Sanainen arkku
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Reilu peli ja Putinin vastaisuus
En tiedä, onko joukkoliikenteelle omaa erityisketjuaan. Itse olen räjäyttänyt joukkoliikenteen käyttöni täysin uudelle tasolle. Siis käytännössä nollasta työmatkojen osalta 65-70%:iin ja vapaa-ajan matkoissakin on jonkin verran auton rinnalle tullut yleisissä matkailua.
Hiilipäästöasian vuoksi teema on koko ajan yleisessä keskustelussa pinnalla. Omat motiivini asiaan on raha (auton säästäminen), uuden oppiminen (itsen haastaminen) ja helppous. Ei jaksa olla aamusta niin skarppina, kuin liikenteessä olisi hyvä olla.
Yllättävän mukavaa se on. Samalla kuitenkin näen, että monen muun arkeen aivan kestämättömän haavoittuva systeemi. Itsekään en pääse kaikkiin työvuoroihin julkisilla, ja kun auto kerran on oltava, joutuu kannattavuutta etsimään kuin neulaa heinäsuovasta.
Julkisten ainoa heikkous ei ole haavoittuvuus, vaan myös kanssamatkustajat. Ei minun yksityisautossani kukaan koskaan haise vanhalle viinalle eikä siellä koskaan joudu sietämään märkää koiraa. Nämä asiat joidenkin muiden ohessa asettavat kapuloita raiteille. Sitten taas se, että Suomen talvessa saa odottaa jatkoyhteyttä lämpimässä sisätilassa saa iloa pintaan.
En ala nyt tässä avauksessa tykittämään mitään suurta kokemuspankkia tähän avaukseen, vaan mieluiten osallistun keskusteluun niillä ajatusten sirpaleilla, jotka kulloisillekin reiteille ja aikatauluihin osuvat.
Ajatuksianne joukkoliikenteestä (joihin en lue lentoliikennettä enkä taksia, ellei jälkimmäinen ole täydentämässä esim. raideliikenteen palveluprosessia), tulevaiduuden visioita ja/tai pelkkää fiilistelyä.
Tämä viesti on kirjoitettu muuten junassa ja asemalla.
Hiilipäästöasian vuoksi teema on koko ajan yleisessä keskustelussa pinnalla. Omat motiivini asiaan on raha (auton säästäminen), uuden oppiminen (itsen haastaminen) ja helppous. Ei jaksa olla aamusta niin skarppina, kuin liikenteessä olisi hyvä olla.
Yllättävän mukavaa se on. Samalla kuitenkin näen, että monen muun arkeen aivan kestämättömän haavoittuva systeemi. Itsekään en pääse kaikkiin työvuoroihin julkisilla, ja kun auto kerran on oltava, joutuu kannattavuutta etsimään kuin neulaa heinäsuovasta.
Julkisten ainoa heikkous ei ole haavoittuvuus, vaan myös kanssamatkustajat. Ei minun yksityisautossani kukaan koskaan haise vanhalle viinalle eikä siellä koskaan joudu sietämään märkää koiraa. Nämä asiat joidenkin muiden ohessa asettavat kapuloita raiteille. Sitten taas se, että Suomen talvessa saa odottaa jatkoyhteyttä lämpimässä sisätilassa saa iloa pintaan.
En ala nyt tässä avauksessa tykittämään mitään suurta kokemuspankkia tähän avaukseen, vaan mieluiten osallistun keskusteluun niillä ajatusten sirpaleilla, jotka kulloisillekin reiteille ja aikatauluihin osuvat.
Ajatuksianne joukkoliikenteestä (joihin en lue lentoliikennettä enkä taksia, ellei jälkimmäinen ole täydentämässä esim. raideliikenteen palveluprosessia), tulevaiduuden visioita ja/tai pelkkää fiilistelyä.
Tämä viesti on kirjoitettu muuten junassa ja asemalla.