Jatkoajan leffakerho

  • 2 409 722
  • 12 325

Buster

Jäsen
Onko tämä nyt oikeasti hyvä elokuva? Tuntuu, että on tosi jakautuneita mielipiteitä ollut tämän elokuvan osalta. Osa sanonut, että oikeasti hyvä leffa Sandlerilta ja osa taas piti täytenä kusetuksena. En tiedä mihin uskoa, Sandler on kusettanut minua aivan liian useasti aiemmin ja mietin, että tätä en varmastikaan katso, mutta pitäisikö sittenkin?
Tottakai on ja miksi ei olisi? Selviäähän se jo kriitikkojen arvioita katsellessa, että tässä voi olla jotain. Adam Sandler on täydellisesti roolitettu, vaikka tietysti hän on se, josta on ensimmäisenä vaikea päästä yli. Hienosti hän ja tekijät kaivavat myötätuntoa hahmoa kohtaan, jota pitäisi halveksia. Kuten todettua, kyseessä kuumeisella energialla ja mustalla huumorilla täytetty nuorallatanssi kiireisestä kaverista, joka on addiktoitunut ottamaan riskejä. Elokuva on tyyliltään päähahmonsa ja hänen maailmansa - New Yorkin - mukainen, kiireinen ja äänekäs. Hetki tuossa tietysti menee, että hahmoon alkaa tykästyä ja elokuva luonnollisesti rakentaa koko ajan lopussa koittavaa crescendoa kohti.

Tietysti jos ei tykkää, niin sitten ei tykkää. Itse pidän, kun elokuva herättää tuntemuksia ja Sandlerin hahmon reunalla tasapainottelun seuraaminen oli vuoristorata, jossa koko ajan odotti jonkun tönäisevän hänet alas. Tai nykimäisemmin saavan nyrkistä naamaan, tai puukosta kylkeen. Periaatteessa tuo on loppukädessä se avain, että kuinka hyvin tuohon Sandlerin hahmoon tykästyy. Mikä nyt toki yleisesti pätee kutakuinkin elokuvaan kuin elokuvaan.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Katselin tuon Wonder Woman 1984. Tai no, en jaksanut katsoa edes loppuun. Todella tylsä leffa. Miinusta myös kököistä erikoisefekteistä jotka näyttävät välillä olevan oikeasti vuodelta 1984.

En pitänyt ekastakaan.. tässä aivan liian venytettyjä kohtauksista ja näille leffoille tyypillisen typerästi yliampuva juoni. Plussaa Cristopher Reeven lentoasento pouseista, taatusti tarkotukeellista kunnianosotusta. Postcredit kohtaukselle myös varovainen peukku historian kunnioittamisesta... huolestuttaa kyllä näillä näytöillä, että mitä Squadrons SW leffasta tulee
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
The Midnight Sky.

Olipa pettymys. Elokuvan teema oli vanhus miettimässä elämässään tekemää suurta virhettä, tapahtumaympäristö tällä kertaa sattui olemaan maailmanpäällinen katastrofi, ja sen yhteen laitettua planeettojenvälistä matkailua. Asetelma kiinnostava, mutta kaikki avaruuteen liittyvä on niin epäuskottavaa (juuri löytynyt elinkelpoinen "planeetta" - todellisuudessa tappavaa säteilyä suoltavan - Jupiterin lähistöllä, kaikki viestintävaikeudet, aluksen poikkeaminen kurssista hämäräksi jääneestä syystä, avaruuskävely jne.) että en päässyt niistä yli. Eikä Clooneyn hahmon matkakaan olisi kaikkein dramaattisimpia vaikeuksia tarvinnut. Luonnollisesti hänelle tulee myös lopuksi yllätyksenä, mikä on lennolla mukana olevan naisastronautin nimi, vaikka muuten oli lentoratoja myöten kaikki missiosta selvillä.

Kenties ensi vuoden avaruusleffa (joka vuosi tuntuu tulevan yksi, joka ei tapahdu kaukaisissa galakseissa ja pyrkii olemaan jossain määrin realistinen) on jälleen tasokkaampi.

Joo

Zsiisus mitä roskaa... täysin epäuskottavaa settiä.. uusi maailma Jupiterin kuussa, joo mutta se lento "kartoittamattoman" alueen läpi... siis siinä maan läheisyydessä vuonna 2049, kun jo nyt tunnetaan lähiavaruus paremmin.. Mitä ihmeen jääkökköröitä siä on ruuhkaks asti jne. Ja että tossa tilanteessa, joo, ottakaa toki toinen sukkula, eihän ne ny ole kuin ainoat olemassaolevat..

Eniten hämää amerikkalaisten leffantekijöiden ikuinen ymmärtämättömyys talvesta ja pakkasesta. Tässä ny vähän kastuu jääkylmässä vedessä mutta mukavasti sitä pakkasessa ja kovassa viimassa käppäilee muksun kanssa päämäärään..

Jos haluaa hieman saman asetelman laatuteoksen ääreen paneutua, on se Neal Stephensoni kirja Seveneves
 

Lucius

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins
The Midnight Sky.

Lähes kaikesta samaa mieltä tämän ja @Tarinankertoja :n viestin kanssa. Asetelmassa oli jotain potentiaalia mutta se hukattiin täysin.

Sen sijaan seuraavan jutun käsitit kyllä väärin:

Luonnollisesti hänelle tulee myös lopuksi yllätyksenä, mikä on lennolla mukana olevan naisastronautin nimi, vaikka muuten oli lentoratoja myöten kaikki missiosta selvillä.

Kyllähän Clooney tiesi kokoajan keitä miehistössä oli. Mielikuvitus Iiris lapsena oli mukana kuviossa, koska Clooneyn oli tarve päästä lähettimellä pelastamaan aluksessa oleva tyttärensä todellinen Iiris. Kun matka meinasi typerien dramaattisten tapahtuminen takia katketa, mielikuvitus Iiris katosi, koska se tarkoitti ettei oikeaa Iiristä pystytä pelastamaan. Matkan yllättäen jatkuessa, mielikuvitus Iiris palasi.

Tämä ei tosiaankaan muuta sitä, että elokuva oli surkea ja kova pettymys.
 

Vintsukka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tappara, Suomi, Panthers
Muutama vuosi sitten päätin laajentaa leffahorisonttiani katsomalla elokuvia mahdollisimman monesta eri maasta. 2018 lopputulos oli 33 maata, vuonna 2019 korottelin 42:een. Koronavuonna oli vähän enemmän löysää aikaa, joten kirjasin uudeksi ennätykseksi 72 eri maata. Tuosta meneekin jo haastavaksi kovin paljon korotella, vaikka esim. Argentiina ja Pakistan jäivätkin tällä kertaa valloittamatta.

(Laskettu IMDb:n listaaman maan mukaan. IMDb listaa mm. Itä-Saksan, Länsi-Saksan ja Saksan eri maiksi, joten laskin samoin.)

Listalla yksi leffa per maa:

Koodi:
Suomi                -  Helene (2020)
Ruotsi               -  Persona - naisen naamio (Persona) (1966)
Norja                -  Kumi käryää (Børning) (2014)
Tanska               -  Kesä -92 (Sommeren '92) (2015)
Islanti              -  Woman at War (Kona fer í stríð) (2018)
UK                   -  High-Rise (2015)
Irlanti              -  Extra Ordinary (2019)
Saksa                -  Metropolis (1927)
Länsi-Saksa          -  Rangaistussiirtola Moon 44 (Moon 44) (1990)
Itä-Saksa            -  Venus on vaiti (Der schweigende Stern) (1960)
Ranska               -  Nuoren naisen muotokuva (Portrait de la jeune fille en feu) (2019)
Espanja              -  Verónica (2017)
Portugali            -  John From (2015)
Italia               -  Inferno (1980)
Malta                -  Simshar (2014)
Kreikka              -  Kulmahammas (Kynodontas) (2009)
Pohjois-Makedonia    -  Hunajan maa (Medena Zemja) (2019)
Belgia               -  The Brand New Testament (Le tout nouveau testament) (2015)
Alankomaat           -  Lihaa ja verta (Flesh + Blood) (1985)
Luxemburg            -  Retrograde - paluu menneisyyteen (2004)
Sveitsi              -  Cargo (2009)
Itävalta             -  Mademoiselle Paradis (Licht) (2017)
Puola                -  Escape from the 'Liberty' Cinema (Ucieczka z kina 'Wolnosc') (1990)
Tsekkoslovakia       -  Palaa, palaa! (Horí, má panenko) (1967)
Tsekki               -  We Intend to Cause Havoc (2019)
Slovakia             -  Tulkki (Tlmocník) (2018)
Unkari               -  Curtiz (2018)
Romania              -  Oh, Ramona! (2019)
Bulgaria             -  3/4 (2017)
Turkki               -  Mustang (2015)
Neuvostoliitto       -  Mies ja elokuvakamera (Tšelovek s kinoapparatom) (1929)
Venäjä               -  Gagarin: First in Space (Gagarin. Pervyy v kosmose) (2013)
Valko-Venäjä         -  Crystal Swan (Khrustal) (2018)
Viro                 -  November (Rehepapp) (2017)
Ukraina              -  Kansan palvelija 2 (Sluga naroda 2) (2016)
Georgia              -  Brother (Dzma) (2014)
USA                  -  The Sugarland Express (1974)
Kanada               -  Matthias & Maxime (2019)
Kuuba                -  Celeste Garcian avaruusmatka (El viaje extraordinario de Celeste Garcia) (2018)
Meksiko              -  Time Share (Tiempo compartido) (2018)
Costa Rica           -  The Awakening of the Ants (El despertar de las hormigas) (2019)
Dominica             -  Uncivilized (2020)
Kolumbia             -  Pickpockets (Pickpockets: Maestros del robo) (2018)
Brasilia             -  Ghost Killers vs. Bloody Mary (Exterminadores do Além Contra a Loira do Banheiro) (2018)
Peru                 -  How to Get Over a Breakup (Soltera Codiciada) (2018)
Uruguay              -  Nasha Natasha (2016)
Chile                -  Attitude Test (Prueba de Actitud) (2016)
Australia            -  OtherLife (2017)
Uusi-Seelanti        -  Kiivijoulu (Kiwi Christmas) (2017)
Japani               -  One Cut of the Dead (Kamera wo tomeruna!) (2017)
Kiina                -  The Wandering Earth (Liu lang di qiu) (2019)
Hong Kong            -  The Super Inframan (Zhong guo chao ren) (1975)
Taiwan               -  Lohikäärmeen paluu (Ju ma pao) (1976)
Pohjois-Korea        -  A Family Basketball Team (Kajok nonggu sonsudan) (1998)
Etelä-Korea          -  Parasite (Gisaengchung) (2019)
Filippiinit          -  TNT Jackson (1974)
Indonesia            -  Headshot (2016)
Singapore            -  Revenge of the Pontianak (Dendam Pontianak) (2019)
Vietnam              -  The Housemaid (Cô Hâu Gái) (2016)
Thaimaa              -  Happy Old Year (2019)
Intia                -  Ghost Stories (2020)
Kirgisia             -  Running to the Sky (Jo Kuluk) (2019)
Iran                 -  Yalda, a Night for Forgiveness (Yalda) (2019)
Arabiemiraatit       -  The Worthy (2016)
Saudi-Arabia         -  Barakah Meets Barakah (Barakah yoqabil Barakah) (2016)
Israel               -  The Day After I'm Gone (Hayom Sheachrey Lechti) (2019)
Egypti               -  The Chord (El Watar) (2010)
Algeria              -  Bloody Beans (Loubia hamra) (2013)
Sudan                -  You Will Die at 20 (2019)
Nigeria              -  93 Days (2016)
Ghana                -  Keteke (2017)
Etelä-Afrikka        -  Die Ontwaking (2015)
 

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Silk (1986)
Jos haluat tietää mikä on todellista ajantuhlausta, niin se on tämä elokuva. Silk on B-luokan kasarikyttäleffa, jonka päähahmo Jenny "Silk" Sleighton on Havaijin kovin naispoliisi, joka ampuu ensin ja kysyy vasta sitten. Käsittämättömän tylsä elokuva, jonka huonoudelle ei voi edes nauraa.

Juoneltaan sekava tekele pomppii paikasta toiseen pääosin ilman suurta johdonmukaisuutta ja monilla kohtauksilla ei ole loppujen lopuksi mitään funktiota. Elokuvalla on juoni, mutta siitä on tehty epäintensiivinen, mikä on sinänsä ironista, koska leffalla on kiire päästä seuraavaan toimintakohtaukseen. Draamankaari on vedetty matalaksi puskutraktorilla, sillä elokuva ei kykene millään tavalla nostattamaan tarinaa minkäänlaiseen kliimaksiin. Toimintakohtauksetkaan eivät anna mitään, sillä ne pääosin menevät näin: pahis ampuu -> hyvis ampuu -> pahis kuolee. Välilä myös potkitaan ja jos pitää antaa yhtään krediittiä tälle elokuvalle, niin yksi Silkin tekemä liike oli fiksu ja B-luokan elokuvaksi miltei näyttävä.

Lähes kaikki repliikit on lausuttu niin monotonisesti, että sen voisi melkein luulla olevan joku ohjaajan keksimä tyyli. Elokuvassa ei myöskään ole yhtään huumoria, siis ei yhtään. Kukaan hahmoista ei heitä mitään kuivaa läppää tai kliseistä "I am too old for this shit" heittoa, mikä voisi sopia tämän genren elokuvaan. Tässä elokuvassa ei ole mitään mikä voisi aiheuttaa katsojassaan minkäänlaista tunnereaktiota. Ehkä tämä elokuva on jokin eksperimentaalinen teos siitä, miltä masentuneesta tuntuu? Ainoa kerta kun naurahdin oli, kun rikollinen tippui katolta ja leikattiin maahan osuvaan ilmiselvään nukkeen. Ihmettelen miten elokuva oli saanut k-18 leiman Amazonissa, koska muutamaa koomista puukoniskua lukuunottamatta leffa on veretön ja kuvaruudussa vilahtaa vain yksi (1) paljas tissi. B-luokan leffalta odottaa edes järjettömiä toimintapätkiä ja/tai alastomuutta, mutta nyt ei saada kumpaakaan.

Silk pyrkii tuomaan vahvan naissankarin, mutta vaikea olla kiinnostunut hahmosta, jolle ei anneta mitään persoonallisuutta niin kuin ei muillekaan. Elokuva epäonnistuu hämmentävästi kaikessa mitä se tekee eikä se ole edes tarpeeksi huono tarjotakseen tahatonta komiikka tai edes vahingoniloa epäonnistumisesta. Jopa Redlettermedian pojat lopettivat leffan katsomisen kesken Best of the Worstiä varten, koska tästä ei irronnut yhtään mitään. Oli muuten ensimmäinen kerta kuin noin kävi.

Elokuva kestää noin tunnin ja 20 minuuttia. Jos haluat tietää, miltä tuntuu menettää tuon pituinen aika elämästä saamatta mitään takaisin, niin katso Silk.
 

SilentMan

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Giants, Minnesota Timberwolves
Pidän kovasti Stanley Kubrickin elokuvista, mutta Barry Lyndon ei vaan iske. Olen nyt kolmesti koettanut katsoa elokuvan, mutta vasta eilen pääsin sen nukahtamatta loppuun - tai niin luulen, vaikka pari kertaa pitikin kelata taaksepäin ja katsoa uudelleen, mitä siinä tapahtuikaan.

Visuaalisesti yltäkylläinen, komeasti puvustettu ja juoneltaankin ihan kiinnostava, mutta jotenkin niin l-a-a-h-a-a-v-a, etten vastaavaan ole minkään ns. klassikon kohdalla törmännyt. Edes Bela Tarrin elokuvat eivät ole näin puuduttavia.
 

vastaantulija

Jäsen
Suosikkijoukkue
Määrätietoisesti HPK
The Others katsottu pitkästä aikaa

Tää on niin hyvä leffa. Hyödynsi aikanaan samaa twistiä kuin Kuudes Aisti vähän aikaisemmin, mutta onnistui silti yllättämään silloin.
 

Apassi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Onko tämä nyt oikeasti hyvä elokuva? Tuntuu, että on tosi jakautuneita mielipiteitä ollut tämän elokuvan osalta. Osa sanonut, että oikeasti hyvä leffa Sandlerilta ja osa taas piti täytenä kusetuksena. En tiedä mihin uskoa, Sandler on kusettanut minua aivan liian useasti aiemmin ja mietin, että tätä en varmastikaan katso, mutta pitäisikö sittenkin?

En pitänyt lainkaan. Katsoin kahdessa osassa, kun ekalla kerralla loppui moti. Ahdistava ja tunkkainen, mutta jotenkin sillä tavalla, että ei itseäni napannut yhtään.
 

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Areenassa on vielä 3 päivää katseltavissa Timo Koivusalon ohjaama Täällä Pohjantähden alla 1/2.

Toinen osa esitetään tulevana perjantaina YLE TV2 15.1 ja lienee myös viikon katseltavissa Areenassa.

Tätä elokuvaa ei oikein netistä muuten mistään löydy joten kannattaa nyt katsoa nämä jaksot. On aina niin vaikuttava kertomus, Suomen historiasta.

 
Viimeksi muokattu:

JZZ

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Piraattiryhmä, Caps, ManU
Onko tämä nyt oikeasti hyvä elokuva? Tuntuu, että on tosi jakautuneita mielipiteitä ollut tämän elokuvan osalta. Osa sanonut, että oikeasti hyvä leffa Sandlerilta ja osa taas piti täytenä kusetuksena. En tiedä mihin uskoa, Sandler on kusettanut minua aivan liian useasti aiemmin ja mietin, että tätä en varmastikaan katso, mutta pitäisikö sittenkin?
Tämä on kyllä todella hyvä elokuva, ja nousee omillakin listoilla huomattavan korkealle. Tämä ei myöskään ole missään nimessä helppo elokuva, vaan lähinnä ärsyttävä, raastava ja vituttava, ja sen tekee juuri tuo Sandlerin roolihahmo joka on niin vitun raskas ja ärsyttävä, että hetkittäin tuntuu että on pakko laittaa elokuva pauselle kun ei vaan enää jaksa. Mutta tuo hahmo on myös koko elokuvan kantava voima, ja loistava roolisuoritus, joka ei välttämättä ihan heti leffan jälkeenkään tunnu siltä, mutta hetken etäisyyttä saatuaan tuo tuntuu entistä vahvemmalta.
Hetki tuossa tietysti menee, että hahmoon alkaa tykästyä ja elokuva luonnollisesti rakentaa koko ajan lopussa koittavaa crescendoa kohti.
Itse en missään vaiheessa saanut kyllä tykästyttyä tuohon Sandlerin hahmoon. Mutta elokuva itsessään on silti hieno, vaikka sen katsominen onkin aikamoista tunteiden vuoristorataa.

Safdien veljeksiltä löytyy Netflixistä myös Good Time, joka on hiukan helpompi, mutta yhtä hyvä. Isot suosittelut tuollekin.
 

Buster

Jäsen
Areenassa on vielä 3 päivää katseltavissa Timo Koivusalon ohjaama Täällä Pohjantähden alla 1/2.

Toinen osa esitetään tulevana perjantaina YLE TV2 15.1 ja lienee myös viikon katseltavissa.
Edvin Laineen alkuperäinen ja jatko-osa Akseli ja Elina on kyllä parhaimpia koskaan tehtyjä kotimaisia. Ei tehnyt palvelusta katsoa noita Koivusalon vastaavia elokuvia heti seuraavana iltana, kun ne pari vuotta sitten kaikki telkkarista tuli. Pitää nekin tässä joskus katsella ihan loppuun nyt kun on nuo alkuperäset jo vähän unohtanut, niin saa nuokin reilumman mahdollisuuden.
 

Lert

Jäsen
Suosikkijoukkue
Manchester United, TPS
Edvin Laineen alkuperäinen ja jatko-osa Akseli ja Elina on kyllä parhaimpia koskaan tehtyjä kotimaisia. Ei tehnyt palvelusta katsoa noita Koivusalon vastaavia elokuvia heti seuraavana iltana, kun ne pari vuotta sitten kaikki telkkarista tuli. Pitää nekin tässä joskus katsella ihan loppuun nyt kun on nuo alkuperäset jo vähän unohtanut, niin saa nuokin reilumman mahdollisuuden.

En ole koskaan katsonut Edvin Laineen versiota.

Omassa katseluhistoriassani tämä Koivusalon elokuva on paras suomalainen elokuva. Ehkä pitää joskus katsoa myös Laineen versio.
 
Laineen versio Täällä Pohjantähden Alla on oma henkilökohtainen suosikkini kotimaisista elokuvista. Lähelle ei pääse yksikään muu, tai no, ehkä Kahdeksan surmanluotia melko likelle. Koivusalon versio Pohjantähdestä on myös hyvää katsottavaa, vaikka toki pidän alkuperäisiä parempana, ehkä senkin takia, että ne on tullut oletettavasti katsottua aikaisemmin ja ne näyttelijät ovat istutettu mielessäni omille paikoilleen ja niihin on vaikea asettaa muita.
 
Suosikkijoukkue
Ipa, ipa, ipa, ipaa...
Koivusalon heikkous ohjaajana paistaa Pohjantähdessä vähän häiritsevästi. Mies kun ikäänkin vain luettelee kohtauksia eteenpäin ilman mitään näkemyksellistä draaman rakentamista (tuttua Koivsalon kaikista leffoista).



Vahva tarina (Pohjantähti tirlogia) ja kovat näyttelijät kantaa kuitenkin sen ihan katsottavaksi miehen tuotannossa...



mutta hyvät ihmiset, lukekaa se kirjatrilogia!
 

L. Paraske

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Suomi, Arttu Hyry, Hagaby Golf 2
En ole Koivusalon Pohjantähtiä katsonut kiitos ennakkoluulojeni, mutta en kyllä pidä kovin arvossaan noita Laineen ohjauksiakaan tästä romaanista. Siitä on toki aikaa kun olen nuo katsonut, mutta aikoinani ensimmäisen romaanitrilogian lukukokemuksen jälkeen noista elokuvista en löytänyt juurikaan sitä tunnetta minkä kirjoista sain ja elokuvahahmot jäivät aika pinnallisiksi karikatyyreiksi romaanihahmoista. Toki hankalaahan noin kokonaisvaltaista teosta on säädylliseksi elokuvaksi tehdä, mutta en kyllä näe että Edvin Laine olisi siinä käytettävissä olleilla pelimerkeillä kovinkaan hyvin onnistunut. Vaikka Laineen Tuntematonkin herättää osaltaa hieman ristiriitaisia tunteita, niin ainakin minusta se on kyseiseltä ohjaajalta paljon parempi onnistuminen.

Tuo edellämainittu Kahdeksan surmanluotia on elokuvana aivan totaalisen eri sfääreissä kuin Pohjantähti tai Akseli ja Elina.
 

Kipinä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalaiset
Onko tämä nyt oikeasti hyvä elokuva? Tuntuu, että on tosi jakautuneita mielipiteitä ollut tämän elokuvan osalta. Osa sanonut, että oikeasti hyvä leffa Sandlerilta ja osa taas piti täytenä kusetuksena. En tiedä mihin uskoa, Sandler on kusettanut minua aivan liian useasti aiemmin ja mietin, että tätä en varmastikaan katso, mutta pitäisikö sittenkin?
Laitetaan vielä yksi mielipide. Ihan hyvä, ehkä just ja just 3/5 tähteä. Sandler vetää mun mielestä hienon roolin ja elokuva on todella ahdistava alusta loppuun asti, ei mikään hyvän mielen elokuva. Loppuratkaisu oli hyvä, ehkä pääsi jopa vähän yllättämään.
 

Tifosi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Home Box Office
Laitetaan vielä yksi mielipide. Ihan hyvä, ehkä just ja just 3/5 tähteä. Sandler vetää mun mielestä hienon roolin ja elokuva on todella ahdistava alusta loppuun asti, ei mikään hyvän mielen elokuva. Loppuratkaisu oli hyvä, ehkä pääsi jopa vähän yllättämään.

Joo antaisin samansuuntaista arvostelua. Sandlerin leffaksi niin kova että pääsi yllättämään. Se ahdistavuus oli mielenkiintoinen tapa viedä tarina läpi.

Ne ketkä antavat kritiikkiä on että leffa on liian raskas katsoa niin nämä samat antavat varmasti pornoleffoille kritiikkiä paljaasta pinnasta.
 

Jupe

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin IFK
Kyllähän Uncut Gems menee kärkeen viime vuosien rikoselokuvissa. Yllä mainittujen lisäksi mä olen se joka nostaa aina musascoren esiin, aivan loistava. Jopa poikkeuksellinen tunnelmaltaan.
Ja näkyyhän tuossa Marty Scorcesen tuottajarooli, tai ainakin niin haluan uskoa. Jokainen leffan keski-ikäinen bad guy on siitä Scorcesen muistivihosta, menisi heittämällä hänen omiin leffoihinsa.

Sandlerin suoritusta voi ansaitusti ylistää, ei Hollywood liiaksi tunne vastaavia wow-efektejä että tullaan kokonaan toisesta genrestä ja heti näin kovalla suorituksella. Olen vilpittömästi onnellinen hänen puolestaan, muutti Sandleria näyttelijänä ihmisten silmissä, huimasti. Arvostus nousi.
Hiukan samoissa sfääreissä kuin ysärin loppu Jim Carreyltä Truman Show ja Man on the Moon, kova saavutus Lemmikkietsivältä. Ja siitä paluu Me, Myself & Irenen joka Jim Carrey -huumoriasteikolla on jälleen tiukkaa settiä fyysisine komediakohtauksineen.
 

Tifosi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Home Box Office
Voi perkele Sopranos-elokuva The Many Saints of Newark on siirretty syyskuun loppuun!

Tämä on uusimman Wes Andersson-leffan kanssa ne joita eniten odotin jo viime vuonna.

Ei voi taas muuta sanoa kuin vitun korona.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Jupe
Suosikkijoukkue
Tappara, Avalanche
Onko tämä nyt oikeasti hyvä elokuva? Tuntuu, että on tosi jakautuneita mielipiteitä ollut tämän elokuvan osalta. Osa sanonut, että oikeasti hyvä leffa Sandlerilta ja osa taas piti täytenä kusetuksena. En tiedä mihin uskoa, Sandler on kusettanut minua aivan liian useasti aiemmin ja mietin, että tätä en varmastikaan katso, mutta pitäisikö sittenkin?
Jakautuneet taitaa tosiaan olla mielipiteet kun itsekin jätin elokuvan kesken, ei mielestäni oikein mennyt mihinkään. Aika laimeaa oli.
 

Oles

Jäsen
Suosikkijoukkue
Anaheim Ducks, Leijonat
Jakautuneet taitaa tosiaan olla mielipiteet kun itsekin jätin elokuvan kesken, ei mielestäni oikein mennyt mihinkään. Aika laimeaa oli.

Joidenkin mielestä elokuva on onnistunut, jos se aiheuttaa hyvin jakautuneita mielipiteitä. Täytyy sanoa, että en ole saamieni kommenttien perusteella tullut yhtään viisaammaksi, kannattaako elokuvaa katsoa. Ei minua haittaa katsoa jotain outoa tai missä päähenkilö on tunari tai mitä nyt olen tästä leffasta kuullut. Erilaisuus on hyvästä. Adam Sandler on vaan itselleni iso hälytysmerkki ja en ole toistaiseksi yhdenkään hänen elokuvansa parissa viihtynyt ja pyrin aktiivisesti välttelemään niitä. Voisin kuitenkin tehdä poikkeuksen, jos olisin vakuuttunut, että jokin hänen elokuvistaan olisi näkemisen arvoinen. En ole tämän Uncut Gems -pätkän kohdalla vaan tullut yhtään sen viisaammaksi.
 

vastaantulija

Jäsen
Suosikkijoukkue
Määrätietoisesti HPK
Löysin eilen illalla kaapeistani Likaisen tusinan (1967) ja laitoin pyörimään. On kyllä edelleen hyvä leffa. Varsinkin tuo viimeinen puoli tuntia oli junnuna ihan kulttikamaa, jota tuli katsottua uudestaan ja uudestaan.

"they lost their lives in the line of duty"


Ei oo enää tänkään leffan näyttelijöistä oikeasti hengissä kuin Donald Sutherland ja Jeffersonia esittänyt entinen NFL-tähti Jim Brown
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
Post-rock/ Post-punk
Löysin eilen illalla kaapeistani Likaisen tusinan (1967) ja laitoin pyörimään. On kyllä edelleen hyvä leffa. Varsinkin tuo viimeinen puoli tuntia oli junnuna ihan kulttikamaa, jota tuli katsottua uudestaan ja uudestaan.
Isäni ja myös minun lempileffoja. Aivan mahtava veijaritarina, jossa vastenmieliset, rikollisista alhaisimmat ensiksi inhottaa muuttuen sitten joukoksi armoitettuja velikultia ja lopussa tyypeiksi, joiden selviämisen puolesta jopa jännittää rystyset valkoisina.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös