Tuo kuulosti hauskalta, ainakin tällä väsymyksen tasolla :)
Heh, tuossa olisi ollut oikoluku paikallaan. Joo, ei tässä anekauppaan ole tarkoitus enää lähteä.
Tuo kuulosti hauskalta, ainakin tällä väsymyksen tasolla :)
Monet meistä ovat suht arkoja toimimaan rationaalisesti nopeasti eteen tulevissa myyntitilanteissa!
Olen muuten asunut Tampereella kaikkiaan kuudessa eri paikassa, ja aina ovat ovelle löytäneet jonkin aikaa muuton jälkeen. Nopeimmillaan kahdessa viikossa, kun pisimmillään on kestänyt melkein neljä kuukautta. Aika tehokkaasti pysyvät selvillä siitä, minne on muuttanut uusia asukkaita, sano.
Ovelta ovelle kiertäminen ja henkilötietojen kerääminen jatkuu vaikka laki kieltää (linkki Turun sanomiin). Perinne kuulemma oikeuttaa.
Uskontokauppiaiden ovelta ovelle kiertämisen kriminalisoiminen olisi tietysti järkevin ratkaisu, mutta sellaista lakipykälää voi olla vaikea saada läpi. Samalla pitäisi arvioida kaikkien muidenkin ovenkolkuttajien asioinnin oikeutusta. Myös rajanveto olisi hankalaa. Jos ovelle ilmestyy ihminen joka tarjoaa juttuseuraa, niin eihän tällaista voi oikein kieltää. Vasta kenties paljon myöhemmässä vaiheessa keskustelu käy hiljalleen siirtymään kohti uskonnollisia teemoja, kunnes lopulta on aika kaivaa Vartiotorni esille.Ovelta ovelle kiertäminen ja henkilötietojen kerääminen jatkuu vaikka laki kieltää (linkki Turun sanomiin). Perinne kuulemma oikeuttaa.
Tuo oli päivän paras murjaisu. Olisihan se näky, kun hemmo tulisikin hetken päästä muna kourassa takaisin ovelle.
Kyllä, lähes poikkeuksetta. Meillä ovikelloa soittavat enimmäkseen lasten kaverit ja muut normaalit vierailijat. Ei ole mitään tarvetta piilotella kotioven takana. Sellainen antaa sitä paitsi suht pimeän kuvan asukkaasta, ainakin näin omakotialueella. Sama se tietysti minulle on jos joku uppo-outo epäilisi tolkkuani.Avaavatko muut aina ovensa tuntemattomille kolkuttelijoille ja ovikellon soittelijoille?
Yksi jo edesmennyt perhetuttu aikanaan kertoi, kun hänen kaveriaan aikanaan vainosi pari jehovanaista. Sitten joskus yhtenä krapula-aamuna, kun ovikello soi ja mies oli menossa kylpytakki päällä suihkuun, hän sai mainitsemasi kuningasidean. Avasi kylpytakin, runkkasi munan pystyyn nopeasti, varmistuskurkkaus ovensilmästä ja ei muuta kuin ovi auki. Muijat tuijottivat suu auki ja mies oli sitten sanonut, että huomenta rouvat ja kahvit on tulilla, tulkaa peremmälle vaan. Sen jälkeen ei kuulemma akkoja näkynyt.
Jokunen vuosi sitten meillä kävi myös jatkuvasti noita ämmiä horisemassa ja joku sunnuntai-aamu olin niin vittuuntunut muutenkin, että olin toteuttamassa saman homman, mutta muija ehti väliin ja hoisi ne hienostuneemmalla tavalla pysyvästi pois.
- - -
Minua vituttaa ankarasti jos hihhulit pakotettaisiin olemaan tekemättä mitään muistiinpanoja käynneistään.
- - -
Opiskeluaikoinani 90-luvun alussa vaikutti Helsingissä muutaman vuoden ajan hihhuliporukka nimeltä Kristuksen Seurakunta. Tuo oli jenkkivetoinen remmi, joka pyrki houkuttelemaan porukoihinsa nuoria aikuisia, yleensä opiskelijoita. KS oli tiettävästi hyvin autoritaarinen ryhmä, joka otti jäsenistään tiukan otteen. Lahjoituksiakin seurakunta otti enemmän kuin mielellään vastaan, mutta olkoon talouspuoli oma tarinansa. Varsin sekopäiseltä ja ahdistavalta touhulta vaikutti näin ulkopäin katsellen.Ja eipä niiden kanssamuutenkaan pahemmin kiinnostaisi jutella, voisin kuvitella että se jokalankeaa näihin Jehoviin sun muihin osaa itsekin hakeutua mukaan niihin kuvioihin. Mutta nämä hihhulithan kai luulee että Jeesus itse on lähettänyt heidät soittelemaan ovikelloja.
Huomattavan työn sukututkimuksen leviämisen edistämiseksi ovat tehneet mormonit, jotka uskonnollisista syistä ovat laatineet valtaisat henkilörekisterit. He ovat myös tallentaneet usein vaikeasti saatavissa olevaa tietoa helpommin käytettävään muotoon ja kehittäneet ilmaisia tietokoneohjelmia sukututkimuskäyttöön.
Edemenneille tehdyistä kasteista ei ole enää julkisia merkintöjä mormonien ylläpitämissä sukurekistereissä. Käytäntöä on muutettu tietoturvasyistä, sanoo Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon Suomen tiedottaja Risto Leppänen.
Hänen mukaansa kirkossa on viime aikoina korostettu sitä, että sukututkimus- ja temppelityötä pitää tehdä omien sukulaisten keskuudessa. Linjaa on Leppäsen mukaan selkeytetty sen jälkeen, kun edesmenneille suoritetuista sijaistakasteista nousi julkisuudessa kohu. Sijaiskasteeseen liittyy hänen mukaansa väärinkäsityksiä.
- Kysymys ei ole sielujen kaappaamisesta, kuten julksuudessa on esitetty. Kasteessa toinen henkilö kastetaan edesmenneen puolesta. Tahdon vapaus vallitsee myös tuonpuoleisessa, ja edesmennyt voi valita ottaako hän kasteen vastaan vai ei. Tämä on kaikella kunnioituksella tehtävää työtä, Leppänen sanoo.