Ässien tapaisen, pienen ja omalla rahalla toimeentulevan, joukkueen rakentaminen on aina riskipeliä. Joko hankitaan Millerin tyyppisiä toivotaan toivotaan tapauksia ja yhdeksän kertaa kymmenestä vedetään vesiperä, mutta taloudellisesti ei ainakaan lyhyellä tähtäimellä vaaranneta seuran tulevaisuutta tai sitten hankitaan Piroksen tyylinen Ässien mittapuussa kallis pelaaja, jolloin onnistutaan esimerkiksi joka toinen kerta. Toisaalta taloudellisesti riski on suurempi.
Kolmas tapa ja mielestäni se kaikkein mielekkäin tapa ottaa riskiä, on iskeä omia poikia asteen pari liian suuriin saappaisiin ja katsoa miten pojat pärjäävät ilman pelastusliivejä vedessä. Osa sorsanpojista hukkuu aivan varmasti, mutta pinnalle jäävät tuovat kovat tuotot, tyylin Rynnäs viime kaudella. Erityisen mielenkiintoista tälläisen riskin ottaminen on silloin, kun omista on tarjolla kandidaatteja ykkösmaalivahdiksi, ykkösentteriksi, ykkösmaalintekijäksi tai ykköspakiksi, eli kalliille pelipaikoille. Tällöin jää rahaa rakentaa myöskin muu joukkue valmiiksi Ässienkin budjetilla ja voidaan ihan todella pelata mitalleista tai jopa mestaruudesta, kuten Tepsi ja HPK ovat näyttäneet. Jotta oma poika riskin ottaminen on mielekästä, pitää omista olla tulossa hyvää materiaalia. Ässien mittapuussa näin tapahtuu ehkä kerran viidessä vuodessa. Nyt mielestäni Niemi ja Jyrkkiö täyttävät omassa roolissaan ennakolta vaaditun tason ja nyt pitäisi johdon olla uskalias.
Jos kerran pari onnistuu ajamaan nuoren tulokkaan isoon rooliin, alkaa olla kiinnostuneita kandidaatteja myös Porin ulkopuolella ja tätä kautta saadaan käyntiin täälläkin paljon puhuttu "kasvattajaseura" ajatus. Jos taas edes omat ei saa reilua mahdollisuutta silloin kuin siihen olisi todella sauma, on aivan turha odottaa, että Poriin tulisi ulkoa lupaavia pelaajia ja vieläpä parhaat omatkin ovat herkästi lähdössä muille maille.