Totta, ylipäätänsä harrastajamäärät pitäisi saada kasvuun. Siitä kaikki lähtee ja se on pitkällä tähtäimellä tärkein asia.
Lieneekö pieneen u-18 ikäluokkaan syynä pienet harrastajamäärät kymmenisen vuotta sitten vai onko harrastajat yksinkertaisesti lopettanut tai vaihtanut lajia? Onko pieniin ikäluokkiin syynä yleisesti pienemmät ikäluokat alueella, Edustusjoukkueen vaikeudet ja näivettynyt Mestis vai ongelmat itse toiminnassa? En tiedä.
Varmaan on useampia syitä siihen miksi harrastajamäärät jääkiekossa ovat laskeneet, myös Joensuun Kiekko-Pojissa. Jos muutaman syyn listaisi em. lisäksi, niin lajina jääkiekko on kallis ja läheskään kaikilla perheillä ei ole varaa kustantaa harrastusta (varusteet, lisenssi- ja seuramaksut etc. monet muut menot) vaikka nuori haluaisi sitä harrastaa. Tavallaan jääkiekko on kärjistäen aika pitkälle nykyään vain maksukykyisten perheiden lasten laji.
Jääkiekko on varsin raju fyysinen laji ja sinänsä siinä on aika vaikeaa oppia nopeasti luistelun ja kiekonkäsittelyn taidot. Se voi olla nuorelle turhauttavaa jo muutaman kokeilukerran jälkeen, etenkin jos nuori pelaaja kokee joukkueessa kehittyvänsä fyysisesti eri tavalla kuin muut siinä nopeammin edistyvät. Lajia onkin sikäli helpompi harrastaa videopelinä turvallisesti kotona kuin aidossa askissa. Hyvät kiksit saa jääkiekosta jo pelaamalla vaikkapa NHL:ää videopelinä, paljon helpompaa, halvempaa ja usein hauskempaa.
Yllätttävän paljon on kiinni valmentajasta tai valmennusryhmästä miten nuori viihtyy jäällä. Jos on reilu, tasapuolinen, osaava ja rohkaiseva junnuvalmentaja, niin pelaajat viihtyvät silloin jäällä, ylipäätään lajin parissa. Se motivoi nuorta aloittelevaa jääkiekkoilijaa jatkamaan pelaamista mahdollisesti aina huipulle saakka.
Junnujoukkueiden pelaajistossakin on oma hierarkiansa ja kuppikuntansa, joka voi syödä sellaisen pelaajan motivaatiota, joka ei ko. ryhmiin kuulu vaikka muuten haluaisi tulenpalavasti harjoitella lajia. Se syö pelaajan henkistä motivaatiota ja siten motivaatiota koko lajia kohtaan.
Ja onhan Joensuussa koko maakunta myös huomioiden sellaisia yleisiä vaikuttavia syitä juuri kuin em. vahvan runkoväestön väheneminen sekä siten ikäluokkien pieneminen. Jääkiekon rinnalle on noussut myös monia muita fyysisiä sekä halvempia lajeja kuten sähly, voimailu jne. Jääkiekko ei enää ole se ainoa tähtilaji, jossa voi edetä omalla motivaatiolla ja treenillä. Myös koulutuksen ja jääkiekon yhdistäminen voi olla jo lukioiässä haastavaa, puhumattakaan siitä eteenpäin.
Ylipäätään monet vaikuttavat tekijät yhdessä kuten juuri taloudelliset, väestölliset, motivaatiopohjaiset ja seura-/joukkuekohtaiset yhdessä yksilötasoisten lisäksi ohjaavat sitä, että siihen löytyykö enää riittävästi motivoituneita nuoria lajina jääkiekon pariin. Kiekko-Pojat on tässä mieleasä isojen haasteiden edessä kuten monet muutkin pienempien kaupunkien ja talousalueiden jääkiekkoseurat.
Ps. Lisäisin vielä, että paikkakunnan oman jääkiekon edustusjoukkueen menestyminen ruokkii lajin pariin haluavia nuoria, olipa sarjataso mikä hyvänsä. Toivottavasti Kiekko-Pojat saa uuden hallin myötä pidemmän menestysbuumin päälle ja sitä kautta enemmän nuoria lajin pariin, etenkin jos Kiekko-Poikien kasvateista löytyy lopulta NHL:n saakka yltäviä pelaajia. Tässä mielessä kaivataan Urho Vaakanaisen tai Juuso Riikolan tapaisia, Joensuussa pelaaja-uransa aloittaneita, pelaajia lisää Kiekko-Pojista kiekkomarkkinoille. Vanhemmista pelaajista meitä elinkautisia ovat sykähdyttäneet sellaiset ison veden taakse kirkkaampiin valoihin päässeet pelaajat kuten "Kyltsi" Kyllönen, Seppo "Hodo" Repo tai Lauri "Late" Mononen.