Tervetuloa! Se nyt on vain niin, että tässä farmikonseptissa on omat "sudenkuoppansa". Eikä vain potentiaalisten paikkakuntien oman pelaajakehityksen kannalta.
Joensuu kaikesta terveellisestäkin itsekehun puutteesta huolimatta on ihan mahdollinen vaihtoehto monelle. Ei pidä ylitulkita niin, että vain meluamalla itsestään voi tulla otetuksi huomioon. Eikä Joensuu ole niin "syrjässä" kuin paikallisessa eetoksessa tavataan aina kehua. Itse asiassa moni sekä Helsinkiä että Stadia maantieteellisesti lähempänä sijaitseva paikkakunta on sekä henkisesti että liikenteellisesti enemmän "syrjässä" kuin Karjalan laulumaiden pääkaupunki. Se kuuluisa susirajakin taitaa nykyään kulkea jossakin Kehä III:n paikkeilla.
Toisaalta on ilmeisesti ja kokonaisuudesta päätellen myös niin, että monet asiat on ihan oikeasti vedetty vihkoon, syystä ja syyttä, mutta kuitenkin alalle tyypillisellä tavalla priorisoiden ja soveltaen.
Tästä "soveltamiskierteestä" tulee siirtyä normaaliin operationaaliseen toimintaan, jos kestävää kehitystä tavoitellaan. On kuitenkin todettava, että Mestiksessä normaaleja yritystaloudellisia käytäntöjä noudattava operatiivinen toiminta on melkein mahdotonta, siksi tarvitaan myös uusia strategisia linjauksia ja toimintaympäristön seuraamisessa erityistä valppautta. "Paraskaan" ei aina riitä elämässä ja muussa toiminnassa, mutta mitään ei kyllä saakaan, jos ei edes yritä.
Valmentajavalinnoissa on onnistuttu käytettyihin resursseihin nähden hyvin, ja asia koskee siis hyvin erilaisia ja erityyppisiä valmentajia. Mielestäni tässä pitää katsoa hieman laajemminkin kuin vain yhden kauden menestykseen keskittyen, tärkeintä on yrittää integroida tuoreita näkökulmia joensuulaiseen peli- ja seurakulttuuriin. Näillä asioilla on kaikupohjaa senkin jälkeen kun yksittäisen valmentajan (tai pelaajan) tie vie eteenpäin.