Mikä nyt kenellekin on huokeaa, mutta epäilen ettei tähän sniiduilemalla oikein kannata lähteä. Lienee vähän kyseenalaista miten mikäkin viini iätykseen reagoi. Monet pitävät nyrkkisääntönä, että alle kaksi vuotta tynnyrissä viettäneitä on turhahko lähteä sen pidemmälle säilömään ja huolellisemmin valmistetuissa viineissä hinnat sitten jo karkaavatkin. Toki tässä myös laatu merkitsee jotain eikä pelkästään tynnyriaika.
Viinistä nauttiminen on kuitenkin paljon kiinni tarinoista ja spesiaalihetkistä. Suosittelisin siis säilyttämään viiniä jolla on joko a) selkeä tarina jonka voi jakaa nauttioiden kesken b) oikeasti spesiaalilaadukas viini, tai toki c) molempia. Tämä varsinkin kun dekantointi tekee aikalailla sen mitä viinin vuosien hyllyttäminen, varsinkin kun ottaa huomioon säilytyksen riskit.
Ei se lopulta vuosikustannuksena paljoa ole vaikka enemmän sijoittaisikin niihin muutamaan spesiaalihetken pulloon vuodessa. Nämä kun vielä käyttää hyvässä hetkessä, hyvässä seurassa ja hyvien antimien kera niin se kylmä kustannuksen emotionaalinen vaikutus putoaa entisestään.
Syksyisin kun uudet viinit kauppoihin tulee olen yllä olevista syistä tavannut ostaa 3 pulloa vähän parempaa Aaltoa (linkit vie Alkoon). Näistä yleensä yksi on nautittu melko hetipitäen ja kaksi unohdettu viinikaappiin. Samalla sitä on ottanut saman määrän vähän kevyempiperustein, mutta silti spesiaaliseurassa avattavia kavereita, joiden säilömiseen tai avaamiseen ei ole erityistä hinkua ja joiden lopullinen säilytysaika on aika sattumasta kiinni.
Lopputulemana sanoisin, että käännä katseet niihin viineihin joihin linkittyy joku tarina tai jaettava kokemus jotka tuovat lisäarvoa viinin nauttimisen hetkeen. Jos syyt ovat puhtaasti laadullisia niin mielestäni turha tähän on ainakaan nyt huokeampien viinien tapauksessa lähteä riippumatta siitä hakeeko pullot Alkosta vai tilaako Etelä-Euroopasta. Tunnetuimmissa spessuviineissä hinta ei edes juurikaan laske vaikka etelään menisi. Toki löytöjä voi aina tehdä, mutta viinimarkkina toimii vähän sillä tavalla että jos tällaisia löytöjä on niin isotpojat ovat ne jo vieneet ennen kuin tällainen perustallaaja niitä pääsisi välistä vetämään. Lisäksi Alkon hankintapuoli on osoittanut kykynsä useammassa tapauksessa, ja näitä kansainvälisiä spessuviinejä saa meillä ihan hyllystä hakemalla kun monessa paikassa muualla ne ovat harvinaisuuksia - joka luonnollisesti nostaa hintaa muualla. Perusviinejä voi toki dekantoida muutamasta tunnista muutamaan vuorokauteen ja sitä kautta vahvistaa puhtaasti laadullista aistikokemusta.
Ja sitten jos kysymys on se, kannattaako ylätason premium viineihin lähteä, niin kysymys kuuluu oman nautinnon määrittelystä. Puhdas kylmä hinta-laatusuhde lienee tapissa tuolla 30-50 euron pulloissa. Sen jälkeen kyseisen viinin nauttimisen tarvitsee tuottaa sinulle ja nauttimiskumppaneille muuta emotionaalista lisää, että niihin kannattaa lähteä. Omalla kohdalla tällaisena hedonistina spesiaali viini tekee usein illasta ja sen muistoista spesiaalin. Sellaisen arvo taas on rahassa mittaamatonta.
Viimeksi muokattu: