Jesse Puljujärvi – hymyilevä suomalainen

  • 2 949 128
  • 9 058

Eugene

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers, SaiPa, Ketterä
Jesse Puljujärvi on ehkä paras esimerkki siitä miten eri joukkueiden kehitystavat voivat vaikuttaa pelaajaan. Jos Edmontonissa olisi annettu heti selkeät kehityskohteet peliin ja jätetty Suomeen Kärppiin ja sen jälkeen ehkä vielä kausi AHL:ää selkeillä ohjeilla mitä pitää kehittää niin olisi ehkä ihan eri keskustelut tässäkin ketjussa. Mutta Edmonton jatkoi pitkää linjaansa missä tiputetaan pelaaja syvään päätyyn ja katsotaan osaako uida.

Joku Detroit mallinen kehitystapa olisi ollut parempi kuin tuo valittu. Vaikka Detroit nyt ei olekaan ihmeemmin pelaajia kehittänyt.
No nämä nyt on näitä. Ei esimerkiksi se Draisaitlin urakaari Oilersissa ollut yhtään Puljusta poikkeava. Täytti tosin 19 heti ensimmäisen NHL-kautensa alkuun, mutta oli silti vaikeuksissa ja pelasikin lopulta kauden loppuun WHL:ssä. Seuraavan kauden aloitti Bakersfieldissä hyvin vaatimattomasti, kunnes tuli kutsu ylös loukkaantumisia paikkamaan ja sen jälkeen ei ole tarvinnut enää AHL:ssä käydä.

Loppupeleissä ihan turha jossitella. Huippupelaajista tulee huippuja riippumatta miten se organisaatio pelaajaa kehittää, toisista ei tule, vaikka kävisi useammassa joukkueessa ja ympäristössä yrittämässä. Joillekin se maisemanvaihdos on uran pelastus juurikin siksi, että homma alkaa toimia paremmin pelaajaa kehittävässä ympäristössä. Pulju näyttää menevän lopulta tosiaan tuohon samaan kastiin pääjärvien kanssa ja kunnioitettava suoritus sekin, vaikkei odotuksiin koskaan yltäisikään.
 

Henkka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Liiga, NHL, CHL, SHL
Edelleen väitän että jatkaa NHL:ssä yksisuuntaisella 1-2v lapulla. Kaikesta huolimatta.

Heitetään tähän nyt vaikka 2*1,2milj.

Ja ei varmasti kovin montaa viikkoa/kuukautta enää tarvitse odottaa sitä kun asia ratkeaa.
Juu, veikkaisin kanssa että saa sen maksimin, jolla jää waiveroitaessa kokonaan capin ulkopuolelle. Nollariskin lappu.

1v 1.15M missä lie se raja meneekään tällä hetkellä.

Mutta sopimustarjouksen saamisessa voipi kestää, ei ole ensimmäisten tehtävien joukossa millään jengillä. Quali offer takaraja on 30.kesäkuuta ja sitä 3M ei tietenkään tule saamaan. Sitä ennen tuskin tapahtuu mitään.
 

Kuuukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Näin jälkiviisaana sitä on tosiaan hyvä pohtia, että missä tilassa Jessen ura voisi nyt mennä, jos olisi jääny draftin jälkeiselle kaudelle vielä Kärppiin. Ei kuitenkaan liigassa ollut mikään ylikylän ukko vielä varausvuotena, mutta seuraavana kautena olisi varmasti saanut pelata isossa roolissa.

Verrokkina nyt vaikka Heiskanen, joka pelasi jo vahvasti varausvuotenaan, mutta vasta seuraavalla kaudella pelasin liigan ns. läpi ja lähti sitten Amerikkoihin. Vastaavia muita tapauksia esimerkiksi Elias Pettersson, Moritz Seider (kausi AHL:ssä, sitten vielä Ruotsiin) ja Lucas Raymond. Vastaavasti heti varauksen jälkeen Euroopasta NHL:ään siirtyneistä ongelmia on sitten ollut muillakin Puljun lisäksi, esim Kakko, Kotkaniemi, Zadina. Toki onnistuneitakin hyppyjä on, Svechnikovin ja Stützlen tapaan, mutta lähtökohtaisesti aika vaikea polku tuo Eurooppalaisille on tuntunut olevan.
 

Schadowan

Jäsen
Selänne aikanaan sanoi, että varausnumerolla ei ole sinänsä väliä, mutta mitä korkeammalla sinut varataan, sen enemmän saat mahdollisuuksia. Puljulla on nyt annettu aikalailla kaikki mahdollisuudet, mitä ykkösrundin pelaaja voi saada. 334 peliä NHL:ssä ja 114 pistettä. Playoffeissa 33 peliä ja 6 pistettä.

Se nyt on jokaiselle päivänselvää, että Puljun paikka ei ole NHL:ssä ensimmäisessä kahdessa ketjussa. Kolmoskenttäkin alkaa olemaan hiinä ja hiinä. Ehkä joku miljoonan soppari sieltä vielä tipahtaa, mutta oddsit on vahvasti sen puolella, että Eurooppaan tullaan takaisin.

Joskus tulevaisuudessa on varmasti aikaa sitten miettiä (mielellään faktoihin perustuen toki), missä mentiin vikaan.
 

Petri1981

Jäsen
Suosikkijoukkue
NHL, NFL, NBA, Valioliiga, UCL
Näin jälkiviisaana sitä on tosiaan hyvä pohtia, että missä tilassa Jessen ura voisi nyt mennä, jos olisi jääny draftin jälkeiselle kaudelle vielä Kärppiin. Ei kuitenkaan liigassa ollut mikään ylikylän ukko vielä varausvuotena, mutta seuraavana kautena olisi varmasti saanut pelata isossa roolissa.

Verrokkina nyt vaikka Heiskanen, joka pelasi jo vahvasti varausvuotenaan, mutta vasta seuraavalla kaudella pelasin liigan ns. läpi ja lähti sitten Amerikkoihin. Vastaavia muita tapauksia esimerkiksi Elias Pettersson, Moritz Seider (kausi AHL:ssä, sitten vielä Ruotsiin) ja Lucas Raymond. Vastaavasti heti varauksen jälkeen Euroopasta NHL:ään siirtyneistä ongelmia on sitten ollut muillakin Puljun lisäksi, esim Kakko, Kotkaniemi, Zadina. Toki onnistuneitakin hyppyjä on, Svechnikovin ja Stützlen tapaan, mutta lähtökohtaisesti aika vaikea polku tuo Eurooppalaisille on tuntunut olevan.

Minä en kyllä jaksa oikein uskoa näihin, että jos pelaaja X olisikin pelannut toisessa sarjassa/joukkueessa, niin hän olisikin kehittynyt huippupelaajaksi, kun nyt tässä sarjassa/joukkueessa pelattuaan hänestä on tullut "paska" pelaaja. Ihan yhtä lailla sinne Pohjois-Amerikkaan olisi vuoden myöhemminkin mennyt kielitaidoton Puljujärvi sopeutumisvaikeuksineen päivineen. Ja pelasihan se Kärpissä vielä koko kauden 2019-2020. Kyllä se vain näin on, että tässä taitaa olla käynyt se kaikkein klassisin, eli pelaajan fysiikka/nopeusominaisuudet ovat olleet omalla tasollaan juniorivuosina, joka on sokaissut kiekkoväen kyseisen pelaajan lahjoista. Sitten kun muut saavuttavat pelaajan näissä ominaisuuksissa, niin huomataan että esimerkiksi peliäly ja laukaus ei kestä mitenkään vertailua kovan tason NHL-miehiin.
 

Schadowan

Jäsen




@Petri1981 hyvin kiteytti. Ylläoleva video on näin jälkiviisaana aika oiva kuvaus Puljusta pelaajana. Näyttää noissakin videoissa aivan ykköskorin tähtihyökkääjältä... kunnes pitää laittaa kiekko reppuun. Ihan uskomattomat fyysiset ominaisuudet. Seuraavalla kaudella tuli ratkaisemaan yksin U18 kultamitalin ja voitti U20 MVP ja pistepörssin. Olen samaa mieltä, että fyysiset ominaisuudet sokaisi monia, mutta kun Puljun ominaisuudet ihan KV-tasolla dafti-ikäluokasta riippumatta olivat poikkeukselliset. Jani Rita potenssiin 100. Luulisi, että tuolla paketilla päädytään ainakin kakkosketjun 60pisteen mieheksi. Mutta ei. On mystinen setti.
 

Kuuukko

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi
Minä en kyllä jaksa oikein uskoa näihin, että jos pelaaja X olisikin pelannut toisessa sarjassa/joukkueessa, niin hän olisikin kehittynyt huippupelaajaksi, kun nyt tässä sarjassa/joukkueessa pelattuaan hänestä on tullut "paska" pelaaja. Ihan yhtä lailla sinne Pohjois-Amerikkaan olisi vuoden myöhemminkin mennyt kielitaidoton Puljujärvi sopeutumisvaikeuksineen päivineen. Ja pelasihan se Kärpissä vielä koko kauden 2019-2020. Kyllä se vain näin on, että tässä taitaa olla käynyt se kaikkein klassisin, eli pelaajan fysiikka/nopeusominaisuudet ovat olleet omalla tasollaan juniorivuosina, joka on sokaissut kiekkoväen kyseisen pelaajan lahjoista. Sitten kun muut saavuttavat pelaajan näissä ominaisuuksissa, niin huomataan että esimerkiksi peliäly ja laukaus ei kestä mitenkään vertailua kovan tason NHL-miehiin.
En kiellä tätä ollenkaan. Hyvin mahdollista on, että Jesse oli muita kärkilupauksia lähempänä omaa potentiaalinsa huippua. Oma pohdinta perustui siihen, että nyt Jesse lähti niin pelaajana kuin ihmisenä hyvin raakileena maailmalle. Jos olisi pelaajana ollut valmiimpi, olisi sopeutuminen saattanut olla helpompaa.

Anyways, lopputulema olisi voinut olla täysin sama. Olihan Jesse scouttien silmään mahtava paketti, kun ottaa huomioon kaverin fyysiset mitat ja luistelutaidon jo hyvin nuorena. Valitettavasti muita vahvuuksia ei sitten ole kehittynytkään NHL-tasolle asti.
 

FinnPeak

Jäsen
Luulisi, että tuolla paketilla päädytään ainakin kakkosketjun 60pisteen mieheksi. Mutta ei. On mystinen setti.

Minusta ei ollenkaan, vaan alleviivaa vaan taas kerran sitä miten helvetin vaikeaa se skouttaaminen on jopa ammattilaisille. Junnupeleissähän voi loistaa monenlaisilla ominaisuuksilla jotka enää yksinään ei aikuisten huippusarjassa riitä. Jessen tapauksessa vaikka fyysisesti paketti onkin hyvä, niin taito-osastolla lahjoja oli vähemmän ja saavutettu taso nyt ei näemmä vaan riitä NHL:n turboahdettuun meininkiin. Ehkä 20 vuotta sitten olis riittäny paremmin, kun maaleja ei tehnyt kukaan muukaan ja peli oli aika erinäköistä...

Eipä siinä silti mun mielestä mitään hävettävää ole. Tälläinen on ollut hänen polkunsa ja ainakin kortti tuli katsottua. Ja kyllähän Jesse silti vielä hienon kiekkouran voi tehdä ja varmaan tekeekin, ei vaan luultavasti NHL:ssä.
 

Turder

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toronto Maple Leafs
Mistä Puljun hyvä, ja ennen kaikkea muita parempi fysiikka junnuikäisenä tuli? Oikea-aikainen kasvupyrähdys, treeniä oikein ja tolkuttomasti, "kehon fyysinen lahjakkuus" tms? Jossain oli mainittu jääpallon pelaaminen (ajokoiramainen luistelukestävyys)?
 

Schadowan

Jäsen
Olisipa mahtava vielä joskus nähdä Jessen pelaavan tuollaisella itseluottamuksella kuin yllä olevalla videolla. Naputtaa lapaa jäähän, pyytää kiekkoa ja uskaltaa haastaa.

Selänne-vibathan tuosta tulee tosi vahvasti. Nythän tuosta itseluottamuksesta/röyhkeydestä/ahneudesta ei ole käytännössä mitään jäljellä. Luistelu on myös noissa klipeissä todella sulavan näköistä.

Mitä tässä olen yrittänyt rivien välistä sanoa, on se, että jotainhan tuolla on ryssitty ja isosti matkan varrella. On tässäkin ketjussa ollut erinäisiä asioita esillä, mitkä osaltaan vaikuttaneet. Sen takia haluaisin joskus aikanaan kuulla faktoja asiasta, ja ehkäpä case-Puljun kautta opitaan myös jotain - me fanit, valmentajat ja pelaajat myös.
 

Sturba

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aimo, Myllykosken imuri, Kärpät, Canes
jotainhan tuolla on ryssitty ja isosti matkan varrella.
Isoin ryssiminenhän tietysti se, että Oilers varasi hänet ja kiirehti hänet liian aikaisin NHL:ään ja P-Amerikkaan. Ei kielitaitoa, eikä ollut dominoiva pelaaja SM-Liigassakaan. Ehkä kannattaisi varata vain niitä Pohjois-Amerikkalaisia kärkikierroksilla, kun ne ehkä sopeutuvat helpommin NHL:ään kuin Jesse Torniosta.

Jesse ei päässyt rauhassa rakentamaan sitä kasvua, vaan heitettiin suoraan syvään päätyyn ja tässä on tulos. Ja no, eipä se lopullinen läpimurto pisteidenkään muodossa ollut periaatteessa kaukana. Parempi maalintekotaito ja parempi kiekollinen peli muutenkin. Niillä olisi tullut McDavidin rinnalla +60pts. Siihen vielä peliäly mukaan, niin 80 pistettäkin olisi ollut mahdollinen.

Uskomatonta, että viime kauden (21-22) alussa vielä puhuttiin jostain 8M lapusta Jessen kohdalla :D.
 

AriZona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Coyotes
Selänne-vibathan tuosta tulee tosi vahvasti. Nythän tuosta itseluottamuksesta/röyhkeydestä/ahneudesta ei ole käytännössä mitään jäljellä. Luistelu on myös noissa klipeissä todella sulavan näköistä.

Mitä tässä olen yrittänyt rivien välistä sanoa, on se, että jotainhan tuolla on ryssitty ja isosti matkan varrella. On tässäkin ketjussa ollut erinäisiä asioita esillä, mitkä osaltaan vaikuttaneet. Sen takia haluaisin joskus aikanaan kuulla faktoja asiasta, ja ehkäpä case-Puljun kautta opitaan myös jotain - me fanit, valmentajat ja pelaajat myös.
Tuo klippihän tuo esiin nimenomaan sen kuinka paljon Pulju oli fysiikassa edellä muita samanikäisiä.
Lisäksi tuossa klipissä näkyy ne Puljun isoimmat ongelmat. Fysiikassa muut ovat ottaneet Puljun kiinni, mutta onnettomat ratkaisut kiekon kanssa ja jäätyminen maalipaikoissa vaivaa edelleen.
 

OsmoK

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Manchester United
Selänne-vibathan tuosta tulee tosi vahvasti. Nythän tuosta itseluottamuksesta/röyhkeydestä/ahneudesta ei ole käytännössä mitään jäljellä. Luistelu on myös noissa klipeissä todella sulavan näköistä.

Mitä tässä olen yrittänyt rivien välistä sanoa, on se, että jotainhan tuolla on ryssitty ja isosti matkan varrella. On tässäkin ketjussa ollut erinäisiä asioita esillä, mitkä osaltaan vaikuttaneet. Sen takia haluaisin joskus aikanaan kuulla faktoja asiasta, ja ehkäpä case-Puljun kautta opitaan myös jotain - me fanit, valmentajat ja pelaajat myös.
Ylläolevaa videota katsellessa tuli kieltämättä yllätyksenä, että noinko hyvä hän olikin jo noissa kisoissa. Jotenkin muistikuvat olivat hieman jotain toista, vaikka positiivisesti muistan hänen noissa kisoissa pelanneenkin. Kiekonkäsittely ja liike (etenkin sulaavuudeltaan) on aivan eri näköistä, mitä se nykyään on. Jo pelkästään tuota videota katsellessa huomaa, ettei kyseessä ollut mikään pelkällä fysiikalla juniori-iässä dominoinut pelaaja, vaan kyllä siellä näköjään taito-ominaisuudetkin olivat kohdillaan. Eli en ihmettele, jos skoutit ovat hänen peräänsä kuolanneet. Toki varmasti siellä on osalla ollut (esim. Kekäläinen) epäilyksensä pojan suhteen, jotka nyttemmin ovat osoittautuneet oikeiksi.

Mutta kuten sanotkin, jotain siellä on ryssitty jossain vaiheessa ja isosti. Olisikin mielenkiintoista tietää mitä. Onko treenattu aivan täysin vääriä asioita vai mitä on tapahtunut? Jotain siellä on mennyt vikaan, sillä niin erinäköinen pelaaja kentällä nähdään nykyään, verrattuna esimerkiksi tuohon videon pelaajaan.
 

palle fontän

Jäsen
Suosikkijoukkue
RDS
Ylläolevaa videota katsellessa tuli kieltämättä yllätyksenä, että noinko hyvä hän olikin jo noissa kisoissa. Jotenkin muistikuvat olivat hieman jotain toista, vaikka positiivisesti muistan hänen noissa kisoissa pelanneenkin.

Juu, ei missään nimessä dominoinut kentällä, vaikkakin näytti positiiviselta. Samat muistikuvat siis, mutta nämä koosteet ovat hieman petollisia.
 

hammerhill

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kupittaan TPS
Puljujärvi sai kunnian päästä the athletickin playoffs '23 eniten flopanneiden pelaajien listalle.

Hey, remember that whole thing about how once he was out of Edmonton, the light bulb would go off and he’d make the Oilers look dumb for giving up on him? Never mind. His postseason contribution was one secondary assist in seven games, before heading back to the press box. In all, the only forward the Hurricanes added at the deadline gave them no goals and three points in 24 games across the regular season and playoffs.

Aika tyhjentävästi sanottu. Joko 1mil yritetään vielä paikka änäriin ensikaudeksi tai paluu eurooppaan. Puljujärvi on erinomainen jääkiekkoilija, muttei NHL-tason pelaaja.
 

Ippenator

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomi, Ilves, Carolina, Colorado ja Florida
Siihen juuri aikoinaan kiinnitin itse kovasti huomiota, kun Puljujärvi tosiaan silloin kovin nuorena oli jo fyysisesti kovan luokan tekijä, joka pääsi vähän väliä paikoille, niin oli kuitenkin aivan uskomattoman tehotonta hänen pelaamisensa. Näennäisesti hyvän näköistä peliä, miltä peli juuri silloin näyttää, jos luistelemalla pääsee ohi pelaajista ilman erityistä muuta taitoa, mutta ikävä kyllä maalipaikoilla Puljujärven peli oli järjestään kaameaa hosumista ja kiekonkäsittely oli luvattoman huonoa. Luistelemalla hän sai kuitenkin tehtyä itselleen tilaa ja aikaa, joten näytti alati vaaralliselta. Ikävä kyllä peliäly ja kiekolliset taidot ovat hänellä aina olleet heikohkoja - erityisesti NHL-tasolle, eikä hänen oppimiskykynsäkään vaikuta olevan sellainen mitä vaadittaisiin merkittävään kehittymiseen vuosien kuluessa.

Puljujärvi on erittäin selkeä esimerkki siitä miten hyvä luistelu ja fysiikka nuorena pelaajana tekevät pelaajasta paremman näköisen kuin hän todellisuudessa on. Nuo ominaisuudet hämäävät muutenkin moniakin scoutteja ja jääkiekkoammattilaisia luulemaan ajoittain varsin keskinkertaisia pelaajia suuriksikin lahjakkuuksiksi.

Itse en usko joka tapauksessa pätkääkään siihen, että Puljujärvestä olisi tullut minkäänlaisilla harjoittelumetodeilla tai painotuksilla juurikaan erilainen pelaaja kuin hän on nyt. Hän nyt vain ei ole ollut nimenomaan NHL-tasoa ajatellen lahjakas pelaaja, vaikka toki lahjakkuutta on varmasti tarpeeksi siihen, että voi luoda Euroopassa varsin hyvän uran, tosin epäilen, että se ei tule Liigan ulkopuolella välttämättä toteutumaan, koska noita henkisiä heikkouksia sopeutumisvaikeuksineen hänellä myöskin on.
 
Ylläoleva video on näin jälkiviisaana aika oiva kuvaus Puljusta pelaajana. Näyttää noissakin videoissa aivan ykköskorin tähtihyökkääjältä... kunnes pitää laittaa kiekko reppuun.

Muistan hyvin nuo kisat kun Puljujärvi dominoi alaikäisenä. Tai no ”dominointi” laitetaan lainausmerkkeihin, sillä tehot olivat 0+0, mutta silti keräsi ylistystä ja tuota suoritusta pidettiin yhtenä kaikkien aikojen kovimmista tuossa iässä. Eli kuten lainauksessa mainittiin, näyttää aivan ykköskorin nimeltä kunnes pitäisi tehdä maali. No olihan Puljulla noissa kisoissa tolppia, mutta ei kuitenkaan maaleja. Kun tuon aikaisia scouting reportereja lukee, niin varsin ylistävään sävyyn puhutaan. Vaan eipä kehitys sitten kulkenutkaan noita polkuja…
 

FinnPeak

Jäsen
Mitä tässä olen yrittänyt rivien välistä sanoa, on se, että jotainhan tuolla on ryssitty ja isosti matkan varrella.

Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että ihmisestä tulee mitä hänestä on tullakseen. Työnteko, analyyttisyys, pitkäjänteisyys, looginen älykkyys, kielellinen lahjakkuus ja motivaatio opiskeluun, urheilullinen lahjakkuus... mitä näitä nyt voi olla - ovat kaikki ulottuvuuksia mistä voi syntyä erilaisia hienoja uria kun muuttujat ja ympäristötekijät osuvat sopivasti. Monesti soimataan esimerkiksi joitakin ei-breikanneita sporttilahjakkuuksia, että siinä oli hukattu lahjakkuus, koska laiskuus, ryyppääminen tai mitä ikinä. Itse ajattelen että turhaa negailua - edellytyksiä absoluuttiselle huipulle ei vaan ollut. Silloin puuttui se moneen kapea-alaiseen huippuduuniin vaadittava järkyttävä nälkä tehdä työtä ja sitoutua jokaisella osa-alueella, ja ne ovat joskus lahjakkuuden tärkeimpiä muotoja.

Mutta ihmisiä on aika vaikea muuttaa. Ja lähes aina kyse on pelkästä jälkiviisastelusta koska tulos oli erilainen mitä ehkä joku muu, tai yhteiskunta, odotti. Eikä sellaisilla signaaleilla muuteta tai ohjata mitään tai ketään joka on oman prosessinsa keskellä. Mutta miksi pitäisi? Jos kuitenkin tuli nautittua matkasta ja saatua jotain kokemuksia vyölle, niin hieno homma. Se että joku on lokeroitu jotenkin, ja sitten yhteisöä ahdistaa kun hän ei pysykkään lokerossaan, on yleensä pääasiassa muiden kuin yksilön ongelma. Toki sitä projisoidaan sitten siihen yksilöön, kansankielellä kaadetaan paskaa niskaan kun olitkin tollanen floppi.

Se, että tuosta loputtoman monimutkaisesta syiden ja seurauksien ketjusta alkaisi poimimaan jotain yksittäisiä juttuja, lienee palvelee lähinnä terapiana jollekin harmistuneelle fanilaumalle tai scoutille, joka tässäkin tapauksessa vain arvasi tulevaisuuden väärin.
 
Viimeksi muokattu:

aceman81

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät. Pesäkarhut.
No nämä nyt on näitä. Ei esimerkiksi se Draisaitlin urakaari Oilersissa ollut yhtään Puljusta poikkeava. Täytti tosin 19 heti ensimmäisen NHL-kautensa alkuun, mutta oli silti vaikeuksissa ja pelasikin lopulta kauden loppuun WHL:ssä. Seuraavan kauden aloitti Bakersfieldissä hyvin vaatimattomasti, kunnes tuli kutsu ylös loukkaantumisia paikkamaan ja sen jälkeen ei ole tarvinnut enää AHL:ssä käydä.

Loppupeleissä ihan turha jossitella. Huippupelaajista tulee huippuja riippumatta miten se organisaatio pelaajaa kehittää, toisista ei tule, vaikka kävisi useammassa joukkueessa ja ympäristössä yrittämässä. Joillekin se maisemanvaihdos on uran pelastus juurikin siksi, että homma alkaa toimia paremmin pelaajaa kehittävässä ympäristössä. Pulju näyttää menevän lopulta tosiaan tuohon samaan kastiin pääjärvien kanssa ja kunnioitettava suoritus sekin, vaikkei odotuksiin koskaan yltäisikään.

Jos lähdetään siitä, ettei vammakierre ole pilaamassa kehitystä -jossa toki siinäkin voidaan arvioida syitä monista kulmista- niin kyllä se huipulla, laji kuin laji, on pitkälti itsestä ja laadukkaasta kehitykseen tähtäävästä työnteosta kiinni. Riittääkö vai ei, ja mille tasolle.

Keskinkertanen organisaatio voi hidastaa, mutta kyllä se laatu ennen pitkää puskee läpi jos on puskeakseen. Kun alla jo riittävästi vuosia ja otantaa arvioitavaksi.
 

olkikuukkeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Carolina Hurricanes, NHL:n suomalaiset
Keskinkertanen organisaatio voi hidastaa, mutta kyllä se laatu ennen pitkää puskee läpi jos on puskeakseen. Kun alla jo riittävästi vuosia ja otantaa arvioitavaksi.

Minusta tämä on täydellisen naiivi ajatus. Makrotasolta katsottuna elämän kaikilla osa-alueilla pärjäävät keskimäärin parhaiten parhaista olosuhteista nauttivat ihmiset, todistetusti. Ympäristö ja ohjaavat rakenteet voivat määrittää sen, kenestä tulee NHL-pelaaja ja kenestä ei, ihan sieltä junnuorganisaatioista lähtien. Ihan samalla tavalla kuin vaikka hyvän työurankin tekee todennäköisemmin koulunsa perheensä kannustamana käynyt, hyviltä opettajilta ja muilta mentoreilta oppinut kaveri vanhaa rahaa taskussaan.

Huonommistakin olosuhteista voi ponnistaa huipulle, mutta se on vaikeampaa. Tarvitaan kovempi psyyke, resilienssiä ankeiden tilanteiden keskellä. Tietynlaista ihmistä tällaiset tilanteet voivat myös kehittää ja ajaa eteenpäin, joillakin kehitys tyssää alkuunsa. Jälkimmäisen kategorian ihmiset ja ketjun aiheen mukaisesti pelaajat olisivat voineet pärjätä jossain muualla. Sitähän emme tietysti voi varmasti tietää.
 

Jippo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Täällä on varmasti ihan oikein analysoitu, miksi Jesse Puljujärven potentiaali nähtiin suurempana kuin se todellisuudessa oli. Täytyy kuitenkin sanoa, että tämän kauden suoritukset näyttävät vastaavalla tavalla huonommilta kuin pelaajan todellinen taso on.

Puljullahan ei ole pahimmillaan onnistunut edes kiekon toimittaminen päätyyn tai paineeton oman sinisen ylittäminen. Sellaiset suoritukset, jotka onnistuvat keskiverto Mestis-pelaajaltakin 9 kertaa kymmenestä.

En keksi tähän muuta syytä kuin sen, että itseluottamus on ihan maissa. Voihan se myös olla, että pää ei vain pysy vauhdissa mukana. Noiden kahden välinen ero on toki veteen piirretty viiva.

Nuo ovat mielestäni eri asia kuin koohotus ja hockey-IQ:n puute. Jälkimmäiset ovat peruste sille arviolle, ettei hänestä tule NHL-tason pelaajaa. Näkemykseni mukaan emme kuitenkaan ole päässeet kunnolla tekemään tätä havaintoa, koska itseluottamuksen puutteen takia suoritustaso alittaa asteikon. Sen takia on minun kirjoissani nollatason analysointia informaation osalta todeta, että onpa paska pelaaja.

Loppuviimeksi kyse on kuitenkin suorituksista ja vain suorituksista, ei syistä ja selityksistä. Tämän kaikki ymmärrämme. Kovasti toivoisin, että Pulju pääsee yrittämään sellaisella itseluottamuksella ja rentoudella varustettuna, että nuo perussuoritukset onnistuvat. Vasta silloin "todellisen tason" arvionti on puolueettomasti tehtävissä.
 
Suosikkijoukkue
Leijonat, Carolina Hurricanes
En keksi tähän muuta syytä kuin sen, että itseluottamus on ihan maissa. Voihan se myös olla, että pää ei vain pysy vauhdissa mukana. Noiden kahden välinen ero on toki veteen piirretty viiva.

Nuo ovat mielestäni eri asia kuin koohotus ja hockey-IQ:n puute. Jälkimmäiset ovat peruste sille arviolle, ettei hänestä tule NHL-tason pelaajaa. Näkemykseni mukaan emme kuitenkaan ole päässeet kunnolla tekemään tätä havaintoa, koska itseluottamuksen puutteen takia suoritustaso alittaa asteikon. Sen takia on minun kirjoissani nollatason analysointia informaation osalta todeta, että onpa paska pelaaja.

Loppuviimeksi kyse on kuitenkin suorituksista ja vain suorituksista, ei syistä ja selityksistä. Tämän kaikki ymmärrämme. Kovasti toivoisin, että Pulju pääsee yrittämään sellaisella itseluottamuksella ja rentoudella varustettuna, että nuo perussuoritukset onnistuvat. Vasta silloin "todellisen tason" arvionti on puolueettomasti tehtävissä.

Monella tavalla minulle tuli Rantasen ja Kakon suorituksista MM-kisojen aikana mieleen Puljujärven pelaaminen. Kun onnistumisia ei ala tulla, peli muuttuu väkinäiseksi ja epätoivoiseksi puskemiseksi, minkä jälkeen pelaaja saa vielä vähemmän aikaiseksi, ja syöksykierre on valmis.

Muistan kun koronakevät 2020 alkoi, ja olin aika lannistunut ja henkisesti lukossa (no pun intended) lockdown-ajasta, kaiken siirtymisestä etäaikaan ja ihmiskontaktien määrän romahtamisesta. Sinä aikana minusta tuntui työelämässä, että alisuoritan jatkuvasti, ja se suututti. Yritin vakuutella itseäni, että en oikeasti voi olla noin huono. Vähitellen taso alkoi sitten palautua, kun päästiin palaamaan normaalimpaan elämään. Vähän samanlaista ajattelin MM-kisojen aikana, että ei nuo Rantanen ja Kakko oikeasti voi olla noin huonoja. Samaa haluaisin ajatella Puljujärvestäkin, vaikka hänen pelissään ei ole näkynytkään kunnon valonpilkahduksia 1,5 vuoteen. Jännästi kun takaraivossa pyörii epävarmuus ja pelko epäonnistumisesta, kaikki pelin sisällä tapahtuvat toiminnotkin näyttävät tulevan viiveellä kuin hidastetussa filmissä. 90 prosentin keskittyminen, 50 prosentin suoritus ja niin edelleen.
 

Aake

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit vuodesta 1983, HJK
Eli Pulju oli fyysisesti edellä ikäisiään junnuissa ja muut kuroivat eron umpeen. Tältä osin tuon edun haihtumisen ymmärtää. Ja sen myös ymmärtää että luontaisia peliälyn tai maalinteon lahjoja ei ole. Väitän että vähemmälläkin kuin tuolla Puljun peruspaketilla on pystytty pelaamaan suht kivasti änäriä, ja Puljullahan on lisäksi positiivinen luonne eikä mitään diivan elkeitä.

Mutta se mitä on vaikeampi ymmärtää on että kaverin oma luistelu ja vauhtikestävyys näyttää jopa heikentyneen samassa ajassa. Vai oliko se teininä aivan maitohapoilla 25 sekunnin vaihdon jälkeen, kuten on useasti näyttänyt NHL:ssä? Ero esim. Eeli Tolvaseen (toinen about saman ikäinen suomalainen) on valtava. Toinen liikkuu sulavasti ja teknisesti hyvin vielä kovan vaihdon lopussa, kun taas toinen pökkelöi henkitoreissaan yhden spurtin jälkeen. Mitä siellä harjoittelussa on tapahtunut?
 
Sitä ihmettelen, että miten hitossa Pulju pystyi muka olemaan fyysisesti myös amerikkalaisia ja kanadalaisia niin paljon edellä alle 20-vuotiaana. Eikö noissa maissa pitäisi myös olla puurot ja treeniohjelmat kunnossa 10-vuotiaasta asti lahjakkaimmille pelaajille?
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös