Kumman ottaisitte mielummin, jos saisitte henkilökohtaisesti valita pelaavaan kuusikkoon: Juuso Wallin vai Mikko Vainosen?
Tällä hetkellä Vainosen ja pelkästään siksi, että olen nähnyt häntä sen verran harjoituspeleissä, että tietäisin suurinpiirtein mitä häneltä voi odottaa. Wallin pelaamista en ole nähnyt sen vertaa, että tietäisin miltä hänen pelaamisensa tällä hetkellä näyttää. Nuorten pelaajien rutiinitaso on vielä heikko ja otteet voivat heitellä illasta toiseen. Ehkä Walli ei ole tällä hetkellä samalla tasolla kuin viime talvena. Mielelläni näkisin Wallin edes yhden pelin ajan vähän reilummalla peliajalla ja jonkun muun kuin Viljasen parina, jotta voisin itse nähdä miten hän pelaa. Luotan kyllä Ahon arviointikykyyn, mutta mukava olisi nähdä omin silmin. Itselläni oli viime kaudella kova usko Walliin ja uskon, että hän vielä ossain vaiheessa ottaa paikkansa kuusikossa.
Aho tuntuisi arvostavan pakeissa ennen muuta nöyryyttä, kurinalaisuutta ja tiettyä ennakoitavuutta ja voi olla että Vainonen on näillä mittareilla juuri nyt Wallia parempi. Fyysisesti Walli on varmasti Vainosta edellä jo nyt, mutta kun pelaaminen ei vain ole pelkkää fysiikkaa. Rutiinilla mitattuna Vainonen taitaa varsinkin olla pari potkua edellä.
Uskon, että
@Vellihousu on tässä oikeilla jäljillä. Kun pelataan yksittäisen pelin voitosta, voidaan peluuttaa sen hetken kuumia pelaajia. Nyt kuitenkin edessä on pitkä runkosarja ja pisteitä pitäisi kertyä tasaisella tahdilla illasta toiseen. Valmentajan on helpompi luottaa pelaajiin, joiden taso tunnetaan ja otteet ovat samat illasta toiseen. Aho tuntuu mielellään menevän pitkälti samoilla kentällisillä illasta toiseen eikä varmasti tahdo joka ilta arvailla onko jollain hyvä vai huono päivä ja sekoittaa pakkaa sen mukaan. Ehkä Wallin hyvän ja huonon päivän ero on vielä liian suuri isoon rooliin, kun kaikki pisteet ovat tarpeen.
Jotenkin tuntuu, että Wallilla ja Viljasella on nyt hyvä tilaisuus kehittyä kiekkoilijoina. Nyt on vaativa ja käsittääkseni osaava valmentaja joka antaa suoraa palautetta. Uskoisin molempien tietävän millä alueilla valmennus tahtoo heidän kehittyvän. Nyt pitää vain imeä oppia ja harjoitella ja kehittää heikkouksiaan ja siten omalla työllään ottaa pelipaikkansa sen sijaan, että käpertyy marttyyrinkuoreensa itkeskelemään, kun ei saa riittävästi peliaikaa. Jossain vaiheessa tulee loukkaantumisia ja tilaisuus pelata isommassa roolissa. Silloin pitää olla heti valmis näyttämään, että entiset heikkoudet on hoidettu kuntoon ja nyt olisi joukkueen etu, että rooli kasvaisi.