Jatkoajan tupakkilakkolaiset

[JZZ]

3,5kk nyt polttamatta takana. Tästä ajasta 3kk käytin champixia eli nyt ollaan vasta pari viikkoa oltu ilman lääkkeitä. Oma kokemus on oikein positiivinen. Kuurin aikana ei kauheasti tehnyt mieli röökiä ja kuurin loputtua ei olossa tuntunut mitään eroa. Hetkittäin hiukan tekee mieli, kuten esimerkiksi nyt ajatus tupakasta kylmästä pakkasilmassa kahvikupin kanssa tuntuu todella houkuttelevalta, mutta minkäänlaista nikotiinivajausta ei enää ole. Nuuskaa en ole uskaltanut kokeilla enkä varmaan kokeilekaan. Nyt on pakko olla täysin ilman nikotiinituotteita, tai sortuu taas.

 

[.jarska]

Vuosi alkaa tulla täyteen ilman tupakkaa. Tällä hetkellä 348 päivää. Lopetin siis aika lailla pystyyn apunani nikotiini-imeskelytabletit. Yhtäkään tupakkia en ole kyseisenä aikana polttanut.

Edelleen kannan tabletteja mukanani. Kyllä silloin tällöin tulee sellainen "pakko saada röökiä"-tunne ja nuo auttavat pahimman yli. En jaksa uskoa että tuosta 1mg nikotiinia per tabletti imeytyy elimistöön juuri mitään, joten kyllä tuo plasebo-vaikutus on melkoinen.

Tapa muuttuu toiseen. Ennen oli tapana käydä röökillä, nyt täytyy syödä jotain tabletteja tunnin - parin välein. Sokerittomilla fishermands friendeillä opettelin vähentämään tuota päivittäistä nikotiinitablettimäärää.

Ja edelleen eniten kaipaan tupakointia sosiaalisena tapahtumana ja tapana irrottautua työelämästä hetkeksi. Ja se hetkellinen rentoutumisen tunne... Tupakoimaton ei ikinä ymmärrä mistä on kyse ja hyvä niin. On vaikea kaivata asioita joiden olemassaolosta ei tiedä.

 

[TF-79]

Allen Carr- Stumppaa tähän on luettuna melkein kokonaan. Vielä en siis ole lopettanut, mutta tarkoitus kirjan jälkeen vakaasti lopettaa, saas kattoo, kuin äijän käy :)
Lakkoja on takana useita muutaman viikon mittaisista yhteen päivään ja tupakointia reilut 15-vuotta. Nyt on vakaa aikomus lopettaa pysyvästi.

 

[Le Banner]

Allen Carr- Stumppaa tähän on luettuna melkein kokonaan. Vielä en siis ole lopettanut, mutta tarkoitus kirjan jälkeen vakaasti lopettaa, saas kattoo, kuin äijän käy :)

Mistä tuo opus kertoo? Eilen tuli duunikaverin kanssa puhetta ko opuksesta ja itselläni ei ole aavistustakaan millaisella metodilla siinä mennään, mutta ilmeisen hyvin ollut apua tuhansille ihmisille.

 

[TF-79]

Mistä tuo opus kertoo? Eilen tuli duunikaverin kanssa puhetta ko opuksesta ja itselläni ei ole aavistustakaan millaisella metodilla siinä mennään, mutta ilmeisen hyvin ollut apua tuhansille ihmisille.

Nimimerkki INK antaa edellisellä sivulla niin loistavan tiivistelmän kirjasta, etten itse kykenisi parempaan. Joten kurkkaapa sieltä. Sanottakoon, että ainakin minut kirja on saanut ajattelemaan.

 

[YksinLäpi]

... Päättäkää, ja lopettakaa!

VUOSI, ja pari viikkoa päälle!

Täytyy myöntää, että katsoessani tapatupakoitsijoita, mietin itseni siihen samaan paikkaan ja naureskelen. Olin lapsellisen TYHMÄ, kun moisen aikoinaan aloitin! Nelikymppisenä, aikuisiän ensimmäinen vuosi, totaalisavuttomana on elämä maistunut tosi hyvälle!

Tosi paljon tsemppiä kaikille, jotka edes miettivät lopettamista. Älkää ottako mitään korvikkeita vaan; Päättäkää, ja lopettakaa!

 

[Frank McKee]

Reilu 3 viikkoa ilman tupakkaa ja n. 20v polttamista takana.
Päätin lopettamisesta n. viikkoa ennen viimesen tupakin polttamista ja siihen se sitten jäi. Ilman lääkkeitä ja nikkispurkkaa.
Sisua on menny muutama aski...

Kaverit rupes lakkoileen ja lopettaan tupakointia niin meinasin että voishan tuota kokeilla...

 

[JZZ]

6kk nyt polttamatta. Champixilla lopetin, eikä missään vaiheessa ole edes ollut ikävä tupakkaa.

Pari kertaa tullut maun vuoksi vedettyä kaverilta nuuskaa, mutta minkäänlaista nikotiininhimoa ei ole esiintynyt seuraavina päivinä tai viikkoina. Tuntuu, että ehkä tää nyt on selätetty.

 

[Hanson]

Noin puoltoista vuotta ilman röökiä. Lopettaminen sujui tällä kerralla yllättävän helposti, sillä takana oli monta kariutunutta lakkoa.
En ole käyttänyt mitään nikotiinilaastareita, purkkaa tai pastilleja. Niiden sijaan olen imeskellyt nikotiinittömiä voimakkaita (sokerittomia) kurkkupastilleja (esim. Mynthon). Kun imeskelee vahvanmakuisen pastillin, suu on niin "raikas", että mikään ei maistu vähään aikaan millekään ja kun mikään - edes rööki - ei maistu millekään pastillin jälkeen, niin ei tee mitään mielikään vähään aikaan, ei edes röökiä. Näköjään on toiminut ainakin meikäläisellä.

 

[Ujcik#11]

Lopetin tupakan sunnuntai iltana oikeastaan. Vielä eilen poltin yhden! puolelta päivin koska askissa oli jäljellä se.

Tupakan polttoni olen aloittanut ehkäpä kesällä 1999, tai noihin aikoihin. Jäin hiljalleen voimakkaasti koukkuun ja olenkin polttanut tuosta asti jotain yhden kahden askin päivätahtia. Päiväni alkoi käytännössä tupakilla ja päättyi tupakkiin.

Lakkoa kokeilin ensimmäisen kerran nyt talvella. Sain lakon kestämään 7 päivää, syöden purkkaa, kokeillen inhalaattoria, vätkyttäen nikotiinipillereitä, ties mitä. En vain pysynyt erossa. En usko kovin paljoa fyysiseen riippuvuuteen. Se on sellasta henkistä sodankäyntiä.

Nyt on mennyt helpommin kuin viimeksi. Tai sitten osasi ehkäpä paremmin valmistautua tähän. 5-6 purkkaa menee päivittäin, mutta eipä se nyt niin justiinsa. En tosiaan usko fyysiseen nikotiiniriippuvuuteen, joten kunhan pääsen tavastani eroon, on helpompi korvata nikotiinipurkka esim: väkevällä airwaywsilla tjsp.

Päivä kaks tosiaan menossa. Olen varma, että jos minä tässä haastavassa projektissa onnistun, sitten tässä onnistuu kuka tahansa. Olen erittäin sortuvainen sekä taipumukseltani sellainen jolla ei ole hirveästi selkärankaa tällaiseen taisteluun. Perus luovuttaja pohjinmiltaan olen, mutta tämä sodan mä vien :)

 

[MunkADunk]

Jep, ensimmäinen tupakoinninlopettamisyritys alkanut. Tupakointi alkoi n. 7 vuotta sitten, ja on koko ajan ollut säännöllistä vuorokausiannoksen vaihdellessa 10-20 savukkeen välillä. Olen siirtynyt punaisesta Marlborosta erittäin mietoihin Pall&Mallin kevytmenthol-savukkeisiin tässä viimeisen 1,5 vuoden ajan, joka helpottaa lopettamista rutkasti. Viimeksi pölliä imaisin 25.9.2010 Kello 03:45 (Pilkun jälkeen taksia odotellessa). Takana siis yli 4 vuorokautta savutonta elämää ja helpolle tämä tuntuu. Syy lopettamiseen? Syy on lähes ainoastaan terveydellinen. Rahan säästäminen (tai rahan muuhun käyttäminen) on pikkujuttu omaan fyysiseen ja henkiseen terveyteen verrattuna. Seurataan tilannetta, todennäköisesti viikonloppu 8-10.10 voi olla rankkaa, koska silloin lopettamisesta kulunut sen kuuluisat kaksi viikkoa.

 

[1stApril]

Syy lopettamiseen? Syy on lähes ainoastaan terveydellinen. Rahan säästäminen (tai rahan muuhun käyttäminen) on pikkujuttu omaan fyysiseen ja henkiseen terveyteen verrattuna. Seurataan tilannetta, todennäköisesti viikonloppu 8-10.10 voi olla rankkaa, koska silloin lopettamisesta kulunut sen kuuluisat kaksi viikkoa.

Sama syy, kuin itselläni. Huoli omasta terveydestä. Uutena vuotena lopetin, seuraavana vuodenvaihteena tulee kolme vuotta täyteen.
Itselläni oli muutama kuukausi vähän tiukempaa, yöllisiä heräämisiä jne.
Mutta kyllä sen kestää, jos on oikeasti päättänyt LOPETTAA. Tiukkoina hetkinä voi aina muistella sitä köhimistä krapula-aamuina, menee suurin himo röökiin ohi.
Inhalaatoria tuli imeskeltyä, auttoi olevinaan ainakin.

Toivottavasti selkäranka kestää, tsemiä!

 

[pongo]

Paria päivää vaille kuukausi "tupakoimattomana". Lainausmerkit siksi, että olen polttanut tuona aikana 3 tupakkaa ja pari pikkusikaria. Ei ole kovin hankalalta tuntunut, päätin jo aikaisemmin että minun mittakaavassani iso elämänmuutos eli toiselle puolelle Suomea muuttaminen saa toimia lähtölaukauksena myös tupakoinnin lopettamiselle. Päämotivaattorina (ts. konkreettisimpana motivaattorina) on näin opiskelijataloudessa elävänä tupakointiin menevän rahan järkevämpi sijoittaminen. Heti perässä sitten tuleekin kyllästymiseni vaimon nalkuttamiseen aiheesta.

Totta kai myös terveydestä ja fyysisestä kunnosta huolehtiminen ovat tärkeitä vaikuttajia, ovat kuitenkin vähän vähemmän konkreettisia motivaattoreita ihmiselle jolla ei mitään isompia terveysongelmia ole toistaiseksi ollut.

Aikaisemmin omasta kaveriporukastani ehkä 80% tupakoi. Viimeisen vuoden aikana olen havahtunut että tupakkaseuraa ei ole tahtonut löytyä samalla todennäköisyydellä kuin ennen. Sekin pisti hieman miettimään että jos muutkin lopettamiseen pystyvät, niin kyllä minäkin.

Yllättävän helppoa on ollut olla polttamatta. En ole ottanut mitään hirmuista stressiä asiasta, enkä edes ole tavoitellut 100% polttamattomuutta. Minulle merkitsee erittäin paljon jo se, että ne 6-8 viikottaista tupakka-askia jäävät kioskin hyllylle odottamaan toisia tervakeuhkoja. Jos joku tupakan tarjoaa, voin kyllä sen polttaa ilman sen suurempia tunnonvaivoja. Tämä siksi että tiedän ettei täällä uudella paikkakunnalla niitä tarjoajia kävele joka kuukausi vastaan.

Olen ollut kova autotupakoitsija. Mielestäni hyvä merkki edistymisestä oli se, kun lähtiessäni autolla pikku reissulle löysin hanskalokerosta vajaan askin sinistä Chesterfieldiä. "Jahas, vajaa aski sinistä Chesterfieldiä", ajattelin. Laitoin askin takaisin hanskalokeroon ja lähdin kohti määränpäätäni. Seuraavan kerran muistin tupakan illalla nukkumaan mennessäni. Ihmettelin kovasti, miten tilanne ei aiheuttanut minkäänlaista tupakanhimoa.

Noh, pitkä on matka siihen että voisin sanoa olevani entinen tupakkamies. Mutta ehkä joskus, turha siitä on kovin suuria paineita repiä. Tämä ajatusmalli sopii ainakin minulle.

 

[Lintukankaan Keisari]

Jeps. Tasan kuukausi savuttomana. Röökiä tekee välillä mieli ihan tolkuttomasti tutuissa tilanteissa. Esim. erätauot ovat olleet paljon pidempiä, kun ei jaksa hallin käytävillä haahuilla vaan jurottaa paikallaan nykyään. Olen nähnyt röökiunia ja aamulla on maistunut ihanasti tupakka suussa. Pari kertaa on tullut käytyä kupilla ja silti ei ole sortunut tuprutteluun, tästä kiitos uudelle tupakkalaille. Edellinen "lopetus" aikoja sitten kosahti juuri tähän ravintoloissa savutteluun.

Suurin syy tupakoinnin lopettamiseen oli tietenkin terveys. Rahan paskaa tuskin jää kouraan yhtään enempää, ellei laita automaattisesti tilistä sivuun röökin osuutta. Nikotiinipurukumin avulla olen helpottanut pahimpia oireita. Purkkaa nyt tulee muutenkin syötyä aika paljon. Toinen syy lopetteluun oli se, että emäntä myösi luvan ostaa uuden haulikon (noin vuoden tupakoinnin hintaisen).

Kahvista pitäisi myös päästä eroon, koska keho kerkesi tottumaan tähän maistuvaan yhdistelmään. Eipä muuta kuin tsemppiä kaikille kohtalotovereille!

 

[MunkADunk]

Seurataan tilannetta, todennäköisesti viikonloppu 8-10.10 voi olla rankkaa, koska silloin lopettamisesta kulunut sen kuuluisat kaksi viikkoa.

Nyt on yli 6 vuorokautta ilman savuja ja heleppoa on. Torstai-aamuna heräsin yskänkohtaukseen, ja suu olikin täynnä tervanmakuista mälliä. Positiivista, että keuhkot ovat näinkin nopeasti alkaneet itseään puhdistamaan. Illalla olisi kaverin tuparit, joten kovaa kaljanjuontia olisi edessä. Tarkoitus olisi olla käyttämättä korvaavia nikotiinituotteita kuten purkat ja laastarit, mutta illaksi ostin pakkauksen 2mg purkkaa varmuuden vuoksi. Aprillipäivälle terveiset, selkärankaa löytyy ja päätös pitää.

 

[Superböle]

Nyt on yli 6 vuorokautta ilman savuja ja heleppoa on. Torstai-aamuna heräsin yskänkohtaukseen, ja suu olikin täynnä tervanmakuista mälliä. Positiivista, että keuhkot ovat näinkin nopeasti alkaneet itseään puhdistamaan. Illalla olisi kaverin tuparit, joten kovaa kaljanjuontia olisi edessä. Tarkoitus olisi olla käyttämättä korvaavia nikotiinituotteita kuten purkat ja laastarit, mutta illaksi ostin pakkauksen 2mg purkkaa varmuuden vuoksi. Aprillipäivälle terveiset, selkärankaa löytyy ja päätös pitää.

Hieno homma ja tsemppiä matkaan! Minä lopetin toukokuun alussa ja olihan noi ekat ryyppyreissut näin jälkikäteen ajateltuna kova pala. "Tiesin" että tulen polttamaan jossain vaiheessa iltaa, mutta lykkäsin sitä aina eteenpäin. Aamulla heräsin ja totesin ettei röökiä tullutkaan vedettyä.
Toi on oikea asenne ettei käytä mitään korvaavia aineita, minä halusin päästä nimenomaan nikotiiniriippuvuudesta eroon ja koen nyt onnistuneeni siinä. En vieläkään salli itselleni mitään kännisikareita, ehkä ensi vuonna tai sitten joskus myöhemmin. Tai sitten ei ollenkaan.

 

[Hartiapankki]

Viimeiset savut vedin juhannuksena 2008, mutta kai tässä lakosta pitää silti vielä puhua eikä lopettamisesta. Toki hyvältä näyttää siinä mielessä, että tuo reilu pari vuotta on jo niin pitkä aika ettei ihan hetken mielijohteesta tule kokeiltua.
Perhanan hyvältä ja houkuttelevalta se savu silti tuoksahtaa, kun joku polttelee.

 

[Maastomasto]

5 vuotta LÄHES polttamatta

Nyt tulee viisi vuotta täyteen siitä kun aloitin jälleen kerran tupakkilakon. Sitten sitä menikin pari kuukautta ilman tupakkaa (ja ilman alkoholia kanssa). Uutena vuotena 2006 kumminkin tuli juotua ja poltettua.

Kummallista oli kumminkin se, että tuon jälkeen en alkanut polttaa. Silti vetelen röökin jos toisenkin ani harvoin. Duunissa olen vetänyt viidessä vuodessa tasan 2 röökiä. Kännispäiten sitten enempi, mutta silloinkin se määrä on jokseenkin kohtuullinen 5-10 max.

Onko muita joilla homma menee näin. Yleensä kuulee, että tupakkimiehillä se on joko kaikki tai ei mitään.

 

[Superböle]

Nyt tulee viisi vuotta täyteen siitä kun aloitin jälleen kerran tupakkilakon. Sitten sitä menikin pari kuukautta ilman tupakkaa (ja ilman alkoholia kanssa). Uutena vuotena 2006 kumminkin tuli juotua ja poltettua.

Kummallista oli kumminkin se, että tuon jälkeen en alkanut polttaa. Silti vetelen röökin jos toisenkin ani harvoin. Duunissa olen vetänyt viidessä vuodessa tasan 2 röökiä. Kännispäiten sitten enempi, mutta silloinkin se määrä on jokseenkin kohtuullinen 5-10 max.

Onko muita joilla homma menee näin. Yleensä kuulee, että tupakkimiehillä se on joko kaikki tai ei mitään.

Yksi kaveri polttaa vain viikonloppusin, vähän ehkä arkisin jos on lomalla. Vaikkei siis ryyppäisikään niin silti rööki palaa viikonloppuna.
Mitä noihin houkutuksiin tulee niin savu ei mielestäni tuoksu mitenkään erityisen hyvälle, eniten tupakkaa tekee kuitenkin mieli treenien jälkeen. En vain ymmärrä että miten helvetissä. Itse en tosiaan viitsi lähteä ollenkaan leikkimään koska olen ollut kuitenkin vasta muutamia kuukausia savuttomana, ei sillä että retkahtaminen pelottaisi vaan varmuuden vuoksi. Eipä kyllä ole ollut mitään tarvettakaan polttaa.

 

[MunkADunk]

Illalla olisi kaverin tuparit, joten kovaa kaljanjuontia olisi edessä. Tarkoitus olisi olla käyttämättä korvaavia nikotiinituotteita kuten purkat ja laastarit, mutta illaksi ostin pakkauksen 2mg purkkaa varmuuden vuoksi.

No niinhän siinä nyt sitten kävi että.... tupakkaan en koskenut. Purkatkin jäivät vahingossa kotiin joten nekin jäivät sitä kautta käyttämättä. Mahtava fiilis herätä pienessä krapulassa, kun ensimmäinen olotila ei olekaan se perinteinen "yskin keuhkot pihalle ja sen jälkeen oksennan". Helvetti soikoon, tässä ilmenee joka päivä niin paljon positiivisia asioita savuttomuudesta että ajatuskin tupakoinnista jotenkin kuvottaa.

 

[pak]

Reilut 2 kuukautta savuttomuutta nyt takana.

Näin 18.04.2007.

Ei yhtään röökiä kolmeen ja puoleen vuoteen.
Lopettaminen oli elämäni parhaita päätöksiä avioeron ohella.

 

[banaaninviljelijä]

Viimeisen reilun kahdeksan vuoden aikana olen ollut yhteensä noin 6 vuotta polttamatta. Pisin jakso totaali polttamatta oli noin reilun vuoden-puolentoista vuoden mittainen alkaen juuri silloin kahdeksan vuotta sitten, sitten alkoi kännipolttaminen ja noin puoli vuotta poltin taas kokoajan. Sen jälkeen alkoi taas 9 kuukauden tupakoimattomuus, ja sitten taas poltin jonkun tovin, tarkkaa aikaa en muista kuinka kauan poltin ja sitten alkoi taas savuttomuus ja taas poltin tovin.... vuoden -09 toukokuussa aloitin taas koko savuttomuuden, jota kesti 4 kuukautta, sitten kännipäissäni menin suutuksissani polttamaan yhden röökin, kun naiseni ei suostunut lopettamaan tupakointia, halusin näyttää kuinka tyhmää se on. No, ylläri, että sitten alkoi taas kännipolttaminen ja sen jälkeen poltin taas kolmisen kuukautta. Nyt olen ollut täysin savuttomana noin 7 kuukautta ja tällä kertaa tuntuu, että tämä lakko kestää.. Suosittelen lukemaan Allen Carrin kirjan Stumppaa tähän, sen kirjan opeilla tässä mennään.

 

[Travel Boss]

Lakkolaisen tuntemuksia

Oma tupakkalakkoni alkoi kliseisesti vuoden vaihteessa, mutta tälläpä kertaa polttamattomuus onkin pitänyt ja takana on 9kk savuttomuutta. Viisi (tai kuusi) röökiä olen lakon aikana sortunut polttamaan ja kaikki ne humalassa. Lähtökohtani lakkoon oli siis lähes kymmenen vuoden täyspäiväinen tupakointi.

Nyt olotila on kyllä aika mahtava vaikka mitään mullistavaa muutosta terveydessä ei ole tapahtunut. Kuitenkin kaikki ylimääräinen limaisuus ja kröhäisyys on kadonnut. Varsinkin hajuaisti sekä keuhkot tuntuvat toimivan aivan uusilla tajuuksilla. Yksi pointti mikä on pistänyt nenään, on tupakkaa polttavien epämiellyttävä haju joka heissä tuoksuu juuri savukkeen vedon jälkeen. Olen erittäin iloinen etten itse enää haise siltä.

Miinuspuolena mainittakoon että suht. samalla liikuntamäärällä painoa tuntuu kertyvän aiempaa helpommin, joten aineenvaihdunnassakin lienee jotain muutoksia tapahtunut. Tietysti tähän voi vaikuttaa moni muukin tekijä, mutta silti vierittäisin ainakin osasyyn tupakoimattomuudelle.

Päivittäinen elämä sujuu nyt täysin ongelmitta ilman tupakkaa. Hermoja on lakon aikana koeteltu niin muijan kuin taloremontinkin osalta, mutta tupakkaan ei ole tarvinnut turvautua. Ei ole ollut edes lähellä.
Tupakointiunet ovat loppuneet lähes tyystin. Kuukausi sitten tosin hieman hämmennyin, kun pitkästä aikaa heräsin aamulla kovaan morkkikseen. Vanha riippuvuus kävi kertomassa olevansa edelleen läsnä jossain alitajunnan sopukoissa.
Humalatila tuo sitten omat ongelmansa. Käsittämätöntä miten tupakan käry muuttuu äkkiä houkuttelevaksi tuoksuksi ja sosiaalisessa tilanteessa tarjotusta tupakasta kieltäytyminen tuntuu vastaavan rikoksena aseellista ryöstöä. Onneksi nämäkin tuntemukset laantuvat kuukausi kuukaudelta, mutta muutaman kerran on tullut sorruttua. Sen verran koville röökin lankeaminen kyllä pöhnässäkin ottaa, ettei savuketta enempää pysty polttamaan henkistä pahan olon vuoksi :)

Matka jatkuu..

 

[MunkADunk]

. Viimeksi pölliä imaisin 25.9.2010 Kello 03:45 (Pilkun jälkeen taksia odotellessa).

Onpas tästäkin jo vierähtänyt tovi. Nyt siis vieläkin savuton elämä jatkuu. Reilut 70 päivää, siis kokonaista 10 viikkoa takana "lakkoa". Lopettamisesta aletaan puhua vasta noin kuuden savuttoman kuukauden jälkeen, mikä tuntuu erittäin realistiselta. Kiloja on tullut vyötäisille muutama, mutta kunhan tämä lopettamistyö on tehty, alkaa sitten kilojen karistelu hieman terveemmillä keuhkoilla. Tällaiselle joka viikonloppu juhlivalle voisi luulla lopettamisen olevan hankalaa, sillä kaveripiiristä yli puolet tupakoivat. Kuitenkaan ravintolan terassillakaan ei ole pahalle tuntunut, vaikka promillea olisi veressä reilusti.

 

[Tumppu]

Lauantaina tulee 5 viikkoa edellisestä nortista. Yllättävän hyvin vielä on mennyt varsinkin kun ottaa huomioon että takana on jo yli 25 vuotta aktiivista sauhuttelua. Suorastaan hirvittää ensimmäinen kerta kun tulee alkomashoolia otettua kännin puolelle. Pitänee painua kännäämään jonnekkin korpeen josta ei ihan joka mielihaluun lähdetäkkään röökiä ostamaan.

Näinkin lyhyessä ajassa (taas) nenä on jo herännyt uuteen kevääseen ja kyllä täytyy sanoa että haiseehan juuri polttanut ihminen kuvottavalle. Onneksi polttaja itse ei sitä haista :-). Myöskin sapuskoista on löytynyt aivan uusia tuoksuja. Ensin sitä mietti että miten hitto tää pöperö tältä haisee ;-)