Jehovan todistajat ja muut ovellakiertelemishihhulit

[sampio]

Tuo kuulosti hauskalta, ainakin tällä väsymyksen tasolla :)

Heh, tuossa olisi ollut oikoluku paikallaan. Joo, ei tässä anekauppaan ole tarkoitus enää lähteä.

 

[pernaveikko]

Monet meistä ovat suht arkoja toimimaan rationaalisesti nopeasti eteen tulevissa myyntitilanteissa!

Tein opiskeluaikoina paljon puhelinhaastatteluita jolloin kohtelu oli erittäinkin hyvää. Siksi siitä muuten tienaa opiskelijaksi ihan hyvin urakalla, koska suomalaiset ovat mukavaa porukkaa ja haastatteluita on helppo saada.

Liian mukavia siis koska uskallan väittää, että myyjää kiinnostaa vielä vähemmän millaista kohtelua he saavat kuin haastattelijaa. Minulle haastattelijana oli aivan sama, jos tuli luuri korvaan. Myöskään jotkut yleiset haukut eivät haitanneet, koska sitä vaan sitten soitti seuraavaan numeroon.

On siis koko lailla turhaa pohtia liikoja tämän asian suhteen. Todennäköisesti teille vain nauretaan ketkä sopertelette sinne jotain, että minä nyt oikein taida tätä haluta.

 

[Halmela]

Sallitaanko otsikon vierestä menevä vitsi?
Sopisi vaan niin aiheeseen.
http://www.theonion.com/content/node/28771

 

[kiwipilot]

Jehovia ei ole näkynyt - onneksi. Vaimon entisellä duunipaikalla yksi em. uskontokunnan edustaja yritti saada meitä liittymään mutta ystävällinen "Ei kiitos" onneksi riitti. Itse pyrin olemaan tiukan ystävällinen puhelinmyyjille ja yleensä lause "Kuule, nyt tässä tuhlataan molempien aikaa" riittää. Homma on muutenkin ei niitä kaikkein mukavampia, joten pyrin ainakin olemaan asiallinen; turhapa siinä on alkaa vaahtoamaan ja vittuilemaan sen suuremmin.

Hesarin puhelinmyyjälle ilmoitin lopulta lehden demarimyönteisyyden ja paskan urheilujournalismin ajaneen lopettamispäätökseen, asiallisesti toki. Eipä ole enää kuulunut puljusta mitään, vaikka vielä ennen Joulua soittelivat parin kolmen viikon välein.

 

[Doaner]

Itselläni on muutama kokemus näistä kaikenmaailman "ovellakiertelemishihhuleista". Ihme kyllä kotiovellemme ei ole kukaan koskaan ilmestynyt, mutta sen sijaan kesämökki tontillemme on muutaman kerran ilmestynyt jos jonkinlaista hihhulia. Ja se on mielestäni jo aivan helvetinmoista häirintää. Kotiovea nyt ei ole edes pakko avata jos näkee ei kutsumattomia vieraita, mutta kesämökki tontille tunkeutuvaa heppua on ennalta vaikea käännyttää.

Kesämökit ovat nimenomaan sitä varten että voi hetkeksi unohtaa arjen kiireet ja kaiken kaupunkien hälinät ja muut ihmiset. Sitten keskellä kaunista päivää joku törppö tulee kaupustelemaan jotain tai tyrkyttämään omaa elämänkatsomustaan. Siinä vaiheessa on jo vaikea olla kohtelias. Onkohan niille ikinä juolahtanut mieleen että ihmiset saattavat kaivata yksityisyyttä mökeillään? Ei ole kiva miettiä että mitä jos tänne nyt tuleekin joku tuntematon kun istun saunan verannalla rentoutumassa. Perkele.

 

[Mac^]

Kerran tuli "meiän" mökille, missä joulua vietettiin (ilmeisesti) jehovia rimpauttelemaan. Silloin kyllä alko jo vähän vituttaakin, yleensä hauskoja tapaamisia.

 

[Timbit]

Olen muuten asunut Tampereella kaikkiaan kuudessa eri paikassa, ja aina ovat ovelle löytäneet jonkin aikaa muuton jälkeen. Nopeimmillaan kahdessa viikossa, kun pisimmillään on kestänyt melkein neljä kuukautta. Aika tehokkaasti pysyvät selvillä siitä, minne on muuttanut uusia asukkaita, sano.

Muuton numero x jälkeen kesti sitten melkein päivälleen kuukausi, kun aatteen paloa tultiin tarjoamaan ihan kotiovelle asti. Lähellekään ennätystä ei siis ylletty, mutta melko nopeaa toimintaa kuitenkin. Ilmeisesti nykyisen väliaikaisen asunnon sijainti melko lähellä keskustaa nopeutti luettelon päivitystä.

Ei koettu kääntymisen riemua tälläkään kertaa.

 

[teemu73]

Mulla oli aamulla tilaisuus työmatkalla nappasta Vartiotorni mukaan vastaan kävelevältä herrasmieheltä, mutta skippasin tarjouksen tällä kertaa.

Sitä lähinnä ihmettelin, että eikös Jehovat yleensä liiku pareittain? Ainakin ovisilmästä olen aina bongannut niitä kaksi kappaletta samaan aikaan. Tämä tyyppi oli ehkä eksynyt kumppanistaan.

 

[kamik]

Hetki sitten ovikello soi, ja oven takana seisoi kaksi nuorta tyttöä. Tarjosivat kutsua saapua Valtakunnansalille johonkin juhlaan, jonka nimi meni ohi. Kieltäydyin kutsuta kohteliaasti, mutta kuuntelin toisen juttelua ehkä viisi minuuttia. Toinen oli vaiti koko ajan ja oli jotenkin vaivautunut.

Jäin hämmästelemään sitä, kuinka hyvin tämä puhelias tyttö tunsi Raamatun ja miten nopeasti löysi kohdan, johon puhuessaan viittasi. Raamattua ilmeisesti luetaan ahkerasti.

 

[repe_joke]

Tuli tänään yllätyttyä melkoisesti, kun postilaatikosta oli tipahtunut kirje jehovantodistajalta. Kyseisessä kirjeessä tämä nainen kertoo, kuinka hän on jehovantodistaja miehensä kanssa, ja kuinka meitä ei ole tavoitettu kotoa useasta yrityksestä huolimatta. Ja näinpä hän sitten päätti lähestyä meitä kirjeitse, jos me vaikka haluaisimme puhua raamatusta hänen kanssaan. Kysyi toki myös kirjeessä uskommeko raamatun kertomuksiin, ja kertoi että Nooan tarina lienee näistä tunnetuin.
Jo ennen kirjeen avaamista oltiin ihan wtf, ei me tunneta tämän nimistä ihmistä Riihimäeltä (oli siis nimi lähettäjän paikalla), mutta kirjeen lukemisen jälkeen oltiin vielä enemmän wtf.
No mutta nyt lähinnä mietinkin, että lähettäisinkö tälle naiselle jonkun näppärän vastauskirjeen, vai antaisinko asian vain olla. Jälkimmäinen olisi luultavasti fiksumpaa.

 

[Pavlovin Koira]

Ovelta ovelle kiertäminen ja henkilötietojen kerääminen jatkuu vaikka laki kieltää (linkki Turun sanomiin). Perinne kuulemma oikeuttaa.

 

[Fremont]

Ovelta ovelle kiertäminen ja henkilötietojen kerääminen jatkuu vaikka laki kieltää (linkki Turun sanomiin). Perinne kuulemma oikeuttaa.

Kuullostaa uhkaavalta, rikosaikeissa olevat jehovat ovella, kodinpuolustusarsenaali kuntoon...
Toivon hihhulien omasta puolesta että ymmärsivät viimekertaisen läksytyksen, no more mr. niceguy.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ovelta ovelle kiertäminen ja henkilötietojen kerääminen jatkuu vaikka laki kieltää (linkki Turun sanomiin). Perinne kuulemma oikeuttaa.

Uskontokauppiaiden ovelta ovelle kiertämisen kriminalisoiminen olisi tietysti järkevin ratkaisu, mutta sellaista lakipykälää voi olla vaikea saada läpi. Samalla pitäisi arvioida kaikkien muidenkin ovenkolkuttajien asioinnin oikeutusta. Myös rajanveto olisi hankalaa. Jos ovelle ilmestyy ihminen joka tarjoaa juttuseuraa, niin eihän tällaista voi oikein kieltää. Vasta kenties paljon myöhemmässä vaiheessa keskustelu käy hiljalleen siirtymään kohti uskonnollisia teemoja, kunnes lopulta on aika kaivaa Vartiotorni esille.

Varsinainen asia eli jonkinlaisen rekisterin kerääminen on sekin kaksipiippuinen juttu. Jos lahkolaisten kiertelyä ihmisten ovilla ei voi estää, niin minusta on ihan paikallaan että he keräävät jonkinlaista rekkaria siitä missä kannattaa jatkossa vierailla ja mistä on syytä pysyä poissa.

Minua vituttaa ankarasti jos hihhulit pakotettaisiin olemaan tekemättä mitään muistiinpanoja käynneistään. Tästähän seuraa ainoastaan se, että yhä uudet kiilusilmät samasta porukasta kävisivät turhanpäiten soittamassa ovikelloa. Pidän huomattavasti parempana, että jehovat ja kaikki muutkin kirjoittavat vihkoonsa ettei Kääpiön ovelle kannata muidenkaan enää tulla, koska viesti oli selkeä. Menkööt mieluummin koputtelemaan jonnekin missä pulinat saattavat jopa upota.

 

[Keltainen]

Näihion hihhuliporukoihin ei tehoa mikään lainsäätäjän määräys. Ei mikään. Onhan se Jumala kovempi jätkä, kuin lainsäätäjä. .
Parhaiten eroon pääsee, kun kohteliaasti ilmoittaa ettei ole aiheesta kiinnostunut nyt eikä tulevaisuudessa. Ja pyytää kirjaamaan tämän ylös johonkin seurakunnan rekisteriin, joka takuulla on olemassa vaikkei myönnettäisi. Johan sen sanoo hihhulinkin järki, että jos meinaa tulla ovella turpaan/munaa/haulikkoa, niin muita on syytä varoittaa. Kannattaa myös mainita, että seuraavalla kerralla tontilta poistaminen tapahtuu lievää väkivaltaa käyttäen ns niskaperseotteella.
Ainakin omalla kohdalla uskoivat kertapuheella.

 

[Musta Nuoli]

Avaavatko muut aina ovensa tuntemattomille kolkuttelijoille ja ovikellon soittelijoille?

Minä en avaa koskaan oveani, ellei tulijasta ole tietoa ja/tai käynnin aihe tiedossa. Tällä metodilla on selvitty jehovista, kaupustelijoista, kerjäläisistä, naapureista, tv-lupatarkastajista ja mustalaisista. Tosin en nykyisin edes tiedä, kuka tai mikä taho siellä ovikelloon kulloinkin nojaa, koska en vaivaudu edes menemään katsomaan ovelle jos ovikello soi pyytämättä ja yllättäen.

Mielelläni silti sallisin jehoville oman henkilörekisterin, sinne saisi ehdottomasti kirjata minun nimeni kohtaan "tuomittu kadotukseen, parempi antaa asian olla". Tosin saahan noista Vartiotorneista joskus hetken hupia, jos jaksaa lukea artikkeleita, joissa hölynpöly perustellaan muka-tieteellisesti lähdeviittauksilla - ja lähdeviittaukset ovat joko Raamatun säkeisiin tai johonkin jehovien aiempaan artikkeliin.

Eräs opiskelukaverini aikoinaan oli jehova. Mukava miekkonen sinänsä, eikä yrittänyt oppilaitoksessa tuputtaa herransanomaa. Ei tainnut olla aivan vakaumuksellisimmasta päästä, hänen vaimonsa taisi olla kovempi aktiivi.

 

[Lert]

Joo ei kannata ottaa niitä vastaan eikä varsinkaan ottaa mitään esitettä jos niitä tyrkyttävät sillä ne laittaa asian heti ylös ja ovat pian taas ovella.

 

[Dee Snider]

Tuo oli päivän paras murjaisu. Olisihan se näky, kun hemmo tulisikin hetken päästä muna kourassa takaisin ovelle.

Yksi jo edesmennyt perhetuttu aikanaan kertoi, kun hänen kaveriaan aikanaan vainosi pari jehovanaista. Sitten joskus yhtenä krapula-aamuna, kun ovikello soi ja mies oli menossa kylpytakki päällä suihkuun, hän sai mainitsemasi kuningasidean. Avasi kylpytakin, runkkasi munan pystyyn nopeasti, varmistuskurkkaus ovensilmästä ja ei muuta kuin ovi auki. Muijat tuijottivat suu auki ja mies oli sitten sanonut, että huomenta rouvat ja kahvit on tulilla, tulkaa peremmälle vaan. Sen jälkeen ei kuulemma akkoja näkynyt.

Jokunen vuosi sitten meillä kävi myös jatkuvasti noita ämmiä horisemassa ja joku sunnuntai-aamu olin niin vittuuntunut muutenkin, että olin toteuttamassa saman homman, mutta muija ehti väliin ja hoisi ne hienostuneemmalla tavalla pysyvästi pois.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Avaavatko muut aina ovensa tuntemattomille kolkuttelijoille ja ovikellon soittelijoille?

Kyllä, lähes poikkeuksetta. Meillä ovikelloa soittavat enimmäkseen lasten kaverit ja muut normaalit vierailijat. Ei ole mitään tarvetta piilotella kotioven takana. Sellainen antaa sitä paitsi suht pimeän kuvan asukkaasta, ainakin näin omakotialueella. Sama se tietysti minulle on jos joku uppo-outo epäilisi tolkkuani.

Jehovoille ja kulkukauppiaille voi sanoa selkeästi ei kiitos. Aina on kerrasta uskottu.

 

[Mosku]

Yksi jo edesmennyt perhetuttu aikanaan kertoi, kun hänen kaveriaan aikanaan vainosi pari jehovanaista. Sitten joskus yhtenä krapula-aamuna, kun ovikello soi ja mies oli menossa kylpytakki päällä suihkuun, hän sai mainitsemasi kuningasidean. Avasi kylpytakin, runkkasi munan pystyyn nopeasti, varmistuskurkkaus ovensilmästä ja ei muuta kuin ovi auki. Muijat tuijottivat suu auki ja mies oli sitten sanonut, että huomenta rouvat ja kahvit on tulilla, tulkaa peremmälle vaan. Sen jälkeen ei kuulemma akkoja näkynyt.

Jokunen vuosi sitten meillä kävi myös jatkuvasti noita ämmiä horisemassa ja joku sunnuntai-aamu olin niin vittuuntunut muutenkin, että olin toteuttamassa saman homman, mutta muija ehti väliin ja hoisi ne hienostuneemmalla tavalla pysyvästi pois.

Tuostapa muistuikin mieleen eräs lauantai aamu tuossa vuosituhannen alkupuolelta, oltiin siinä poikain kanssa hieman kupiteltu ja la aamu oli sen mukainen. Siis pikku darra ja kuhee rapulapanetus päällä. Heräsin siinä sitten ovikellon soittoon ja könysin ovelle boksereissa silleen puoliheijari päällä kun ajattelin että kaveri se sieltä tulee kylään. Oven takana olikin sitten kaksi aivan helvetin hyvän näköistä n. 20 v tyttöä tiukoissa t-paidoissaan,
Olivat kuulemma jostain "Uuden jeesuksen kirkosta" tjms. ja halusivat tulla puhumaan rakkaudesta ja jeesuksesta. Veti hiljaiseksi, mutta kun en ollut oikein jeesus juttutuulella niin lähetin tytöt jatkamaan matkaa. Jälkeenpäin olen miettinyt että olisikohan pitänyt sittenkin pyytää peremmälle...

 

[fiftyeight]

- - -
Minua vituttaa ankarasti jos hihhulit pakotettaisiin olemaan tekemättä mitään muistiinpanoja käynneistään.
- - -

Tämähän on se pointti, jota hurskastelevat viranomaiset eivät ymmärrä. Onhan se kaikkien etu, että jos ja kun Jehovan todistajien maailmankuvaan kuuluu ja ovat velvoitettuja kertomaan uskostaan, niin turha on heidänkin polttaa ruutia turhiin tapauksiin.

Kysymys on kuitenkin vain siitä, että he kirjaavat itselleen ylös paikat johon eivät ole tervetulleita ja toisaalta paikat joissa on ihmisiä jotka keskustelevat heidän kanssaan. Ei siinä kerätä mitään henkilötietoja, muistiinpanot korkeintaan tyyliin "mies, ei halua että käydään", tai "nainen, osti lehdet". Silloin miestä ei enää häiritä ja naiselle käydään tarjoamassa uudet lehdet.

Mistäkö tiedän? Suvussa on Jehovan todistajia. Hyvin tulen heidän kanssaan toimeen. Mitä nyt yksi serkku suuttui, kun olin yksissä häissä hieman päreessä...

 

[Snakster]

Meillähän on sellainen tilanne, että vaimo kun on kaikille kiva eikä henno kenellekään sanoa suoria sanoja, olemme ajautuneet melko harmittomaan loukkuun jehovien kanssa. Koska vaimon äidinkieli ei ole suomi, saamme uusimman Vartiotornin säännöllisesti kotiin kannettuna vaimon äidinkielellä ja jos hän sattuu olemaan kotona, myös pienet rupattelutuokiot päälle.

Minä olen kertaalleen noille asiallisesti todennut, että en ole aiheesta kiinnostunut enkä mitenkään viitsisi heittäytyä syvällisempään keskusteluun, ja tämän jälkeen minua ei ole sen kummemmin vaivattu. Tosin joskus käy niin, että vaimo ei ole kotona ja minä olen, jolloin pyytelevät anteeksi häiriötä ja antavat espanjankielisen Vartiotornin eteenpäin toimitettavaksi.

En mitenkään löydä tästä aineksia provosoitumiseen.

 

[Kayaker]

Näistä hihhuleista on jo vuosia sitten päässyt käytännössä kokonaan eroon, koska Helsingin kantakaupungissa ei enää pidetä rappujen ovia auki,lähes kaikki raput ovat nykyään ovikoodin takana.

Ja eipä niiden kanssamuutenkaan pahemmin kiinnostaisi jutella, voisin kuvitella että se joka lankeaa näihin Jehoviin sun muihin osaa itsekin hakeutua mukaan niihin kuvioihin. Mutta nämä hihhulithan kai luulee että Jeesus itse on lähettänyt
heidät soittelemaaan ovikelloja.

 

[Pisin Kääpiö 186cm]

Ja eipä niiden kanssamuutenkaan pahemmin kiinnostaisi jutella, voisin kuvitella että se jokalankeaa näihin Jehoviin sun muihin osaa itsekin hakeutua mukaan niihin kuvioihin. Mutta nämä hihhulithan kai luulee että Jeesus itse on lähettänyt heidät soittelemaan ovikelloja.

Opiskeluaikoinani 90-luvun alussa vaikutti Helsingissä muutaman vuoden ajan hihhuliporukka nimeltä Kristuksen Seurakunta. Tuo oli jenkkivetoinen remmi, joka pyrki houkuttelemaan porukoihinsa nuoria aikuisia, yleensä opiskelijoita. KS oli tiettävästi hyvin autoritaarinen ryhmä, joka otti jäsenistään tiukan otteen. Lahjoituksiakin seurakunta otti enemmän kuin mielellään vastaan, mutta olkoon talouspuoli oma tarinansa. Varsin sekopäiseltä ja ahdistavalta touhulta vaikutti näin ulkopäin katsellen.

KS:n tyypit liikkuivat keskustan kaduilla pareina, metsästäen kohderyhmään istuvia potentiaalisia uhreja. Moni tutuistani kohtasi näitä partioita useat kerrat kuten minäkin. Kerran päivittelin yhdelle kaksikolle, että "KS:n porukkaa liikkuu täällä ihan helvetisti, saan koko ajan olla hätistelemässä teikäläisiä pois housunlahkeista". Vastaus oli legendaarinen (lainaus suuntaa-antavasti): "On se uskomatonta, kuinka kova kuori joidenkin sydämessä on, kun ei herätä avaamaan ovea Jeesukselle joka jaksaa niin monta kertaa koputtaa".

Niinpä. Nuo penteleet olivat melkeinpä maanvaiva. Kerran meni vahvasti huumorin puolelle. Suljin viimeisenä työntekijänä butiikin ja lähdin kesäkuisena torstai-iltapäivänä juhannuksenviettoon, kävellen Kluuvin suunnasta kohti linja-autoasemaa. Kluuvin-Aleksanterinkadun muutaman minuutin pätkällä minua yritti jututtaa kolme KS:n taisteluparia. Oli vähän kiirekin. Kehotin viimeistä kaveria lähtemään jo kiireesti ryyppäämään, sillä parin tunnin päästä Aleksilla ei enää ole ristin sieluakaan. Tai näitä ristin sieluja varmaan oli.

 

[Radiopää]

Pääsin kerran yllättämään kaksi oven taakse ilmestynyttä jehovan todistajaa. Kerroin heille tietäväni millä asialla he ovat, ja pyysin heitä tällä kertaa ottamaan vastaan minun sanomani. Rouvat ihmettelivät mistä on kysymys, kunnes annoin heille joskus festivaaleilla saamani lehtisen, jonka otsikko oli "jehovan todistajat - raamatun sanoman väärin tulkinnut lahko". Suosittelin kohteliaasti lukemaan lehtisen ja pistin oven kiinni. Sen jälkeen ei jehovan todistajia ole oveni taakse tullut.

 

[Musta Nuoli]

Nyt kun ovat jehovien rekisterit olleet esillä, niin entäpä mormonien vastaavat? Kiertäväthän mormonikäännyttäjätkin ihmisten kotiovilla ja oletettavasti jonkinlaista systeemiä noudattavat, jotta eivät tule uudestaan vihamielisimpien ihmisten oville. Ei ole kukaan mormoneilta asiaa kysynyt, vaikka todennäköisesti heilläkin on oma vastaava systeeminsä.

Mormonithan tekevät henkilörekistereitä myös vainajista. Kuten wikipedian Sukututkimus-artikkelissa todetaan:

Huomattavan työn sukututkimuksen leviämisen edistämiseksi ovat tehneet mormonit, jotka uskonnollisista syistä ovat laatineet valtaisat henkilörekisterit. He ovat myös tallentaneet usein vaikeasti saatavissa olevaa tietoa helpommin käytettävään muotoon ja kehittäneet ilmaisia tietokoneohjelmia sukututkimuskäyttöön.

"Valtaisat henkilörekisterit" kuulostaa laittomalta toiminnalta, varsinkin jos kaikkea heidän selvittämäänsä tietoa ei ole yleisesti saatavilla (osa on annettu Kansallisarkiston rekistereihin). Ja mormonit ovat myös liittäneet vainajia ns. postuumisti jäsenrekisteriinsä. Aika härskiähän se on ilmoittaa, että vuonna X kuollut henkilö on nyt liitetty mormoniseurakuntaan kuolemanjälkeisesti. Näin asiasta Kotimaa24.fi -sivuston jutussa viime vuoden helmikuulta:

Edemenneille tehdyistä kasteista ei ole enää julkisia merkintöjä mormonien ylläpitämissä sukurekistereissä. Käytäntöä on muutettu tietoturvasyistä, sanoo Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon Suomen tiedottaja Risto Leppänen.

Hänen mukaansa kirkossa on viime aikoina korostettu sitä, että sukututkimus- ja temppelityötä pitää tehdä omien sukulaisten keskuudessa. Linjaa on Leppäsen mukaan selkeytetty sen jälkeen, kun edesmenneille suoritetuista sijaistakasteista nousi julkisuudessa kohu. Sijaiskasteeseen liittyy hänen mukaansa väärinkäsityksiä.

- Kysymys ei ole sielujen kaappaamisesta, kuten julksuudessa on esitetty. Kasteessa toinen henkilö kastetaan edesmenneen puolesta. Tahdon vapaus vallitsee myös tuonpuoleisessa, ja edesmennyt voi valita ottaako hän kasteen vastaan vai ei. Tämä on kaikella kunnioituksella tehtävää työtä, Leppänen sanoo.

Tekevälle kuitenkin sattuu, ja mormonit kastoivat postuumisti mm. juutalaisen natsien vainoajan Simon Wiesenthalin vanhemmat mormoneiksi. Wiesenthalin äiti kuoli holokaustissa. Kasteen jälkeen Wiesenthalit liitettiin mormonien jäsenrekisteriin. Tämä oli sen verran härski veto, että sitä he joutuivat pyytämään anteeksi.

Vainajan kohdalla asia lienee yksi ja sama, mutta omaisten tunteita ajatellen on kyllä häikäilemätöntä pakkoliittää esim. juutalaisuutensa takia tapettu ja vainottu ihminen jälkikäteen mormoniksi. Tosin jutun mukaan Suomen entisiä presidenttejäkin on kastettu kuolemanjälkeisesti mormoneiksi, mm. Mannerheim.