Koko Jeren henkisestä olemuksesta näkee sen, että alamäkeä on lasketeltu reippaasti jostain 1-2 vuoden takaisesta. Siinä omassa podcastissaan vielä lauteilla istui paljon rennompi ja itsevarmempi kaveri.
Mutta kuten niin monilla muillakin alkoholisteilla, niin myös hänellä kun tuo oma pää vaan vaikuttaa olevan niin umpiluuta, niin noista lapsellisista ajatusrakennelmistaan hänkin näköjään tahtoo pitää aina vaan kiinni. Tuossakin kun hän sanoi jotenkin näin, että "ihmisellä on ollut todella köyhä elämä, jos hänen suurin rikoksensa on se, että hän on jäänyt kiinni liputta matkustamisesta", niin vaikuttaisi niin kuin joku epävarma osa hänessä itsessäänkin tajuaisi heti tuon kommentin jälkeen, että eihän tuossa ollut päätä eikä häntää.
Jotenkin ihan uskomattomalta kuulostaa se, että joku lääkäri on voinut joidenkin testien perusteella tulla sellaiseen johtopäätökseen, että Jeren päihdehistorian omaavalle kaverille on mennyt sanomaan, että "yksi viinilasi on ihan ok". Ei alkoholismia näe, eikä mitata millään verikokeilla tai millään muullakaan ihmisen fysiikkaa mittaavilla testeillä. Ihan perusjuttuja.
Eihän tossa mitään. Ihan peruskuviolla on riippuvuus lähtenyt taas häntä viemään, kun hän itse kuvaa tuota kehitystä, että millä tavalla on taas ruvennut alkoholia käyttämään. Veikkaan, että haasteet heidän parisuhteessakin kulminoituvat paljolti tuohon Jeren riippuvuuden kanssa rimpuiluun. Se vaan tuppaa menemään niin, että riippuvainen itse ei sitä yleensä ymmärrä.