Ihan hihasta vetämällä ilman mitään tilastoja, mulla on sellainen kutina, että mitä vanhemmiksi pelaajat käyvät, sitä enemmän heillä on tuota loukkaantumisherkkyyttä. Tämä koskee etenkin niitä pelaajia, joilla on jo takanaan loukkaantumisia. Kerran paskaksi mennyt polvi menee helpommin paskaksi uudelleen, sama pätee nivusiin. MG:llä oli viime kaudella nivusvaivoja 10 pelin verran, pelejä HIFK:ssa tuli 43 (+ 5 peliä meni junnujen mm-kisoissa). Kauteen ei voi lähteä laskemalla sen varaan, että pelaaja x loukkaantuu kuitenkin. Niinpä lähtökohtana pidän sitä, että MG pelaa koko kauden. Tietysti stuntti ykkösen keskelle olisi kiva, eikä PW:stä mun näkemyksen mukaan ole siihen.Mitä tulee siihen, kestääkö 18-vuotiaan MG:n fysiikka koko kautta ykkössenana, niin eikös vaan tullut heti loukkaantuminen jossain höpöhöpö-turnauksessa. Katsokaa viimeisten kausien parhaat liigasenat: Hirso, Sahlstedt, Immonen, Hytönen....Mikä näitä yhdistää? Ikä ja kokemus ja se, että pelaavat yleisesti ottaen koko kauden ilman isoa loukkaantumisriskiä. Eivät kasva enää. Ykkössenan pitää pystyä pelaamaan vähintään 40 matsia, muuten joukkue on kusessa.
Mulla on sellainen kutina, että HIFK:lle käy kuten joskus aiemminkin on käynyt. Ykköskenttä on VP-MG-JPH ja sen jälkeen joukkueessa on kaksi kolmoskenttää ja yksi neloskenttä (tai vaihtoehtoisesti kolme kolmoskenttää).