Seurauskollisuus puolin ja toisin on menneen talven lumia ja siihen jotkut romanttiset sielut tarrautuu kynsin ja hampain ymmärtämättä, että Bosmanin tapaus muutti tämän pysyvästi Euroopassa. Nyt jotain tolkkua noihin juttuihin.
Eihän seurauskollisuudella ja Bosman-säännöllä ei ole mitään tekemistä keskenään. Pelaaja saa sopimuksensa päätyttyä siirtyä toiseen seuraan ilman siirtokorvauksia. Millä tavoin se estää pelaajaa olemasta lojaali omalle seuralleen, pelaamaan omassa kasvattajaseurassaan, tai palaamaan sinne ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen? Tietysti jos miellät seurauskollisuudeksi ainoastaan sen, että pelaaja pelaa koko uransa kasvattajajoukkueessaan, käymättä välillä esimerkiksi ulkomailla, niin sitten olet oikeassa. Silloin tosin voisi koko seurauskollisuus-käsitteen haudata, eikä sitä varsinaisesti koskaan ole ollut olemassakaan. Paitsi SaiPan Ville Koho, joka lienee yksi harvoista suomalaisista koko uransa samassa seurassa pelanneista, uraansa edelleen jatkavista pelaajista.
Kyllä mun mielestä seurauskollisuuteen liittyy paljonkin romantiikkaa. Mä lukeudun niihin, joiden mielestä esimerkiksi Teemu Selänteen kiitokset Jokeri-organisaatiolle Honda Centerissä 'kasin' noustessa kattoon ovat seurauskollisuutta parhaimmillaan. Kurri on niin ikään jokeri, tuskin istuu nykyisessä pestissään rahan takia, vaan tuntee edelleen poltetta lajiin, ja siitä saadaan kasvattajaseurassa nyt nauttia. Meillä pluto-hallissa kiekkoilee alkavalla kaudella muuan Lennu Petrell, ehkä Nikke Bäckströmkin. Molemmat IFK-junnuja, jotka tekevät nyt paluuta kotiin. Kyllä näissäkin ripaus seurauskollisuutta on havaittavissa.
Jätän tähän loppuun artikkelin Aimo Mäkisestä. Vaikka Jokerit rakensi toimintaansa määrätietoisesti oman, tärkeäksi koetun junioritoimintansa kautta, ovat myös käsitteet ostojoukkue tai muukalaislegioona yhtä lailla osa Jokeri-identiteetin rakentumista, kuin ne ovat nykypäivää:
"Kun Jokerit nousi SM-sarjaan 1969, Mäkinen avasi paksun lompakkonsa ja värväsi seuraan useita maajoukkuetason huippunimiä. Vaikka Jokerit voitti Mäkisen aikana vain yhden mestaruuden (1973), hänen värväystoimintansa nosti suomalaisten huippupelaajien palkat uudelle tasolle ja asetti korkeampia vaatimuksia SM-sarjaseurojen toiminnalle. Tämä puolestaan johti SM-liigan perustamiseen 1975." (
Suomen jääkiekkomuseo: Jääkiekkoleijonat - Aimo Mäkinen -> linkki jääkiekkomuseon sivuille)
Jokainen joukkue on nykyisellään ostojoukkue, sarjasta riippumatta. Seurauskollisuus pilkistelee sitten siellä jossain välissä. Menneen talven lumia se ei kuitenkaan ole missään tapauksessa.