Mukana ollaan, kuten aina. Meikäläisen voi laskea mukaan kaikkeen muuhun paitsi futikseen, se ei nappaa.
Hetken verran kävi mielessä ehdottaa futista ja änkeä itsekin kentälle... Ei siksi, ettei Nokkis pelaisi, vaan siksi, että pitkästä aikaa alkaa tuntua, että kroppa ja fysiikka kestäisivät, vieläpä niin, että häpeämisen sijaan voisi olla salaa hiukkasen ylpeäkin itsestään.
Peruskouluikäisenä tuli pelattua enemmänkin, tosin edellisestä kerrasta taitaa olla nyt sellaiset 10 vuotta, ainakin. Ja enhän mä enää edes osuisi palloon, paitsi ehkä kompastumalla siihen...