Esim on sanottu että Jokerit hankkii rahoituksen kokonaan Suomesta.
Henkilökohtaisesti ohitan tällaiset sanomiset olkia kohauttamatta. Nuo puheet saattavat päteä pienen hetken, mutta realistina tuollaisen linjan ei voi odottaa jatkuvan kausikaupalla. Karu fakta on se, että tuolla itärajan takana on paljon enemmän rahaa ja tietyillä piireillä myös halua käyttää sitä. Olisi idioottimaista todeta "njet" ja tyytyä pienempiin summiin jonkun periaatteen takia. Varsinkin kun tietyiltä osin rajat ovat melko häilyviä kansainvälisessä kaupassa.
Hieman tuosta tulee hehkutus lähes kotimaisesta joukkueesta. Noidenkin hehkutusten yhteydessä on tehty suoraan omaan agendaan sopivia poikkeuksia heti puheiden aikana ja tekojen osalta homma puhallettu aina nopeasti poikki. Hehkutusta ja markkinapuheita nuo ovat, yksikään järkevä toimija ei rajoita omia menestymismahdollisuuksiaan liiaksi älyttömillä lupauksilla.
Mun matikalla ja edelläesitetyillä ehdoilla Jokereiden KHL-rosterin (veroton) hintalappu jää aivan jalkoihin muihin KHL-seuroihin verrattuna.
Tässä on syytä huomioida parikin asiaa. Ensinnäkin jos hallin osalta tulovirta saadaan Jokerien kannalta "terveemmäksi", on kasassa jo jonkin verran. Toisekseen, Venäjän markkinat aivan varmasti houkuttelevat suurempia yhteistyökumppaneita mukaan. Esimerkiksi Stokkalle tuskin olisi kovinkaan paha homma saada hieman lisää näkyvyyttä Pietarin seutuvilla, siinä missä Suomen puolella putinki on jo käsite.
On myös syytä huomioida se, että inhimilliselläkin nousulla on mahdollista kasata keskitason joukkue. Suomeen tulee jatkuvasti kovempiakin pelaajia ja heille verotus on täysin sama kuin KHL-Jokereissa tulee olemaan. Aivan varmasti tällaisia pelaajia kiehtoo se, että tarjolla on liigaa kovempaa kiekkoa suomalaisessa ympäristössä: Jokereiden vetovoima suomalaispelurien osalta kasvaa ilman, että palkoilla täytyisi liiemmin lähteä kilpailemaan.
Silloin kylläkin suomalaiset pääyhteistyökumppanit pistävät sopimukset poikki kun joutuisivat pikkusponssin asemaan.
Sopimuksissa on yleensä määritelty se, mitä rahalla saa ja missä rajat kulkevat. Jos olet ostanut osuuden X, joko sinulle annetaan tuo osuus tai rahaa ei liiku ainakaa sinun suunnastasi pois. Jos taas joku toinen ostaa osuuden X ennen sinua, voi voi. Haen tässä sitä, että Hjallis ei voi ilman vastuita "vuokrata" jotain sellaista eteenpäin, mikä jo jonkun muun "omaa" on. Vastaavasti yhteistyökumppanilla ei liene mitään itkemistä muun osalta jos he saavat sovitun.
Jos joku venäläinen firma vie "huutokaupan", on muiden tyydyttävä pienempään osuuteen tai vaihdettava paikkaa. Ei tuo eroa mitenkään siitä, että esimerkiksi Koff vaihtaisi venettä jos nyt vaikka Viru Valge Oü pistäisi miljardin Oy HIFK-Hockey ab:n tilille: seuran kannalta oleellista on se, että se saa parhaan mahdollisen (huomi. ei synonyymi välttämättä rahakkaimmalle) diilin. Kyllähän siinä periaatteessa yksi merkittävä tekijä lähtisi, mutta toisaalta tilalle tulisi jotain parempaa.
Rahalla ei kuitenkaan periaatteessa ole kansalaisuutta. Jos yritys haluaa saada rahalleen parempaa vastinetta (näkyvyys, poliittinen peli, imago, jne.), se voi suunnata myös ulkomaille vaikka toimisi perinteisesti paikallisesti. Samoin mä en näe merkitystä yhteistyökumppanin kotimaan osalta, kunhan kokonaispaketti on paras mahdollinen. Käytännössä tuo paras mahdollinen tarkoittaa sitä, että selusta on turvattu lakien (vrt. case Popa) ja oma "annettava osuus" vastaa saatavaa hyötyä.
Kuten sanoin, ilman provoilua, mistä ihmeestä Hjallis aikoo tuon rahan kaivaa?
Varainhankinnassa Hjallis on ollut kohtuullisen kova tekijä Suomessa. Päälle vielä KHL:n intressit laajeta länteen, niin hyvinkin mahdollista on venäläisrahoitus muodossa tai toisessa aiemmista puheista huolimatta. Jos tosian meininki on luokkaa "Putinin ystävyys ostetaan KHL:aa tukemalla", luulisi KHL:n länsilaajentuman ensiaskeleen tukeminen olevan melkoinen pääsylippu Kremliin.
