Asiaan liittyen; sitä kielen päälle kertyvää valkoista kuplivan kaunista massaa kutsutaan hiivatulehdukseksi.
Kyseinen infektio syntyy ja siirtyy limakalvojen eritteiden (Lue: negatiivinen taksosyymi) välityksellä. Yleisesti uskotaan kyseisen oireilun koskevan erityisesti suomalaissyntyisiä desantteja ja aikoinaan varpaanvälejä ja peppurakoja kunnioitetusti nuoleskelleiden vasemmistolaisten poliitikkojen epäsäännöllisen säännöllisten toverellista lipidaalista tutustumisista itänaapurimme alueelle, virkatiloihin sekä viranhallinollisen johtajan intiimeihin, usein pesemättömiin ruumiinosiin.
Seikkoja, jotka jää kuultavaksi, tutkittavaksi ja jälkeenpäin kansakunnallisesti hävettäväksi.
Luonnollisesti ja julkisesti he kieltävät tapahtuneen olemassaolon sekä edes siihen viittavan käsitteen.
Vaikkakin eräs julkivaikuttaja (Toim. Huom. Nimi vaihdettu: desantti Juhani Batman) kertoi oraalioirentuman maistuneen paahdetulta vaniljalta, josta jäi herkkä, aavistuksen raparperimäinen jälkimaku, joka on kestänyt jo 35 vuotta.
Yleensä hiivarin tulehdusalue on naisilla jemätinalueilla, häpyhuulilla, välilihalla ja peräaukolla, joissa se ilmenee kiusallisena kutinana. Oireilu yleensä poistuu itsestään viikon kuluessa. Mutta pitkäaikaisen tapauksen ja parantamattoman seurauksen sääntönä on lääkärikäynti.
Miehillä suullista hiivatulehduslibidoomaa kutsutaan syväasteiseksi (Lue: asteikko 02 – 010), vasta tulehdusarvojen ollessa yli 3,5. Silloin kyseessä on putinistinen kurkunpääntulehdus, joka objektoi ja pakoittaaa kantajansa tuottamaan muuntovaiheista leviävää parasiittivirusta, jonka mukaisesti hän toistaa nettipalsoilla julkisiin saniteettitiloihin tapetoituja näennäisteesejä, kuten: ”Der Putler on parempi kuin Jeesus” tai ”Vessapaperi on taas loppunut!”
Kurkunpäätä kirvellee... tuntuu aika pahalta. Tunto lähtee sormista, hieman pelottaa: kuoriutuuko minusta kesän tullen uusi syöpäläinen, uusi Johan Bäckman?
Tuoksut tuovat tuomen ja leinikin aaltoilevaa kaunista aromiaan. Sirkkojen sointu, mansikkainen maa, taukoinen kaunis hiljaisuus. Aallot kertovat iätöntä, ajatonta tarinaansa. Pilvet muuttavat väriään ja muotoaan. Paskan vienoinen tuoksu korvien välissä.
Minusta on kenties kesän kuluessa avautumassa uusi narsistinen miellyttävän karvakielinen Jomppe-tyttö?
Parempaa kesää toivotellen: NDT665