Liitynpä minäkin kommentoijien joukkoon.
Bout kuukausi sitten katsoin Twitterissä, kun Vancouver Canucksin pelaajat osallistuivat paikalliseen pridekulkueeseen ja naurahdin kaverille, että ei Suomessa uskalleta. No, TPS uskalsi osallistua lipun ja somestatementin muodossa ja se oli mun mielestä jo paljon täällä jurojen maassa. (Joo, KalPakin hyväksyy homot)
Sitten kaikki "homorummutukseen" kyllästyneet miehet kaivautuivat koloistaan itkemään, miten heidän elämänsä on pilalla, kun TPS on yhdenvertaisuuden kannalla. Silkkaa politikointia ja valkoisen hetero(mies)kannattajan päälle kusemista sateenkaarilippu kädessä. Ja mitä jeesuskin tähän sanoo.
Sama juttu tässä kuin kiusaamisessakin. Hiljainen hyväksyntä on ihan sitä samaa kiusaamista. Harva uskaltaa sanoa, että meidän jengissä ei syrjimistä kattella, vaikka sitä mieltä oltaisiinkin.
Kiitos TPS, että otitte osaa Turun Pride-viikkoon.
Kiitos, että annoitte hymyn monien ihmisten kasvoille.
Varsinkin niiden junnujen, jotka miettivät, että voiko heistä koskaan tulla ammattikiekkoilijoita, koska ovat homoja.
Tai kiekkojunnun isän, joka käy katsomassa pelejä ilman toista isää, ettei aiheuta hämminkiä.
Tai sen kannattajan, joka miettii miksei KissCam koskaan osu hänen ja samaa sukupuolta olevan kumppanin kohdalle.
Kosketti varmaan useampaa hyvässä kuin pahassa tämä. Sääli, että suvaitsevaisuus on niin monelle kirosana.