Ei näyttäny Innalaa paljoa Kerhossa tai edes maajoukkueen mukana huimaavan. Kerhossa niin kurko, että huh. Kaipa se on toi Nordiksen valo ja pehmeä jää, kun tekee tällasistakin tehottomia.
Hirvonen on toinen. Hirmuisella hälyllä teinitähti tänne, ja ainoastaan sininen kypärä kertoo kuka kyseessä. Masentavaa.
Innala on ensimmäistä kertaa urallaan tilanteessa, missä hänellä on oikeasti tuloksentekovastuu ja hän on suurennuslasin alla. Plus, että onnistumisia ei heti alkuun tullut hänen omalla pelityylillään suhteessa paikkojen määrään. Kyllä sekin vaikuttaa. Kerho on pikkuseura, joka hyvin harvoin on ennakkosuosikki ilman, että peli oikeasti kulkee. Kerhon rosteri mahdollistaa nuorille pelaajille paineettoman paikan pelata scoopin ulkopuolella. Eikä siitä Kontiolastakaan kokemuksineen varmaan haittaakaan ollut. Heillä kemiat kohtasivat varhaisessa vaiheessa ja tulos oli murhaavaa. HIFK:ssa vastaavaa tutkaparia ei ole vielä ainakaan löytynyt. Maajoukkueessakin oli taas sama juttu. Ei suuria odotuksia ja kaikki onnistumiset plussaa. Helppo lähteä pelaamaan omilla vahvuuksillaan ja selkeä pelitapa sitten antoi heikompiin hetkiin selkärankaa. Innala oli nokkimisjärjetyksessä sen verran alhaalla maajoukkueessakin, että kovin suuria luuloja itsestään ei sopinut olla, muuten olisi löytänyt itsensä katsomosta.
Mutta nyt on kaikki toisin ja Innala odottaa varmastikin itse itseltään kaikkein eniten. En epäile hetkeäkään, etteikö yrittäisi täysillä ja haluaisi onnistua ja kantaa vastuuta. Mutta, kun peli ei rullaa selkärangasta, tulee helppoja virheitä eikä paikoista menekään sisään, hän on alkanut pakottaa asioita tapahtumaan kentällä ja yrittää väkisin pelata omilla vahvuuksillaan. Ja se taas syö koko ketjun peliä. Ja sitä on masentavaa katsoa, kun tulosta ei tule ja kaveri on kipsissä. Samaan aikaan ketjukaverit joutuvat pelaamaan heille epäominaisesti ja väistelemään Innalaa kentällä ja heidän vahvuutensa eivät tule nyt esille.
Tässä on Innalalla nyt ennen kaikkea henkisen kasvun paikka. Taidothan ovat tallella edelleen. Nyt Innalan pitäisi hetkeksi pysähtyä miettimään, miten hän voi auttaa myös ketjukavereitaan olemaan parempia ja pelaamaan paremmin, jotta siihen päästäisiin. Se voi olla pienestäkin kiinni, mutta Innalan pitää tosissaan haluta sitoutua siihen muutokseen. Ja se on ennen kaikkea korvien välistä kiinni. Voi hyvin olla, että Innala ei vielä ole siihen kypsä, mutta toivottavasti kypsyy kauden aikana. On hyvä muistaa sekin, että onhan tässä Innalalla omakin tulevaisuus kysymyksessä. Hänenkin sopimuksensa päättyy tämän kauden jälkeen ja "floppaaminen" HIFK:ssa ei varsinaisesti paranna neuvotteluasemia. Mutta turha tässä on suurennella asioita, ainakaan vielä. Tänään on uusi päivä ja apinat voi lennellä selästä pitkin Rinkulan kattoa, seiniä, aina Goodmaniin asti.
Hirvosesta siinä mielessä samaa mieltä, että alku oli mun mielestäkin todella heikko. Täysin näkymätöntä ja mitään sanomatonta pelaamista. Mutta nyt muutamat viime pelit Hirvonen on pelannut hyvin. Ja jos katsotaan vaikka eilistä ylivoimaa, Hirvonen oli oman yv-koostumuksensa primus motor. Todella hyvää ja fiksua tekemistä, palkinto vain jäi puuttumaan. Hirvonenhan pelasi ylivoimaa kuin eräskin Ville Peltonen konsanaan. Omaan silmään vaikutti siltä, että Villen kanssa on käyty tiettyjä asioita läpi ja Roni on ottanut Villen neuvoista vaarin ja kyennyt siirtämään ne kaukaloon asti. Tässä saattaa olla sen henkilökohtaisen valmentamisen etu, kun on hyviä ex-pelaajia penkin takana, mikä saattaa kehittää pelaajia nopeastikin. Tarvittaisiin vain onnistumisia, rentoutta ja joukkuepelin parantumista, jotta alkaa tulla myös tulosta. Mutta Hirvosestakaan en nyt ole erityisemmin huolissani, sillä hän on mielestäni selvästi parantanut vähän HMV-alun jälkeen.