Venäläinen pelaaja ei valita mistään. Jos matkustamisessa tulee ongelmia tai joku asia ei mene putkeen, eivät he ala kitistä ja valittaa.
Olimme menossa pelaamaan Slovania vastaan, kun ilmoitettiin, että Bratislavan kenttä on suljettu. Odotimme kolme ja puoli tuntia omalla pienellä lentokentällämme. Sitten koneeseen, kolmen ja puolen tunnin lento, mutta Bratislavassa oli semmoinen sumu, ettei voinut laskeutua. Lensimme Tshekin puolelle Ostravaan nukkumaan. Aamulla herätys, sumu jatkui, joten pelipäivänä kolme tuntua bussilla Ostravasta Bratislavaan. Kukaan ei valita mistään. Pelaajat vain keskittyvät työhönsä. Voitimme ottelun.
Kun kiekko tipahtaa, venäläinen on valmiina pelaamaan. Ei ole mitään tekosyitä. Se on ollut täällä ihan mahtavaa. Pelaajat ovat niin koviksi ammattilaisiksi keitettyjä, että eivät anna muiden asioiden häiritä ollenkaan.
Ne, jotka eivät mahdu kokoonpanoon, tekevät helvetin hyvin töitä. Eivät he tule kysymään huoneeseeni, että hei, milloin pääsen pelaamaan. He tietävät, ettei sinne tulla kyselemään. Niiden on tehtävä töitä laadukkaasti, ja sitten kun he saavat mahdollisuuden, on pelattava perkeleen hyvin.
Meillä on viime vuodelta hyvä esimerkki. Meillä oli kolmas maalivahti, kokenut kaveri, jolla oli yhden suunnan sopimus. Syksyllä olisimme halunneet lähettää hänet farmiin, jossa hän olisi saanut saman palkan ja peliaikaa, mutta hänellä oli oikeus kieltäytyä. Hän oli koko kauden pelaamatta, mutta harjoitteli aivan kaikki pelissä! Yritti joka kiekkoon, kun treeneissä tuli vuoro mennä maaliin. Kyllä me sitä ihmettelimme, että miten se on mahdollista. Mutta se hoiti hommansa!