Oikeasti, kuka voi edes olettaa, että peli olisi lähellekään valmista, kun ottaa huomioon uuden valmennuksen, suuren vaihtuvuuden ja karmaisevan otteluohjelman.
Kaksi ensimmäistä KHL-kautta antoivat osviittaa siitä, että Jokereilla on mahdollisuuksia menestyä heti alusta lähtien, vaikka vastustajat olivat paperilla voimakkaampia. Nyt Jokerit on pelannut jokaisessa näkemässäni kuudessa pelissä (en nähnyt Magni-peliä) enemmän tai vähemmän alle kaiken arvostelun. Jääkiekkoilun perusasiat ovat niin viisikko- kuin yksilötasollakin aivan hakoteillä.
Itse huolestuisin vasta, jos peli ei ole osoittanut merkittäviä paranemisen merkkejä 30 - 40 ottelun jälkeen.
Tuossa vaiheessa on jo auttamatta aivan liian myöhäistä, jos siis tarkoitat sitä, että huolestuisit tuon näköisestä pelistä vasta kauden puolivälin jälkeen. En itse keksi syitä sille, että Jokerit on onnistunut voittamaan neljä peliä, Noista oikeastaan kolme on tullut aivan huikean surkealla pelillä, ja jos tahti ei piakkoin muutu, onni kyllä kääntyy. Helenius ja Zapolski ovat käytännössä yksin onnistuneet masentamaan paremman vastustajan niissä peleissä, joissa Jokerit on voittanut, mutta tuollaisella viisikkopuolustuksella tilanne ei voi mitenkään pysyä kovin kauaa samana.
Jokereilla on penkin takana lähtökohtaisesti seurahistoriansa paras valmentaja, joten tätä osastoa ei pysty enää parantamaan millään tavalla.
Tästä on aivan pakko olla täysin eri mieltä. Jukka Jalonen ei missään tapauksessa ole parempi valmentaja kuin Erkka eikä itse asiassa 1990-luvun pelitapa-ajattelullaan dominoinut Hannu Aravirta.
Uusista hankinnoista neljä vaikuttaa täysin tyhjiltä arvoilta. O'Neilliltä puuttuu kaikki suoraviivaisuus ja sitä kautta tehokkuus, Hishon on aivan liian pehmeä ja haluton, Keränen vielä enemmän ja Anttila pelaa kaikin puolin väärässä sarjassa. Samoin niitä pelaajia, joille voidaan perustellusti antaa lisää aikaa näyttää osaamistaan, on myös neljä: Lauridsen (kaipaa totuttelua vauhtiin), Salminen (on näyttänyt kykynsä, mutta on kipsissä), Hishon (toisinaan merkkejä paremmasta, mutta valitettavan harvoin) ja Niemi (alkaa näyttää pikkuhiljaa vähän kolmossentteriltä). Zapolski, Genoway ja Marjamäki ovat hyviä rooleissaan.
On kuitenkin liian aikaista tehdä mitään lopullisia päätelmiä, pitää nähdä lisää pelejä ja antaa joukkueen esitysten tasaantua koti-vieras-suhteessa. Kuitenkin jo tässä vaiheessa on aika selvää, että tällä kaudella jokaista pistettä vastaan joudutaan vuodattamaan huomattavasti enemmän hikeä kuin kahdella aikaisemmalla kaudella. Tämän kauden Jokerit on selvästi enemmän työntekojoukkue kuin aiemmat joukkueet, joissa taitoa oli huomattavasti enemmän. Kenties työteliäs yhteistyökiekko on todella haasteellista sisäistää tällä tasolla, kun yksilö- tai yhden kentällisen taitotasoon ei voi luottaa, kuten ensimmäisillä kahdella kaudella (JMA-Kapanen-Hagman, LoKoMo, Kozun-Regin-Joensuu).
