En seurannut silloin asiaa niin tarkkaan, mutta saiko Marjamäki Kärpissäkään ihan sitä parasta Jessestä irti? Jalonen nyt ainakin sai eikä tuolla Ahokkaan alaisuudessakaan näyttänyt pahemmin ongelmia olevan. Tosin siihen aikaan Jesse oli omassa ikäluokassaan sen verran muita edellä, että olisi kait ollut se ja sama kuka siellä puikoissa olisi ollut.
Mutta mitä tulee tuohon ettei Puljulla mukamas olisi mitään erityisominaisuuksia, niin olen täysin eri mieltä asiasta. Esim. toisella kaudella NHL:ssä heti kun peliaikaa alkoi olla riittävästi, nousi Pulju suurinpiirtein koko NHL:n parhaaksi maalinedustapelaajaksi ja kiekonriistäjäksi. Ainakin tilastoiden mukaan ja kyseinen asia taitaa olla tässäkin ketjussa aikanaan ihan hyvin läpikäyty. Lisäksi Jesse on ihan maailmanluokan taitava ja ovela syöttelijä joka näkee kaverin ahtaissa väleissä ja osaa sinne myös laittaa mihin monikaan ei kykene, eli tarvitsisi vaan vierelleen sellaisen kaverin joka osaisi niistä paikoista pistää sisään. Sellaisen kemian löytämiseenkin menee usein aikaa vaikka olisi kuinka kovista pelimiehistä kyse ja nyt sitä ei ole Jesselle suotu. Eli kyllä jo noissa on sitä erikoisosaamista silloin ihan riittämiin.
Toki kehitettävääkin riittää, eli esim. ne kudit paukkuu edelleen tolppiin hieman liian usein. Sehän se Jessen näkyvin ongelma on vähän aina tuntunut olevan. Jos niistäkin olisi edes puolet uponnut sisään, olisi tässäkin ketjussa ihan eri ääni kellossa.
Ennemminkin näen itse asian niin, ettei Jesse ole toistaiseksi spesifioitunut mihinkään tiettyyn, vaan on ollut aika tasaisen hyvä vähän kaikessa. Se suurin ongelma on ollut ailahtelevaisuus ja valmennuksen jatkuva päämäärätön pomputtelu kentistä toisiin ja peliaikoja ja -paikkoja täysin ylös-alas heitellen. Ei kumma ettei sitä konsistenssia ole toistaiseksi löytynyt ja että pelaaja itsekin on välillä ollut huuli pyöreänä että mitähän vittua nyt taas ja että mitä tässä mukamas nyt oikein pitäisi tehdä.
Se on monen asian summa. Esim. Kotkaniemi sai heti työrauhan Montrealissa, eli täysin päinvastaisen kohtelun kuin Puljujärvi. Kotkaa ei nakeltu pitkin poikin manteretta vaikkei aina tulosta tullutkaan, vaan sai rauhassa kehittyä ja totutella askel askeleelta pienen askin menoon. Ja hyvä tuli.