Jo se helpottaisi tilannetta, että Liigaan voisi tulla pelaamaan pelkällä lisenssillä. Ja lisenssiehtona olisi Mestiksen voittaminen (+ muut ehdot, jotka myös Liigajengien pitää täyttää).
Mikähän mahtaisi olla lisenssin vuosimaksu? Rausteen mäkkäriesimerkki on sinänsä hyvä, brändin (Mäkkäri) omistaja rajoittaa lisenssien määrää ja määrittää lisenssin haltijoille maksun brändin käytöstä. Lisäksi brändin omistaja määrää mistä hankintoja saa tehdä. Mäkkäri bränndin omistajana ei tietenkään itseltään tätä maksua veloita.
Näin toimii muutkin brändien omistajat, vaikkapa K-ryhmä myöntäessään eri kauppiaille erilaisia käyttöoikeuksia korvausta vastaan. Kotipizza, Subway, Herz, jne jne. Kaikki keräävät rahat antamalla lisenssejä ulkopuoleisille yrittäjille.
Liiga on osakeyhtiö, jossa on 15 osaketta. Jokaisella Liigaa pelaavalla joukkueella on yksi osake. Suomessa ei ole lainsäädäntöä, joka voisi pakottaa jonkun myymään osuutensa jostakin yhtiöstä. Liigassa on perustettaessa tehty osakassopimus, jonka perusteella toimitaan. Lain mukaan osakassopimuksen muuttaminen edellyttää kaikkien osakkaiden suostumusta. Se paperi ei siten hevillä muutu!
Liigan omien sopimusten (mm. yhtiöjärjestys ja osakassopimus) mukaan tarvittiin vähintään 2/3 enemmistö joukkuemäärän kasvattamiseksi. Näin toimittiin ja sovittiin maksimimääräksi 16. Tämä 16 joukkue voi siis tulla kabinetin kautta ja sen joukkueen osake kasvattaa liigan osakemäärää yhdellä, eli 16. Tämä osakkeen lisääminen tietenkin vähentää muiden osakkeiden arvoa.
Pelaamalla nouseva juokkue ei saa uutta osaketta, vaan ostaa osakkeensa tippuvalta joukkueelta. Nyt Liigan osakkeen omistajat ovat päässeet sopuun siitä, että tippuvan joukkueen on myytävä osake nousevalle joukkueelle. Kysymyksessä on siis vapaaehtoinen, sopimuksien mukainen kauppa. Miten tämä hinta on määritetty, ei ole julkisuuteen kerrottu, ja tuskin tullaan kertomaankaan. Ei ole sellaista tahoa, joka tämän pystyisi määräämään julkiseksi. On siis täysin ostajasta kiinni haluaako se maksaa pyydetyn hinnan - jos ei niin sitten ei saa osaketta. Mutta nyt on siis herätetty kysymys siitä, että voisiko Liigaa pelata omistamatta Liigaa. Nythän asiasta on päätös, että ei voi. Tämä päätös voi muuttua neuvottelemalla tai oikeuden määräyksellä. Neuvottelut vaativat Liigan osakassopimuksen muutosta, eli lain mukaan kaikkien nykyisten (ja mahdollisen 16 osakkeen omistajan) osakkaiden hyväksymistä. Oikeuden päätöksen saaminen on taas toinen juttu, mutta kestänee vuosia ja lopputulosta ei voi edes arvata. Toisaalta oikeus ei pysty määräämään omistajien ulkopuoleisen lisenssin hintaa, se on vain brändin omistajan määritettävissä.
Ainoa asia saadaa tilanteeseen muutos edes lähivuosien aikana on siis neuvottelupöytä. Tärkein kysymys tässäkohden on tietenkin se, että kuka/ketkä toteavat yleensäkään tarvetta asiasta neuvotella. Liiga on kasvattanut toimintaansa Jokereiden lähdön jälkeen ja vakiinnuttanut joukkueiden toiminnan. Miksi siellä olisi kaikilla halua neuvotella mistään isommasta muutoksesta, kun ei voi olla varmuutta onko asiasta itselle hyötyä. Lain edessä on tietenkin pakko muutoksia tehdä ja nyt Liiga avattiin. Se, että nyt ei löydy joukkuetta, jolla olisi varaa käyttää hyväkseen tämä Liigan avaaminen ei tietenkään ole mikään lain vastainen juttu. Ja voihan sellainen joukkue jossakin vaihessa löytyä. Sen aika näyttää.
On myös hyvä muistaa, että mahdollisesti tippuvalla joukkueella on satoja (jopa tuhansia) erinäisiä sitoumuksia, joiden pohjana on Liigassa pelaaminen. Näiden sopimusten purkaminen ja irtisanominen ei ole ilmaista. Lisäksi ne on hoidettava niin tyylikkäästi, että mahdollisen nousun tapahduttua ei sillat ole palaneet. Tämäkään ei ole helppo rasti. Lisäksi "toimistoista" jouduttaisiin irtisanomaan pahimmillaan kymmeniä ihmisiä, joillakin voi olla jopa puolenvuoden irtisanomisaika. Samoin edustuksen tuki junioreille vähenisi, koskisi pahimmilaan satoja vanhempia. Nämä kaikki painaa vaakakupissa. On siis aika vaikea kuvitella, että vastuulliset seurajohtajat lähtisivät uhraamaan omaa seuraansa ja sen tulevaisuutta ilman riittävää rahallista korvausta.