojan lykky. Rockyn ja Karrin aika 2009-2013 toi hommaan taas ryhtiä ja ammattimaisuutta, kolme suoraa puolivälieräpaikkaa ja kruununa mestaruus.
Taaskaan siirtymävaihe ei mennyt ihan nappiin, oliko Pekka Virta sitten vain väärä mies oikeassa paikassa, vai vaan väärään aikaan, mutta taas tuli notkahdus.
Nyt eletään taas uutta tulemista, rakentamista, projektia. Ahon aikakautta. Mistä päästäänkin siihen, että 2 vuotta on hyvin lyhyt aika alottaa liki alusta ja viedä projekti päätyyn asti. Siks se Ahon 3 vuosi pitäs melkeen olla edellytys, koska ollaan tälle tielle lähdetty...ehkä, luulisin. Turussa, syystä tai toisesta, Selinin aika katkastiin kahteen kauteen. Ottivatko tällä askeleen eteen, vai takaisin kohti lähtöruutua, aika näyttää.
Mutta. Seurajohto, urheilujohtaja, visio. Näitä täytys pikkasen pallotella vuosi, kaks eteenpäin. Ettei käy niin, että kädessä on edellisen valmentajan haluama pelaajisto sopimuksineen ja uus valmentaja peluuttaakin hieman erilaista jääkiekkoa.
No, jotenkin toistaseks ihan positiivisin mielin ja luottoa löytyy Ässiin kaikilla osa-alueilla. Eteenpäin on menty. Toki, joku kriisi ja sisänen ristiriita varmasti jo kolkuttelee oven takana, mutta siihen on jo vuosikymmenten aikana tottunut. Kuuluu asiaan.