Missäs sen lapsen pitäisi olla? Kotona näpyttämässä nettiä ?
Kyllä nämä ohjatut ja valvotut kerhot kavereineen ovat aivan loistojuttu. Kokemusta niistä on kahden lapsen osalta.
Aikamoista menoa olisikin,jos ei aikuisten tarvitsisi töissä käydä.
Missä lapsen pitäisi olla, no kotona tietysti.
Hyvä että ohjattuja iltapäiväkerhoja on jos lapsen vaihtoehtona olisi olla yksin kotona näppäilemässä nettiä ja pleikkaa.
Tottakai lapselle paras paikka on olla kotona tutussa turvallisessa ympäristössä, aikuisen seurassa.
Olkoon aikuinen sitten isä, äiti, isovanhemmista joku tai sitten vaikka palkattuna naapurin eläkeläismummeli.
Kahden pojan isänä olen täysin tyytyväinen siitä että pojat ovat kotona tekemässä läksyjä kun tulen töistä kotiin, tai sitten läksyt tehtyään ovat omassa pihassa pelaamassa tossuhöntsää, joko kahdestaan tai lätkäjengi/luokkakavereiden kanssa.
Tosin eihän tuo muuten onnistu kuin isovanhempien avulla, mutta ei nekään auta jos ei pyydä, tai ole pitänyt välejään kunnossa heihin.
Aamulle mummu tulee laittamaan pojat kouluun kun vaimon kanssa lähdemme töihin. Iltapäivällä mummu on poikia vastassa valmiin välipalan kanssa, valvoo läksyt, pistää pojat pihaan pelamaan tossuhöntsää. Välillä tuntuu kuin kotimme olisi tuollainen ohjattu iltapäiväkerho, kun poikien lätkäjengi/luokkakavereita istuu ruokapöydän ääressä 2-5 tekemässä läksyjä ja syömässä mummun tekemiä lättyjä. Eilisen jälkeen tuntuu siltä että pöytää pitää isontaa jotta mahtuu lisää lapsia pöydän ääreen, jotta kukaan ei jäisi yksin ja tuntisi itseään ulkopuoliseksi.
Lapsi tuntee itsensä tärkeäksi ja olonsa turvalliseksi, kun siitä oikeasti aikuinen välittää ja on läsnä. Sitä kautta laspen itsetunto pysyy hyvänä, eikä hyväskyntää tarvitse etsiä netin tai muiden älyvapaiden tempausten avulla.
Kyllä meilläkin pleikka netti löytyy, mutta se onkin meidän aikuisten tehtävä pitää niiden käyttö järkevissä rajoissa.