Jesse Jyrkkiö

[vero]

Jyrkkiön tiellä aivan huippupuolustaksi on mielestäni yksi selkeä este ja se pelikäsitys. Sinällään Jyrkkiöllä on keskimääräistä parempi pelikäsitys ja hän haluaa myös käyttää sitä, mikä on positiivista. Edelleen positiivista on myös se, että hän ei pelkää liikaa virheitä, vaan uskaltaa myös tehdä todella karkeita virheitä. Näillä eväillä syntyy tasaisesti Jokeripelin tyyppisiä maalitilanteeseen johtavia avauksia.

Mutta se ongelma siinä pelikäsityksessä on se, että Jyrkkiö ajattelee peliä yhden syötön verran eteenpäin kerrallaan. Joskus tuo yksi syöttö onnistuu ja kaveri saa suoraan maalitilanteen. Toisinaan se epäonnistuu karkeasti ja maalitilanne syntyykin suoraan vastustajalle. Todellinen huippupelaaja ajattelee koko ajan kahden-kolmen tai neljän syötön päähän.

Eli käytännössä vaikkapa vastustajan ohilaukauksen jälkeen Jesse pääsee kiekkoon omassa kulmassa, vähän vettä korvasta, vastustajan karvaaja pois iholta, pikku neppi Kartanolle viereen, itse liikkeelle kuolleeseen kulmaan seuraavaan vastustajaan nähden, kiekko takaisin Kartanolta, ottamalla tyhjää pois vastustajan puolustus liikkeelle, taas vettä korvasta ja isolla jäällä ohi seuraavasta vastustajasta tai levitys Santavuorelle, joka ylittää viivan rintamassa Armian kanssa, Santavuori jättää takamiehen paikalle nousseelle Jyrkkiölle, joka ampuu valelaukauksen ja syöttää takatolpalle jäänelle Armialle varman maalin. Edellä kuvatun syöttöketjun sijaan todellisuus on tänä päivänä kohtuu usein suora syöttöyritys jommalle kummalle laiturille ja tätä kautta suoran maalitilanteen rakentaminen.

Tilanteen rakentaminen yhdellä syötöllä yleensä merkitsee sitä, että Jyrkkiö ei ole itse vaarallinen maalintekijä 5-5 pelissä, kun taas todelliset huippukiekolliset puolustajat sitä ovat, koska he ovat pelissä mukana pidempään kuin tuon yhden kuningassyötön ajan. Lisäksi, jos tulee virhe, he ovat paljon lähempänä paikkaamaan oman virheensä, koska syötöt ovat tyyppillisesti lyhyitä.

 

[Vellihousu]

Mutta se ongelma siinä pelikäsityksessä on se, että Jyrkkiö ajattelee peliä yhden syötön verran eteenpäin kerrallaan. Joskus tuo yksi syöttö onnistuu ja kaveri saa suoraan maalitilanteen. Toisinaan se epäonnistuu karkeasti ja maalitilanne syntyykin suoraan vastustajalle. Todellinen huippupelaaja ajattelee koko ajan kahden-kolmen tai neljän syötön päähän.

Verolta varsin kattava asiantuntijalausunto, joka avasi meikäläisen kaltaiselle maallikollekin vähän paremmin sitä miksi Jyrkkiö niitä virheitä tekee. Sama asia on ilmaistu täällä joskus myös yksinkertaisemmin: JJ hakee liikaa yksittäisiä kuningassyöttöjä mikä helposti johtaa myös näyttäviin virheisiin.

Tämä niin sanottu pelikäsitys on muuten asia jota usein mystifioidaan tarpeettomasti, joidenkin mukaan sitä joko on tai ei ole. Ainakin Veron antamasta esimerkistä tulee mieleen että eivätkö nuo ole asioita jotka ovat opeteltavissa? "Pelin ajatteleminen neljän syötön päähän" kuulostaa äkkiseltään dramaattiselta, mutta melko simppeleistä asioista siinäkin kai pohjimmiltaan on kyse.

Ihan yleisellä tasolla kiinnostaa myös tietää kuinka paljon Ässissä mahdetaan käyttää videovalmennusta? Luulisi sellaisen hyödyttävän vaikkapa tuollaisen esimerkkitilanteen purkamisessa.

 

[1stApril]

Tämä niin sanottu pelikäsitys on muuten asia jota usein mystifioidaan tarpeettomasti, joidenkin mukaan sitä joko on tai ei ole. Ainakin Veron antamasta esimerkistä tulee mieleen että eivätkö nuo ole asioita jotka ovat opeteltavissa? "Pelin ajatteleminen neljän syötön päähän" kuulostaa äkkiseltään dramaattiselta, mutta melko simppeleistä asioista siinäkin kai pohjimmiltaan on kyse.

Tottakai pelikäsitys kehittyy. Toisilla se oppiminen on tietysti vähän rajallisempaa kuin toisilla.
Jos JJ pelaa vaikka kymmenen vuoden päästä edelleen huipputasolla, niin tuskin palaaminen on samanlaista kuin nyt.

Puolustaja, jolla tämä pelikäsitys on kehittyneempää, niin saatuaan kiekon pakkiparilta hän tietää jo ennen syötön saatuaan, missä muut menevät ja syöttö eteenpäin hyökkääjälle saadaan ratkaisevasti aikaisemmin liikkeelle.
Mielestäni osa tätä pelisilmää ja sen kehittymistä on se, että pelaaja rauhoittuu iän myötä ja seuraa tarkemmin, missä muut menevät. Ja pystyy ennakoimaan näin tapahtumia, kuten Verokin tuossa kirjoitti.
Toisilla nämä ominaisuudet löytyvät aiemmin.

Udella esim. tämä tapahtui vähän myöhemmin. Tuskin Udekaan on ratkaisevasti parempi joltain muulta osa-alueeltaan kuin "pelisilmältä".

Pelisilmää on kaikki tekeminen jäällä, myös kiekottomana, ei pelkästään ne kuningassyötöt. Toki pystysyöttöjenkin tekeminen on helpompaa, kun pakki tietää (on havainnut) jo ennen pakki-pakki syöttöä, että siellä se Ritva menee ja kohta leikkaa poikittain vastustajan sinisellä.
Yhtä lailla "pelisilmää" on vaikka se, miten pelaaja tekee itsensä syötettäväksi.

E: Vähän sekavaa tekstiä taas, mutta eiköhän pelisilmä- pointti välity.

 

[peruspata]

Edelleen korostan pointtia, että pelisilmä ja taitotaso hyökkäyssuuntaan ei voi koko uraa määräävän lopullisesti kärsiä siitä, että luodaan joku tavoite myös puolustussuuntaan. Valmentajilta Rautakallio-Kivi Jyrkkiö on mielestäni saanut ymmärrystä puolustuspään ongelmissa, mutta kai sille joskus on tehtävä jotain.

Ehkä täällä palstalla vaan luodaan bunkkerit, joista ei voi nousta edes vahingossa. Se, että kritisoi puolustuspään virheitä, ei tarkoita sitä, että haluaa Jessestä eroon tai että haluaa luoda Jessestä jonkun rivipakin purkamaan pleksin kautta hätäreitä.

 

[TosiFani]

...Mutta se ongelma siinä pelikäsityksessä on se, että Jyrkkiö ajattelee peliä yhden syötön verran eteenpäin kerrallaan. Joskus tuo yksi syöttö onnistuu ja kaveri saa suoraan maalitilanteen. Toisinaan se epäonnistuu karkeasti ja maalitilanne syntyykin suoraan vastustajalle. Todellinen huippupelaaja ajattelee koko ajan kahden-kolmen tai neljän syötön päähän...

Osa syy näihin "kuningassyöttöjen" hakuun on varmasti tämän hetkiset onnistumisen paineet eli pitää pystyä näyttämään osaamisensa. Nuoruus on vaiva joka poistuu iän myötä ja kokemus tuo toivottavasti Jyrkkiönkin peliin sen tarvittavan tasapainon. Nyt hän hakee liian usein näitä "kuningassyöttöjä", mutta kokemuksen ja iän myötä hän toivottavasti ymmärtää, että yli 90% pelin syötöistä pitäisi olla perusvarmoja syöttöjä. Tällä hetkellä tämä suhde on väärä ja näkyy virheinä pelissä. Uskoisin, että puutteet Jyrkkiön pelikäsityksessä korjaantuvat suurimmaksi osaksi iän myötä.

Nuori pelaaja on innokas ja energinen, kuvittelee pystyvänsä ratkaisemaan pelejä yksinään. Kun elämää hieman kuluu ja pelaaja saa kokemusta niin jääkiekosta kuin elämästä yleensäkin, hän yleensä oppii tunnistamaan omat kykynsä ja tekemään oikeat ratkaisut eri tilanteissa ja riskit vähenevät. Tällaisista pelaajista on monia hyviä esimerkkejä, varsinkin puolustajissa. Karrikoiden jääkiekossa maalivahdin virheet näkyvät heti taululla, puolustajien virheet huomioidaan varmasti katsomossa, hyökkääjät saavat virheillä IS:n tähtiä. Jyrkkiön yksi virhesyöttö vastaa Armian kymmentä kiekon menetystä hyökkäyspäässä, tästä syystä nuoren pakin on huomattavasti vaikeampaa nousta liigaan kuin hyökkääjän.

Jyrkkiön ominaisuuksilla pystyy pelaamaan vähintään SM-liigan huipulla, kunhan pelaamiseen saadaan elämänkokemuksen tuomaa rauhallisuutta ja järkevyyttä.

 

[Zeta03]

Se, että kritisoi puolustuspään virheitä, ei tarkoita sitä, että haluaa Jessestä eroon tai että haluaa luoda Jessestä jonkun rivipakin purkamaan pleksin kautta hätäreitä.

Nimenomaan näin. Täällä palstalla tuntuu olevan sellainen mustavalkoinen ajattelutapa, että jos vähän kritisoi jonkun peliä niin henkilö haluaa pelaajasta välittömästi eroon. Mielestäni huonojen suoritusten jälkeen on kritiikin paikka ja hyvien suoritusten jälkeen on kehujen paikka, oli pelaaja sitten Jesse Jyrkkiö tai Joel Armia. Pakkien huonot pelit näkyvät omassa päässä maaleina/tilanteina, hyökkääjät saavat enemmän anteeksi...

 

[TosiFani]

Nimenomaan näin. Täällä palstalla tuntuu olevan sellainen mustavalkoinen ajattelutapa, että jos vähän kritisoi jonkun peliä niin henkilö haluaa pelaajasta välittömästi eroon. Mielestäni huonojen suoritusten jälkeen on kritiikin paikka ja hyvien suoritusten jälkeen on kehujen paikka, oli pelaaja sitten Jesse Jyrkkiö tai Joel Armia. Pakkien huonot pelit näkyvät omassa päässä maaleina/tilanteina, hyökkääjät saavat enemmän anteeksi...

Aika harvoin täällä on Jyrkkiön pelaamista kehuttu... Mielenkiintoiseksi tämän ketjun tekee Jyrkkiön puolustuspään pelaamisen jatkuva moittiminen, vaikka se osa-alue on eniten kehittynyt viime kaudesta. Tämä näkyy tilastoissa ja kentällä, mutta tämän myöntäminen on monelle fanille aika vaikeaa.

Tämä on vähän sama asia kuin Ässien menestys, suuriosa jääkiekkoa seuraavista ihmisistä pitää nykytilaa poikkeuksena, tilanteena joka "normalisoituu" jossain vaiheessa. Ei pystytä uskomaan pelaajien ja joukkueen kehittymiseen vaan odotetaan alamäkeä.

Jyrkkiö on selvästi tehnyt työtä salilla ja valmennuksen kanssa, kehitystä on selvästi tapahtunut viime kauteen verrattuna. Hän pystyy tällä hetkellä vääntämään omalla alueella huomattavasti paremmin kuin viime kaudella eikä tee enää jatkuvasti tyhmiä ratkaisuja kiekon kanssa, kun on paineen alla. Virheitä tapahtuu edelleen, nuoren pelaajan keskittyminen herpaantuu välillä ja valmennus puuttuu tähän. Siitä huolimatta Jyrkkiö on pelannut toiseksi eniten (en laske Caldwelliä tähän tilastoon vielä), on plus-miinustilastossa plussalla ja on tehnyt muutaman pisteenkin. Nämä jää osalta faneista huomioimatta vallan, ne virheet huomioidaan kyllä.

 

[Zeta03]

Jyrkkiö on selvästi tehnyt työtä salilla ja valmennuksen kanssa, kehitystä on selvästi tapahtunut viime kauteen verrattuna.

Jos verrataan Jyrkkiötä toiseen nuoreen Ässäpakkiin eli Malkamäkeen niin ulkopuoliselle näyttäisi siltä, että Malkamäki menee peli peliltä eteenpäin ja Jyrkkiö taas polkee paikallaan. Malkamäki on esim. ryöstämässä Jyrkkiöltä peliaikaa ylivoimissa ja Caldwellin tultua mukaan JJ ei olekaan enää automaattisesti Ässien ykkösylivoimapakki. Miten tämä sitten vaikuttaa pojan pelaamiseen? Se jää nähtäväksi.

Lisäksi monasti unohtuu, että Ville Uusitalo on Jyrkkiön kokoinen pakki mutta pelaa hyvinkin paljon enemmän fyysistä peliä. Väitän, että Jyrkkiöllä halutessaan olisi mahdollisuudet samanlaiseen pelityyliin mutta epäilen suuresti haluaako JJ pelata niin. Uusitalon pelityyli on erittäin kuluttava ja vaatii älytöntä yleiskuntoa. Onko Jesse Jyrkkiö kova treenaamaan ja riittääkö halu tulevaisuudessa huippukunnon kehittämiseen?

Siinä pari kysymystä, joihin vastaus saadaan todennäköisesti kun kausi etenee.

 

[TosiFani]

Jos verrataan Jyrkkiötä toiseen nuoreen Ässäpakkiin eli Malkamäkeen niin ulkopuoliselle näyttäisi siltä, että Malkamäki menee peli peliltä eteenpäin ja Jyrkkiö taas polkee paikallaan...

...Lisäksi monasti unohtuu, että Ville Uusitalo on Jyrkkiön kokoinen pakki mutta pelaa hyvinkin paljon enemmän fyysistä peliä. Väitän, että Jyrkkiöllä halutessaan olisi mahdollisuudet samanlaiseen pelityyliin mutta epäilen suuresti haluaako JJ pelata niin...

Itse vertaan pelaajan henkilökohtaista kehitystä hänen omaan menneisyyteen. Malkamäki on selvästi parantanut otteitaan ja tämä on aivan oikein palkittu lisääntyneellä peliajalla. Tosin Ilves pelin jälkeen kukaan ei perustanut Malkamäki ulos Ässistä! -ketjua, vaikka herra oli kentän heikoimpia pakkeja ja hänen virhe maksoi Ässille kaksi pistettä.

Miksi Uusitalo ei pelaa kuin Sami Vatanen, kaverit ovat suurinpiirtein saman kokoisia? Jälkimmäinen osa kirjoituksestasi on älytön. Pelaajilla on erilaisia ominaisuuksia, Uusitalon tärkeimmät ominaisuudet ovat fysiikka ja pelottomuus, Jyrkkiöllä taas kiekollinen pelaaminen. Uusitalo on kiekollisena varsin vaatimaton ja Jyrkkiöllä ei ole Uusitalon pelottomuutta. Mielestäni kyse ei ole halusta vaan ominaisuuksista, Jyrkkiöllä ei ole Uusitalon vahvuuksia ja päinvastoin.

 

[Zeta03]

Miksi Uusitalo ei pelaa kuin Sami Vatanen, kaverit ovat suurinpiirtein saman kokoisia? Jälkimmäinen osa kirjoituksestasi on älytön.

Tarkoitin vain sitä, että ei Uusitalokaan ole mikään "lihaosaston" mies ja aika pienikokoinen pakiksi, mutta pystyy silti kamppailemaan omassa päässä tasapäisesti hyökkääjien kanssa. Jyrkkiöllä olisi mielestäni mahdollisuuksia samaan PLUS että on vielä kiekollisestikin lahjakas. Tämä vaatisi kuitenkin selvästi kovempaa kuntoharjoittelua ja tässä kohtaa tulee se varsinainen klikki Jyrkkiön kohdalla. Lisäksi Jyrkkiö selvästi vielä sen päähänkohdistuneen taklauksen jälkeen arkailee laitatilanteita, ja tästä eroon pääseminen vie aikaa.

Uusitalolta puuttuu Jyrkkiön kiekollinen lahjakkuus, muuten hän varmaan pelaisikin kuin "vatanen". :)

 

[Toejoen Veikko]

Jyrkkiöllä ei ole Uusitalon pelottomuutta. Mielestäni kyse ei ole halusta vaan ominaisuuksista, Jyrkkiöllä ei ole Uusitalon vahvuuksia ja päinvastoin.

Kuten totesin, niin Jyrkkiö on henkisesti rivimies. Ei hänestä ole kannattelemaan joukkuetta mahdollisina vaikeina hetkinä.

 

[Vellihousu]

Kuten totesin, niin Jyrkkiö on henkisesti rivimies.

Jyrkkiö oli johtava pelaaja A - junioreiden pudotuspeleissä keväällä 08. Mikäli hän kehittyy taidoiltaan potentiaalinsa mittaiseksi, en näe mitään syytä miksei hän voisi olla johtava pelaaja myös miesten tasolla. Vajavaisella fysiikalla ja toistaiseksi riittämättömillä taidoilla on kuitenkin aika vaikea kannatella joukkuetta. Fyysisillä ja pelillisillä ominaisuuksilla taas on suora yhteys itseluottamukseen ja sen kehittymiseen. Jyrkkiön tuomitseminen "henkiseksi rivimieheksi" tämän hetkisen osaamisen perusteella on mielestäni täysin naurettavaa.

 

[Vellihousu]

Tarkoitin vain sitä, että ei Uusitalokaan ole mikään "lihaosaston" mies ja aika pienikokoinen pakiksi, mutta pystyy silti kamppailemaan omassa päässä tasapäisesti hyökkääjien kanssa. Jyrkkiöllä olisi mielestäni mahdollisuuksia samaan PLUS että on vielä kiekollisestikin lahjakas. Tämä vaatisi kuitenkin selvästi kovempaa kuntoharjoittelua ja tässä kohtaa tulee se varsinainen klikki Jyrkkiön kohdalla.

Uden ja JJ:n fyysisten ominaisuuksien vertailussa ei ole pienintäkään järkeä koska ikäeroa on kymmenen vuotta. Huomattavasti mielekkäämpi vertailun kohde olisi Jyrkkiötä vuotta vanhempi Miko Malkamäki. Onko Miko fyysisesti Jyrkkiötä niin paljon edellä että voitaisiin katsoa Jyrkkiöllä olevan jonkin "klikin" kuntoharjoittelussaan?

 

[Zeta03]

Onko Miko fyysisesti Jyrkkiötä niin paljon edellä että voitaisiin katsoa Jyrkkiöllä olevan jonkin "klikin" kuntoharjoittelussaan?

Jaa-a, ainakin Miko menee tilanteisiin huomattavasti rohkeammin kuin Jyrkkiö, joten näyttää katsomoon valmiimmalta pakkaukselta laita-/maalineduskahinoihin.

En minä ainakaan odota Jyrkkiöltä mitään rymistelyä mutta voisi poika nyt hieman useammin laittaa edes kroppaa eteen, kun vastustajan hyökkääjä yrittää tulla laidasta läpi. Ei pitäisi olla liikaa vaadittu yhdeltäkään SM-liigapelaajalta, vaikka taklailu ei muuten kiinnostaisi pätkääkään. Tämän hetken Jyrkkiöstä tulee mieleen eräs Tero Konttinen, sillä erotuksella että Konttinen oli huomattavasti nopeampi luistelemaan.

 

[Vellihousu]

Jaa-a, ainakin Miko menee tilanteisiin huomattavasti rohkeammin kuin Jyrkkiö, joten näyttää katsomoon valmiimmalta pakkaukselta laita-/maalineduskahinoihin.

Varmasti näin, mutta kysymys kuului onko Malkamäki fysiikassa selkeästi Jyrkkiötä edellä. Annoit kuitenkin edellisellä kommentillasi ymmärtää että Jyrkkiö on kaiken muun lisäksi vielä huono harjoittelijakin kun ei pysty samoihin fyysisiin suorituksiin kuin Ude. Tämä on hieman koomista kun ottaa huomioon että JJ on nimenomaan fyysisellä puolella mennyt eniten eteenpäin suhteessa viime kauteen. Kaipaamaasi kropan eteen laittoa ja taklauksia on nähty jo tähän mennessä enemmän kuin koko viime kaudella. Tuon päätällin jälkeen Jesse on tosin selvästi ruvennut varomaan, mistä hän toivottavasti pääsee pian eroon.

 

[Toejoen Veikko]

Jyrkkiön tuomitseminen "henkiseksi rivimieheksi" tämän hetkisen osaamisen perusteella on mielestäni täysin naurettavaa.

Ajattellaanpa Amerikan junnuliigasta Ässiin tullutta 20-vuotiasta Matt Nickersonia. Hän oli iästään huolimatta vastuunkantaja, vaikka taidot olivat Jyrkkiötä vähäisemmät. Hieman karrikoiden, Matt pelasi ja pärjäsi puhtaasti itseluottamuksella.
Tottakai Jyrkkiö voi tuossa kehittyä, mutta luontaisesti hän on enemmän peesaajatyyppiä.

 

[Vellihousu]

Ajattellaanpa Amerikan junnuliigasta Ässiin tullutta 20-vuotiasta Matt Nickersonia. Hän oli iästään huolimatta vastuunkantaja, vaikka taidot olivat Jyrkkiötä vähäisemmät.

Tässä tullaan taas siihen kuinka paljon helpompaa täysin ulkopuolisen on onnistua. Tilapäispestille saapuvalla jenkillä on Porissa pelkästään voitettavaa, toisin kuin omalla kasvatilla joka on vielä tunnetun ex - pelaajan poika.

Tapaus Nickersonin kohdalla voidaan vielä erikseen kysyä onko hän ollut merkittävä pelaaja ja johtajatyyppi missään muualla kuin tällä yhdellä kaudella Ässissä. Hän tuli kuitenkin kesken kauden jos ei nyt valmiiseen, niin ainakin puolivalmiiseen pöytään, joukkueeseen jossa oli jo tietyt menestymisen elementit. Pari kautta myöhemmin tilanne oli vaikeampi, Mattista odotettiin johtohahmoa ja pelastajaa mutta toisin kävi.

Sitä en epäile etteikö Matt persoonana olisi valmiimpi johtajan rooliin kuin vaikkapa Jyrkkiö, mutta tähän vaikuttavat kyllä suurehkot kulttuurilliset erot. Pohjois - Amerikkalaiset pelaajat ovat keskimäärin varhaiskypsempiä kuin samanikäiset suomalaiset.

 

[Toejoen Veikko]

Tässä tullaan taas siihen kuinka paljon helpompaa täysin ulkopuolisen on onnistua.

Ehkä noin. Vertailtaessa Malkamäkeä ja Jyrkkiötä, pitää huomioida heidän tyystin erilainen menneisyytensä. Malkamäki on muuttanut ensiksi kotoa Tampereelle teini-iässä ja sen jälkeen jääkiekon perässä ulkomaille ja Jesse on asunut tutuissa ympyröissä. Malkamäki on joutunut kasvamaan ihmisenä.
Tämä ei ole tietenkään Jessen vika, mutta mikäli hän haluaa ulosmitata itsestään kaiken potentiaalin, niin pelaaminen ulkomailla tämän sopimuksen päättyessä olisi uskoakseni kannattavaa.

 

[Zeta03]

Tämä ei ole tietenkään Jessen vika, mutta mikäli hän haluaa ulosmitata itsestään kaiken potentiaalin, niin pelaaminen ulkomailla tämän sopimuksen päättyessä olisi uskoakseni kannattavaa.

Olen varma, että Ässät ei astu Jessen varpaille vaikka hän haluaisi lähteä jo ensi kaudeksi ulkomaille kiekkoilemaan.

 

[Stuttgarter]

Kuten jo aiemmin ohimennen mainitsinkin, että Jessen taidot eivät ole tällä kaudella päässeet esiin niin hyvin juurikin ylivoiman takia. Eli aiemmin on saanut pyörittää enemmän peliä yv:llä. Nykyään tätä roolia ei ole samaan malliin tarjoolla, koska homman hoitavat pääosin hyökkääjät. Lähes täysin sama juttu on Ville Lajusella. Kuten Urholla jossain pelissä mainittiinkin on Lajusen pistehiipumisen syynä se, että Karalahti on "varastanut" sen pyörittäjäpakin roolin, jolloin Lajusen rooli jää paljon viime kautta pienemmäksi.

Siksipä olisikin hienoa, jos Jyrkkiölle tarjottaisiin edes kakkosylivoimassa, kuten joku aiemmin ehdottikin, suurempaa roolia. Nythän hommaa pyörittää Santavuori/Uusikartano ja Yetman/Zaborsky. Ei tuo ylivoima nimittäin niin tehokasta ole etteikö pieni yv-pelin muutos voisi aiheuttaa hyvää joukkueessa. Jos oikein muistan niin viime kaudella Jyrkkiö taisi tehdä yhdessä ottelussa 4 syöttöpistettä, joista ainakin kaksi ylivoimalla. Siinäpä jonkun näköistä yv-potentiaalia. Tällä kaudella samanlaista vastuuta ei ole siunaantunut ylivoimalla toisin kuin Huhtaselle.

 

[Vellihousu]

Tämä ei ole tietenkään Jessen vika, mutta mikäli hän haluaa ulosmitata itsestään kaiken potentiaalin, niin pelaaminen ulkomailla tämän sopimuksen päättyessä olisi uskoakseni kannattavaa.

Niin, vaikea sanoa. Itse toivoisin Jyrkkiön pelaavan Ässissä vielä pitkään, mutta totta on että ympäristön vaihdos on monella pelaajalla ollut se ratkaiseva buusti urakehityksen kannalta. Esimerkiksi aiemmin mainitsemani P - Amerikkalaisten pelaajien varhaiskypsyys perustuu pitkälti siihen että siellä jätkät lähtevät 16 - vuotiaina kotoa puoliammattilaisiksi. Tapahtuu tätä Suomessakin, mutta on täällä myös paljon näitä parikymppisiä jotka pelaavat yhä kotikaupungissaan. Pullamössöytymisen vaara on siinä suuri.

Mutta mutta, tänään on Tampereella peli jossa Jyrkkiökin esiintyy. Toivotaan pojalle onnistumisia.

 

[Vellihousu]

Kuten jo aiemmin ohimennen mainitsinkin, että Jessen taidot eivät ole tällä kaudella päässeet esiin niin hyvin juurikin ylivoiman takia. Eli aiemmin on saanut pyörittää enemmän peliä yv:llä.

Olen antanut itselleni kertoa että Jyrkkiö oli viime kaudella ainoa jonka muuan herra Kivenmäki kelpuutti viivamiehekseen. Ilmankos Jesse oli siellä aika usein... Kaiken kaikkiaan uskon Jessen kehitykselle olevan vain hyväksi sen ettei mitään erityisasemaa ole ja että paikka viivalta on raivattava omilla näytöillä.

 

[Stuttgarter]

Kaiken kaikkiaan uskon Jessen kehitykselle olevan vain hyväksi sen ettei mitään erityisasemaa ole ja että paikka viivalta on raivattava omilla näytöillä.

Olisi kiva tietää, onko Ässien ylivoimataktiikka niin yhtenäinen, että sitä on pakko noudattaa tai viltti kutsuu vai eikö Jesse vain ota sitä ylivoimalla tarjottavaa rooliaan itselleen mikä olisi otettavissa. Jos ylivoimakuvioita on tarkoitus noudattaa prikulleen tekee Jesse omaa hommaansa tällä hetkellä erittäin nöyrästi. Jos taas ylivoimalla sallitaan pieni "sooloilu" on Jessen ylivoimapelin huonouden syynä pääkoppa. Eli ei ole jostain syystä tahtoa kokeilla ylivoimalla niitä kuningassyöttöjä ym. Sillä ylivoimalla, jos milloinkaan niihin syöttöihin on paikka.

Mutta mielestäni tällä hetkellä kyse on siitä, että yv-peli on organisoitu hyökkääjille ja pakkien tehtäväksi jää vain satunnainen laukominen ja viivan pitäminen. Ainakaan muut pakit pl. Malkamäki ja Uusitalo toisinaan eivät lähde paljoa sooloilemaan. Eli mielestäni Jesse ei ole päässyt loistamaan juurikaan ylivoimataktiikan takia ja silloin omia näyttöjä on vaikeampi antaa, kun puolustajille ei anneta vapaampia käsiä. Tosin hyvinhän se ylivoima nytkin pyörii vaikka maaleja ei tulekaan mutta silti näkisin Jessen isommassa roolissa.

Vähän sekavaa mutta toivottavasti tajusit pointtini.

 

[Vellihousu]

Olisi kiva tietää, onko Ässien ylivoimataktiikka niin yhtenäinen, että sitä on pakko noudattaa tai viltti kutsuu vai eikö Jesse vain ota sitä ylivoimalla tarjottavaa rooliaan itselleen mikä olisi otettavissa.

Allekirjoittaneen kompetenssi ei mitenkään riitä Ässien yv:n analysoimiseen, mutta olen samaa mieltä siitä että Jesse voisi nousta yv:llä enemmänkin esiin. Hänen laukauksensa on esimerkiksi erittäin hyvä, mutta aika vähän yv pyörii sillä ajatuksella että Jesselle pelattaisiin laukaisupaikkaa. Usein täälläkin valitetaan että taas veti Jyrkkiö päin kärkikarvaajaa, mutta minun maallikon näkemykseni mukaan se on usein seurausta juuri siitä että laukaisupaikka ei ole ollut paras mahdollinen. Mitenkään en usko tämän kaiken johtuvan sovitusta taktiikasta tai jos näin on, pidän tilannetta huonona sillä jokainen ymmärtää että juuri pakkopelissä tarvitaan luovuutta ja eri vaihtoehtoja maalin tekemiseen. Jossain määrin voi kai sanoa Jessen potentiaalin olevan tällä hetkellä vajaakäytössä.

 

[Rannari]

Aika harvoin täällä on Jyrkkiön pelaamista kehuttu... Mielenkiintoiseksi tämän ketjun tekee Jyrkkiön puolustuspään pelaamisen jatkuva moittiminen, vaikka se osa-alue on eniten kehittynyt viime kaudesta. Tämä näkyy tilastoissa ja kentällä, mutta tämän myöntäminen on monelle fanille aika vaikeaa.

Näkyy näkyy tilastoissa, mutta enemmän näkyy kautta linjan tilastoissa se, että Ässät pelaa tänä vuonna joukkueena eikä sooloilevina yksilöinä. Niin hyökkäys- kuin puolustussuuntaan. En laske näitä tilastoja yhdenkään yksittäisen pelaajan kehityskäyrän piikkiin. Suurempi merkitys näille tilastoille löytyy hyökkäjien puolustamishalusta ja -asenteesta, joka lähtee jo hyökkäysalueelta.

Tämän kaltaista peliä ei ole kotijoukkueelta Porissa nähty sitten hopeavuoden 2006 neloskentän pelin ja sitä ennen tuskin koskaan.