No nämä nyt on näitä. Ei esimerkiksi se Draisaitlin urakaari Oilersissa ollut yhtään Puljusta poikkeava. Täytti tosin 19 heti ensimmäisen NHL-kautensa alkuun, mutta oli silti vaikeuksissa ja pelasikin lopulta kauden loppuun WHL:ssä. Seuraavan kauden aloitti Bakersfieldissä hyvin vaatimattomasti, kunnes tuli kutsu ylös loukkaantumisia paikkamaan ja sen jälkeen ei ole tarvinnut enää AHL:ssä käydä.Jesse Puljujärvi on ehkä paras esimerkki siitä miten eri joukkueiden kehitystavat voivat vaikuttaa pelaajaan. Jos Edmontonissa olisi annettu heti selkeät kehityskohteet peliin ja jätetty Suomeen Kärppiin ja sen jälkeen ehkä vielä kausi AHL:ää selkeillä ohjeilla mitä pitää kehittää niin olisi ehkä ihan eri keskustelut tässäkin ketjussa. Mutta Edmonton jatkoi pitkää linjaansa missä tiputetaan pelaaja syvään päätyyn ja katsotaan osaako uida.
Joku Detroit mallinen kehitystapa olisi ollut parempi kuin tuo valittu. Vaikka Detroit nyt ei olekaan ihmeemmin pelaajia kehittänyt.
Loppupeleissä ihan turha jossitella. Huippupelaajista tulee huippuja riippumatta miten se organisaatio pelaajaa kehittää, toisista ei tule, vaikka kävisi useammassa joukkueessa ja ympäristössä yrittämässä. Joillekin se maisemanvaihdos on uran pelastus juurikin siksi, että homma alkaa toimia paremmin pelaajaa kehittävässä ympäristössä. Pulju näyttää menevän lopulta tosiaan tuohon samaan kastiin pääjärvien kanssa ja kunnioitettava suoritus sekin, vaikkei odotuksiin koskaan yltäisikään.