Loistava näyttelijä, mikäs olikaan syy että ei ole enää aktiivinen.
Viimeisimmät.
Actor (30 credits)
2018For the Hungry Boy (Video short)
Reynolds Woodcock
2017Phantom Thread
Reynolds Woodcock
2012Lincoln
Abraham Lincoln
Verkkolehden uusimmat jutut
-
Harri Säteri nollasi Ruotsin – Liiga-puolustajalle maajoukkueuran avausmaaliLue lisää »
-
Canucksille valtava takaisku – tähtivahti Demko loukkaantuiLue lisää »
-
MM-kotikisoihin valmistautuva Aron Kiviharju kokee vastoinkäymisten kasvattaneen häntä ihmisenäLue lisää »
-
JYP vahvistuu Latvian maajoukkuevahdilla – myös Tumānovsin optio käytettyLue lisää »
-
Jenna Suokko ja Kati Asikainen HC Fribourg-Gottéronin riveihinLue lisää »
-
Slovakia saa MM-kisoihin viisi merkittävää NHL-vahvistustaLue lisää »
Jatkoajan leffakerho
- Viestiketjun aloittaja Paitselo
- Alkaa
- 2 306 742
- 11 980
Viimeisimmät.
Actor (30 credits)
2018For the Hungry Boy (Video short)
Reynolds Woodcock
2017Phantom Thread
Reynolds Woodcock
2012Lincoln
Abraham Lincoln
Kuka tietää. Jonkinlainen motivaation puute yhdistettynä täydellisyyden tavoittelun paineisiin ja omiin hulluihin vaatimuksiinsa itselleen, mistä syystä hommasta ei löydy enää iloa. Ilmeisesti on jo vuosia ollut pusero aina tyhjä elokuvan jälkeen. Kuuluisin Day-Lewisin eläköityminen taisi olla 1989, kun lopetti stage-uransa näyttämöllä kesken Hamletin esityksen. Ennen tätä viimeisintä oli puhe, että esiintyisi Chernobyl-sarjassa pääroolissa, kunnes sitten yhtäkkiä lopetti. Taas. Mikä tietysti sääli.
Ei taida juuri kellään näyttelijällä CV olla tuon veroinen. Niitä rooleja kuitenkin otetaan vastaan monista eri syistä. Studioaikoina näyttelijät ei saanut valita roolejaan. Tosin ei sitä aikaa kannata demonisoida, koska sehän oli paratiisi esim. nuorille näyttelijöille monessakin mielessä. Sait säännöllistä viikkopalkkaa huolimatta siitä näyttelitkö missään, studiojen palkkalistoilla oli kaikenlaista väkeä näyttelyvalmentajista, ravintoterapeuteista (amfetamiinia, hihii), kaikenlaisiin valmentajiin ja yleensä myös niitä roolejakin riitti paljon B-elokuvien puolella, joissa sai "piilossa" harjaannuttaa taitojaan.
Nykyaikana taas Nicolas Cagen fyrkat vissiin meni avioerossa tai muuten vaan joutuu maksamaan pirusti jotain elatusapua, joten hän tekee paljon paskaa ja ei varmaan juuri kieltäydy rooleista. Michael Caine puhuu aina, miten se joku Tappajahai 3 (mikälie) maksoi hänen valtavan talonsa. Joku tekee elokuvan, saadakseen tehtyä oman henkilökohtaisen projektinsa. Ja vaikkei hyviä projekteja olisikaan, niin nimi ja naama on pidettävä pinnalla. Lisätietoja voi kysellä Zooey Deschanelilta, joka piti paussin jossain välissä ja puhelimet säilyi mykkinä, kun palasi takaisin. Miljoonia syitä.
On kyllä hyvin etuoikeutetussa asemassa Day-Lewis ja ei suotta.
Mutta mikäs on Charlie Chaplinin rekordi? Nykyisistä Leonardo DiCaprio voisi olla lähellä, kun hänelläkin on se luksus pikkutarkasti valita projektinsa parhaiden ohjaajien kanssa.
Äkkiä ajateltuna ja tarkistamatta sanoisin että Jake Gyllenhaal tekee tänäpäivänä vain kovia elokuvia. Ja lähtikö ura liikkeella Donnie Darkosta vai jo aiemmin mutta nuoresta lähtien kovia rainoja.
Meinasin kehua vielä selkärangasta kuten Di Capriota ettei ole ottanut Marvelin verirahoja ja tehnyt muovijätettä mutta olihan Gyllellä joku spiderman tilillään.
Meinasin kehua vielä selkärangasta kuten Di Capriota ettei ole ottanut Marvelin verirahoja ja tehnyt muovijätettä mutta olihan Gyllellä joku spiderman tilillään.
Varmaan Marlon Brando tai Charlton Heston, en ainakaan muista, että olisin koskaan näiltä huonoa leffaa nähnyt.
Ja sanoisin jopa, että loistava roolisuoritus huonossa elokuvassa on kovempi saavutus kuin ihan-ok roolisuoritus hyvässä elokuvassa. Monesti tulee katsottua joku elokuva vain, koska "siinä on se hyvä näyttelijä" kuten esim. elokuvaklassikko vailla vertaa Harley Davidson ja Marlboro-mies.
Ja sanoisin jopa, että loistava roolisuoritus huonossa elokuvassa on kovempi saavutus kuin ihan-ok roolisuoritus hyvässä elokuvassa. Monesti tulee katsottua joku elokuva vain, koska "siinä on se hyvä näyttelijä" kuten esim. elokuvaklassikko vailla vertaa Harley Davidson ja Marlboro-mies.
Onhan Brandolla Island of Dr. Moreau ja siitä ei taida kukaan tykätä. Brando kieltäytyi opettelemasta vuoro sanojaan ja vaati, että ne välitetään hänelle korva napin kautta. Samoin hän vaati, että hänen hahmonsa pitää ämpäriä päässään koko elokuvan ajan ja jotain muutakin asioita. Samalla Val Kilmerin vaati että hänelle rakennetaan maja puuhun ja ettei hänen tarvitse oikeasti olla paikalla kuin vähän aikaa.
Kuulostaa eeppiseltä. Teräsmies-elokuvissakin muistaakseni halusi esittää Teräsmiehen Krypton-isää Jor-Eliä rinkelinä tai donitsina.
Day Lewis on valinnut työnsä tarkasti ja pystynyt pitämään homman kyllä ihailtavasti aisoissa. En muista häneltä montaa heikkoa nähneeni. Tuotanto on toki uutta, joten IMDBn pisteet ovat niille aina turhan korkeita kun ihmiset antaa heti leffasta päästyään täysiä pisteitä. Jos Internet olisi ollut olemassa aiemmin, niin vanhatkin leffat olisivat saaneet paljon ylimitoitettuja 9-10. Vaikka esim. laskelmoidusti Oscareita varten tehdyt ylipitkät Phantom Thread ja Lincoln ansaitsisivat vähän alempia arvosanoja (Myös Gangs of New York oli pitkitetty naurettavaan 3h mittaan ja 10 Oscar-ehdokkuutta oli saman luokan vitsi kuin kohtuullisen True Grittin vastaavat myöhemmin), niin ei se kuitenkaan muuta laadukasta kokonaisuutta. Day-Lewis näyttelee aina loistavasti, mutta hän ansaitsisi parempia leffoja ympärilleen; sitä syntyisi määrän kautta. Pitkitetty 3h puuro ei aina tarkoita mestariteosta vs 1h 40min ytimekäs viihdepläjäys kuten Viimeinen Mohikaani.
Jos taas mietitään tähtiä jotka ovat tehneet paljon töitä ja joutuneet kannattelemaan joskus keskinkertaisiakin kässäreitä puhtaalla taidolla/karismalla, niin minä nostaisin esiin Clint Eastwoodin. Hän on ollut huipulla jo 60 vuotta johon verraten laatu on ollut uskomattoman kovaa! 80-luku on ainoa jolloin ei tullut yhtään huippuleffaa ja silloin sattui myös uran pahimmat kalkkunat. Kasari oli synkkä vuosikymmen monelle 60-70-luvun mahtavalle näyttelijälle/artistille ja se laskee keskiarvoja raa’asti, mutta onneksi useat tekivät paluun myöhemmin.
Rautainen 60-luku! Kaikki nuo leffat on suositeltavia ja loivat pohjan jonka päälle oli hyvä ponnistaa kohti megatähteyttä joka sitten toi tietysti vähän vaihtelevampaa tuotosta kun palkat nousivat. Ei kuitenkaan läheskään samanlaista dippausta kuin Angie Jolien/Scarlett Johanssonin tapaiset 2000-luvun laatunaiset - ja miehet joutuvat tekemään kun he kahlaavat ”uransa parhaat vuodet” jättipalkoilla täysin paskoissa leffoissa.
Erittäin laadukas ja tuottelias 70-luku! Täynnä klassikoita ja jos kolme huonointa ovat tuota tasoa, niin se kertoo kaiken oleellisen. Ne ovat kyllä heikompia kuin 13 parasta, mutta silti hyvää viihdettä ja sisältävät hienoja one-linereita kuten: ”nyt (prätkäjätkä) turpa kiinni tai saat kuulan kalloon ja omenan perseeseen, mutta ei välttämättä tuossa järjestyksessä!!”. Nykyajan tähdet kuten The Rock, Vin Diesel tai edes Tom Cruise saavat harvoin ulos mitään edes näiden heikoimpien 60-70-luvun Clinttien tasoista.
Heikko 80-luku, paljon suht hyvää mutta ei yhtään klassikkoa! Bronco Billy on uskomattoman aliarvostettu nykyään, sen kuuluisi olla 4 parhaan joukossa Likainen Harry-sarjan viimeisen hyvän leffan yläpuolella. Kaksi heikointa (periaatteessa myös Firefox) on oikeasti huonoja leffoja ja niitä harvoja Clintiltä joita en suosittele kenellekään ellei halua katsoa miehen kaikkia teoksia.
Paluu oikeille jäljille! Neljä parasta ovat parempia kuin yksikään 80-luvun Clintti ja huonoimmatkin selvästi parempia kuin edeltävät kalkkunat. Comeback mahdollisti loikan takaisin kirkkaimpaan eturiviin uuden vuosituhannen alkuun.
Uskomaton 2000-luku 70-80 vuotiaana! Teräksinen viidensuora, varsinkin kun mietitään 2000-luvun alun heikkoa Hollywoodin tuotantoa yleisesti.
Ei enää niin hyvä vuosikymmen, mutta onhan se hienoa että mies ylipäätään työskentelee lähempänä 90-vuoden ikää! Arvosanat ovat sinällään kovia, mutta tuossa näkyy se miten uudet leffat saavat turhan hyviä lukuja. Monet Sullyn, Mulen tai Sniperin tasoiset vanhat leffat ovat IMDBssä jotain 6.4-6.8..
Oli miten oli, niin onhan tuo tiukkaa listaa. Olen itse sen verran nuori, että Clint on aina ollut vanha ukko. Ensimmäinen leffa minkä näin teatterissa taisi olla Changeling. Tutustuinkin näihin leffoihin kunnolla yhtenä lapsuuteni viimeisistä kesistä ylä-asteella kun sain käsiini kasan dvd:tä ja pääsin katselemaan toinen toistaan parempia leffoja. Suuria klassikoita ja Perfect Worldin olin nähnyt jo ala-asteella.
Siinä on 33/62 leffaa jotka ovat yli 7 ja paljon on pudonnut 6.5 ympärille lähinnä koska 60-80-luvuilla ei ollut nettiä. Jos laskin keskiarvon oikein, niin siitä tulee 6,99! Aika raju luku yli 60 leffan veteraanille, joka ei todellakaan laskelmoinut sen mukaan mistä saisi eniten hyvää kritiikkiä tai Oscar-ehdokkuuksia. Paljon puhdasta viihdettä, ns täydellisiä popcorn-leffoja!
Jos taas mietitään tähtiä jotka ovat tehneet paljon töitä ja joutuneet kannattelemaan joskus keskinkertaisiakin kässäreitä puhtaalla taidolla/karismalla, niin minä nostaisin esiin Clint Eastwoodin. Hän on ollut huipulla jo 60 vuotta johon verraten laatu on ollut uskomattoman kovaa! 80-luku on ainoa jolloin ei tullut yhtään huippuleffaa ja silloin sattui myös uran pahimmat kalkkunat. Kasari oli synkkä vuosikymmen monelle 60-70-luvun mahtavalle näyttelijälle/artistille ja se laskee keskiarvoja raa’asti, mutta onneksi useat tekivät paluun myöhemmin.
60-luku:
1. Hyvät Pahat ja Rumat 8.8
2. Vain Muutaman Dollarin Tähden 8.3
3. Kourallinen Dollareita 8.0
4. Kotkat Kuuntelevat 7.7
5. Hirttäkää Heidät 7.0
6. Paint Your Wagon 6.6
7. Rautainen Coogan 6.5
1. Hyvät Pahat ja Rumat 8.8
2. Vain Muutaman Dollarin Tähden 8.3
3. Kourallinen Dollareita 8.0
4. Kotkat Kuuntelevat 7.7
5. Hirttäkää Heidät 7.0
6. Paint Your Wagon 6.6
7. Rautainen Coogan 6.5
Rautainen 60-luku! Kaikki nuo leffat on suositeltavia ja loivat pohjan jonka päälle oli hyvä ponnistaa kohti megatähteyttä joka sitten toi tietysti vähän vaihtelevampaa tuotosta kun palkat nousivat. Ei kuitenkaan läheskään samanlaista dippausta kuin Angie Jolien/Scarlett Johanssonin tapaiset 2000-luvun laatunaiset - ja miehet joutuvat tekemään kun he kahlaavat ”uransa parhaat vuodet” jättipalkoilla täysin paskoissa leffoissa.
70-luku:
1. Lainsuojaton Josey Wales 7.8
2. Likainen Harry 7.7
3. Kellyn Sankarit 7.6
4. Pako Alcatrazista 7.6
5. High Plains Drifter 7.5
6. Likainen Harry 2 7.2
7. The Beguiled 7.2
8. Thunderbolt and Lightfoot 7.1
9. Kourallinen Dynamiittia 7.0
10. Yön Painajainen 7.0
11. Breezy 7.0
12. Likainen Harry 3 6.8
13. Joe Kidd 6.5
14. Tehtävä Alpeilla 6.4
15. Luotikuja 6.4
16. Every Which Way But Loose 6.4
1. Lainsuojaton Josey Wales 7.8
2. Likainen Harry 7.7
3. Kellyn Sankarit 7.6
4. Pako Alcatrazista 7.6
5. High Plains Drifter 7.5
6. Likainen Harry 2 7.2
7. The Beguiled 7.2
8. Thunderbolt and Lightfoot 7.1
9. Kourallinen Dynamiittia 7.0
10. Yön Painajainen 7.0
11. Breezy 7.0
12. Likainen Harry 3 6.8
13. Joe Kidd 6.5
14. Tehtävä Alpeilla 6.4
15. Luotikuja 6.4
16. Every Which Way But Loose 6.4
Erittäin laadukas ja tuottelias 70-luku! Täynnä klassikoita ja jos kolme huonointa ovat tuota tasoa, niin se kertoo kaiken oleellisen. Ne ovat kyllä heikompia kuin 13 parasta, mutta silti hyvää viihdettä ja sisältävät hienoja one-linereita kuten: ”nyt (prätkäjätkä) turpa kiinni tai saat kuulan kalloon ja omenan perseeseen, mutta ei välttämättä tuossa järjestyksessä!!”. Nykyajan tähdet kuten The Rock, Vin Diesel tai edes Tom Cruise saavat harvoin ulos mitään edes näiden heikoimpien 60-70-luvun Clinttien tasoista.
80-luku:
1. Kalpea Ratsastaja 7.3
2. Bird 7.2
3. Heartbreak Ridge 6.9
4. Likainen Harry 4 6.7
5. Honkytonk Man 6.6
6. Likainen Harry 5 6.3
7. Köysi Kiristyy 6.3
8. Any Witch Way You Can 6.2
9. Bronco Billy 6.1
10. Firefox 6.0
11. City Heat 5.5
12. Pink Cadillac 5.4
1. Kalpea Ratsastaja 7.3
2. Bird 7.2
3. Heartbreak Ridge 6.9
4. Likainen Harry 4 6.7
5. Honkytonk Man 6.6
6. Likainen Harry 5 6.3
7. Köysi Kiristyy 6.3
8. Any Witch Way You Can 6.2
9. Bronco Billy 6.1
10. Firefox 6.0
11. City Heat 5.5
12. Pink Cadillac 5.4
Heikko 80-luku, paljon suht hyvää mutta ei yhtään klassikkoa! Bronco Billy on uskomattoman aliarvostettu nykyään, sen kuuluisi olla 4 parhaan joukossa Likainen Harry-sarjan viimeisen hyvän leffan yläpuolella. Kaksi heikointa (periaatteessa myös Firefox) on oikeasti huonoja leffoja ja niitä harvoja Clintiltä joita en suosittele kenellekään ellei halua katsoa miehen kaikkia teoksia.
90-luku:
1. Armoton 8.2
2. Täydellinen Maailma 7.6
3. Hiljaiset Sillat 7.6
4. Tulilinjalla 7.2
5. Rajaton Valta 6.7
6. Pahin Rikos 6.6
7. Valkoinen Metsästäjä Musta Sydän 6.6
8. Keskiyö Hyvän ja Pahan Puutarhassa 6.6
9. The Rookie 5.9
1. Armoton 8.2
2. Täydellinen Maailma 7.6
3. Hiljaiset Sillat 7.6
4. Tulilinjalla 7.2
5. Rajaton Valta 6.7
6. Pahin Rikos 6.6
7. Valkoinen Metsästäjä Musta Sydän 6.6
8. Keskiyö Hyvän ja Pahan Puutarhassa 6.6
9. The Rookie 5.9
Paluu oikeille jäljille! Neljä parasta ovat parempia kuin yksikään 80-luvun Clintti ja huonoimmatkin selvästi parempia kuin edeltävät kalkkunat. Comeback mahdollisti loikan takaisin kirkkaimpaan eturiviin uuden vuosituhannen alkuun.
2000-luku:
1. Gran Torino 8.1
2. Million Dollar Baby 8.1
3. Menneisyyden ote 7.9
4. Kirjeitä Iwo Jimalta 7.9
5. Changeling 7.7
6. Invictus 7.3
7. Isiemme Liput 7.1
8. Space Cowboys 6.4
9. Verivelka 6.4
1. Gran Torino 8.1
2. Million Dollar Baby 8.1
3. Menneisyyden ote 7.9
4. Kirjeitä Iwo Jimalta 7.9
5. Changeling 7.7
6. Invictus 7.3
7. Isiemme Liput 7.1
8. Space Cowboys 6.4
9. Verivelka 6.4
Uskomaton 2000-luku 70-80 vuotiaana! Teräksinen viidensuora, varsinkin kun mietitään 2000-luvun alun heikkoa Hollywoodin tuotantoa yleisesti.
2010-luku:
1. Richard Jewell 7.5
2. Sully 7.4
3. American Sniper 7.3
4. Mule 7.0
5. Trouble with a Curve 6.8
6. Jersey Boys 6.8
7. J.Edgar 6.5
8. Hereafter 6.4
9. 15:17 Pariisiin 5.2
1. Richard Jewell 7.5
2. Sully 7.4
3. American Sniper 7.3
4. Mule 7.0
5. Trouble with a Curve 6.8
6. Jersey Boys 6.8
7. J.Edgar 6.5
8. Hereafter 6.4
9. 15:17 Pariisiin 5.2
Ei enää niin hyvä vuosikymmen, mutta onhan se hienoa että mies ylipäätään työskentelee lähempänä 90-vuoden ikää! Arvosanat ovat sinällään kovia, mutta tuossa näkyy se miten uudet leffat saavat turhan hyviä lukuja. Monet Sullyn, Mulen tai Sniperin tasoiset vanhat leffat ovat IMDBssä jotain 6.4-6.8..
Oli miten oli, niin onhan tuo tiukkaa listaa. Olen itse sen verran nuori, että Clint on aina ollut vanha ukko. Ensimmäinen leffa minkä näin teatterissa taisi olla Changeling. Tutustuinkin näihin leffoihin kunnolla yhtenä lapsuuteni viimeisistä kesistä ylä-asteella kun sain käsiini kasan dvd:tä ja pääsin katselemaan toinen toistaan parempia leffoja. Suuria klassikoita ja Perfect Worldin olin nähnyt jo ala-asteella.
Siinä on 33/62 leffaa jotka ovat yli 7 ja paljon on pudonnut 6.5 ympärille lähinnä koska 60-80-luvuilla ei ollut nettiä. Jos laskin keskiarvon oikein, niin siitä tulee 6,99! Aika raju luku yli 60 leffan veteraanille, joka ei todellakaan laskelmoinut sen mukaan mistä saisi eniten hyvää kritiikkiä tai Oscar-ehdokkuuksia. Paljon puhdasta viihdettä, ns täydellisiä popcorn-leffoja!
Viimeksi muokattu:
Bruce Willis taitaa mennä samaan kastiin. En tiedä mihin hän tarvitsee rahaa, mutta selvästi taalankuva silmissä on leffat valittu. Olen hairahtanut aika moneen leffaan, jossa kansikuvassa on isolla Brucen nimi, ja kaikki ne ovatkin sitteen olleet C-luokan tusinaleffoja, joissa Bruce piipahtaa vain pienessä roolissa. Näyttäisi olevan noin parikymmentä lefaa viimeiseltä viideltä vuodelta, joten eipä siinä tietty ehdi kovin kauaa yhden leffan kuvauksissa ollakaan pyörimässä.
Viimeinen Chaplin-leffa A Countess from Hong Kong (1967) ei ilmeisesti ole mikään merkkipaalu, mutta on sekin saanut IMDB:ssä arvosanan 6,1. Chaplinia, joka oli enemmänkin elokuvien tekijä kuin pelkkä näyttelijä on ehkä kuitenkin vähän epäreilua ottaa mukaan vertailuun.
Sen sijaan DiCaprio otetaan vertailuun ja kiilaa kyllä itsensä vähintään Day-Lewisin tasolle:
| 2019 Once Upon a Time... in Hollywood | 7,7 |
| 2015 The Revenant | 8,0 |
| 2013 The Wolf of Wall Street | 8,2 |
| 2013 The Great Gatsby - Kultahattu | 7,2 |
| 2012 Django Unchained | 8,4 |
| 2011 J. Edgar | 6,5 |
| 2010 Inception | 8,8 |
| 2010 Suljettu saari | 8,1 |
| 2008 Revolutionary Road | 7,3 |
| 2008 Valheiden verkko | 7,1 |
| 2006 Blood Diamond - veritimantti | 8,0 |
| 2006 The Departed | 8,5 |
| 2004 Lentäjä | 7,5 |
| 2002 Ota kiinni jos saat | 8,1 |
| 2002 Gangs of New York | 7,5 |
| 2001 Don's Plum | 5,8 |
| 2000 The Beach | 6,7 |
| 1998 Celebrity | 6,3 |
| 1998 Rautanaamio | 6,5 |
| 1997 Titanic | 7,8 |
| 1996 Marvinin tyttäret | 6,7 |
| 1996 William Shakespearen Romeo ja Julia | 6,7 |
| 1995 Total Eclipse | 6,6 |
| 1995 Nopeat ja kuolleet | 6,4 |
| 1995 New Yorkin kadut | 7,3 |
| 1993 Gilbert Grape | 7,8 |
| 1993 Tämän pojan elämä | 7,3 |
| 1992 Himon vallassa | 5,4 |
| 1991 Nakertajien paluu | 4,4 |
Di Caprion kaikkien leffojen keskiarvo 7,2 ja mediaani 7,3. Numerot paranisivat vielä pikkaisen lisää, jos jätettäisiin kaksi ekaa (ja ilmeisesti umpisurkeaa) leffaa sekä indieleffa(?) Don's Plum laskuista pois. Itse en ihan kamalasti tykkää DiCapriosta, enkä antaisi läheskään kaikille elokuvilleen noin hyviä arvosanoja, mutta muiden mielipiteitä on pakko arvostaa.
Ja arvostettava on myös sitä, että Di Caprio ei ole selvästikään lähtenyt lihottamaan pankkitiliään vaan on selvästi koko 2000-luvun ajan valinnut ainoastaan mielenkiintoisia projekteja ja jättänyt pelkät "rahan vuoksi" -leffat tekemättä kokonaan. No, varmaan sitä massia on jo ihan tarpeeksi ja taitaapi Leolla olla sen verran muitakin harrastuksia, että ihan huvin puolestakaan ei tartte sellaisia leffoja tehdä, mitkä eivät häntä kiinnosta.
J.Edgar ainoa tämän vuosituhannen jonkinlainen ohilaukaus, mutta sekin on varmaan ollut lähtökohtaisesti mielenkiintoinen projekti. Gangs of New York ollut selvästi jonkinlainen lopullinen käännekohta uralla.
Gyllenhaalin rekordi ei ole ihan yhtä tasalaatuinen edes viime vuosilta:
| 2019 Spider-Man: Far from Home | 7,5 |
| 2019 Velvet Buzzsaw | 5,7 |
| 2018 Sistersin veljekset | 7,0 |
| 2018 Wildlife | 6,8 |
| 2017 Stronger | 6,9 |
| 2017 Okja | 7,3 |
| 2017 Life | 6,6 |
| 2016 Yön eläimet | 7,5 |
| 2015 Demolition | 7,0 |
| 2015 Everest | 7,1 |
| 2015 Southpaw | 7,4 |
| 2015 Accidental Love | 4,1 |
| 2014 Nightcrawler | 7,8 |
| 2013 Enemy | 6,9 |
| 2013 Vangitut | 8,1 |
| 2012 Poliisit | 7,6 |
| 2011 Source code | 7,5 |
| 2010 Love and Other Drugs | 6,7 |
| 2010 Prince of Persia: The Sands of Time | 6,6 |
| 2009 Brothers | 7,1 |
| 2007 Rendition - poikkeuksellinen luovutus | 6,8 |
| 2007 Zodiac | 7,7 |
| 2005 Merijalkaväen mies | 7,0 |
| 2005 Todiste | 6,7 |
| 2005 Brokeback Mountain | 7,7 |
| 2004 The Day After Tomorrow | 6,4 |
| 2002 Moonlight Mile - surun tie | 6,6 |
| 2002 Highway - Vaarojen valtatie | 6,2 |
| 2002 Kiltti tyttö | 6,4 |
| 2001 Ihanat naiset | 6,7 |
| 2001 Bubble Boy | 5,6 |
| 2001 Donnie Darko | 8,0 |
| 1999 Lokakuun taivas | 7,8 |
| 1993 Josh and S.A.M. | 5,7 |
| 1993 Suljettujen ovien takana | 5,8 |
Keskiarvo ja mediaani ovat 6,9. Joukossa on monta hyvää ja arvostettua elokuvaa, joista Nightcrawler ehkä oma suosikki, kuten myös kulttileffa Donnie Darko ja muitakin vähän tavallisesta poikkeavia elokuvia (esim. Okja). Mutta on kyllä myös jonkun verran turhia elokuvia ja viime vuosiin mahtuu myös pari floppia (Velvet Buzzsaw ja Accidental Love).
Ennen Donnie Darkoa Jake oli jo näytellyt jonkun verran, hänähän aloitti jo ihan lapsinäyttelijänä ja oli pienessä roolissa mm. elokuvassa Kaupunkicowboyt (1991).
Heston teki varmaan noin sata leffaa, joten kyllä siellä joukossa on pakko olla jonkin verran myös huonoja. Alkaa työpäivä loppua, niin en ehdi tehdä samanlaista yhteenvetoa kuin yllä, mutta pikaisella vilkuilulla löytyy alle 6:n arvosanan saaneena esimerkiksi tämä leffa: Earthquake (1974) - IMDb
90-luvulla Brandon muutkaan leffat eivät menneet ihan nappiin. Tässä pari hutia:
Toi Kolumbus-leffa teki yli 30 miljoonaa taalaa tappiota. Tom Selleck voitti Razzle-palkinnon vuoden huonoimmasta sivuroolista ja Brandokin oli ehdolla saamaan saman palkinnon...
Tähän vakio knoppivastaus on John Cazale. Ehti ennen kuolemaansa näytellä viidessä elokuvassa, joista kolme oli parhaan elokuvan Oscar-voittajia ja loputkin ehdokkaita. Heikoin IMDb-arvosana 7,8.
- The Godfather (1972)
- The Conversation (1974)
- The Godfather: Part II (1974)
- Dog Day Afternoon (1975)
- The Deer Hunter (1978)
Jep, mainitsin itsekin Cazalen tuossa aiemmin samasta aiheesta käydyssä keskustelussa, kun joku rohkeni väittää ettei sellaista näyttelijää olekaan, joka ei olisi koskaan näytellyt huonossa elokuvassa.
James Dean myös lyhyt ura, vain kolme elokuvaa ja alin imdb 7,6. Bruce Leellä neljä (Game of Death en laske, koska kyhätty ylimääräisestä materiaalista kuoleman jälkeen) ja kaikki yli 7.
Meinasin jo vitsailla, että kuka kehdannut antaa Tom Selleckille Razzle ja varmasti ollut parempi kuin kumpikaan sen vuoden miesosa Oscar voittajat, mutta voittajat olikin Al Pacino ja Gene Hackman.
Meinasin jo vitsailla, että kuka kehdannut antaa Tom Selleckille Razzle ja varmasti ollut parempi kuin kumpikaan sen vuoden miesosa Oscar voittajat, mutta voittajat olikin Al Pacino ja Gene Hackman.
Oli varmaan luonnollinen valinta osaansa tuossa leffassa, niitti isoon otsaan loppukohtauksessa oli odotettavissa. Hyvin kyllä roolinsa teki.
Razzie-palkinnoilla on kyllä asiantunteva väki takana kun Kubrick oli ehdolla Hohto-elokuvasta.
Joo, Razziella on se huomionhakuisuus tärkeää, kun ei kukaan periaatteessa muuten välitä, niin ehdokkaiden pitää olla mahdollisimman tunnettuja ja tarvittaessa turvaudutaan erikoiskategorioihin. Aikalaiskriitikot olivat Hohdosta jakaantuneita taipuen ehkä negatiivisuuden puolelle enemmän ja Kubrick oli tavallaan myynyt itsensä, koska oli halunnut tehdä arvostetun, mutta lippuluukuilla flopanneen Barry Lyndonin jälkeen populaarielokuvan (yritti ensin Manaajaa, mutta ei saanut myös tuottaa). Silti Kubrickin ehdokkuutta on hyvin vaikea ymmärtää.
Samoissa pippaloissa oli myös ehdolla Perjantai 13. päivä, joka myös on kuitenkin oman genrensä klassikko. Samoin ehdolla esim. Brian De Palma elokuvasta Dressed to Kill. Seuraavalle vuodelle Razzie tiputtikin ehdokasmäärää kategorioissaan kymmenestä viiteen, mikä taitaa olla normi vieläkin.
En kyllä itsekään Willisistä tiedä, että onko aika vain ajanut ohi ja ottaa sen mitä saa yli 60-vuotiaana action-komedia miehenä. Toki tiettävästi taitaa olla diivan vikaa, mukavuudenhalua/laiskuutta, osaa hinnoitella itsensä tarpeen tullen ja pidetään aika yksioikoisena näyttelijänä. Kun ei enää löydy vetovoimaa lippuluukuilla, niin ei tuota kaikkea viitsitä katsoa sormien läpi isoissa tuotannoissa.
Willis yritti monipuolistaa itseään sukeltamalla esim. romcomeihin, mutta ei se tainnut kovin menestyksekkäästi mennä. On kyllä sinänsä surku, kun kyseessä erään ajanjakson ikoneita.
Tämän kuun loppupuolella ilmestyy Netflixiin Will Ferrellin elokuva Eurovision Song Contest: The Story of Fire Saga. Odotan melko innolla ja en ole mitään nähnyt, kuin pätkän tämän Ferrellin islantilaismetallibändin musavideosta. Se riittää.
Viimeksi muokattu:
Itsekin olen Clint fani, katsoin kasarilla jo paljon 70-luvun tuotoksia ja oli yksi amerikkalaisen elokuvan ilmentymiä mitä tulee kivikasvoisiin kovanaamoihin. Siinä tulee myös ongelma, vaikka Clintin rekordi on kova niin mielestäni on liiaksi itsensä karikatyyri, jää liian paljon vangiksi siihen kovanaamahahmoon minkä teki tutuksi jo sieltä spaghettiajoilta. Muutama hyväkin poikkeus on listalla, mutta liian vähän tehdäkseen Clintistä mulle sitä moniulotteista ja täydellistä näyttelijää.
Tuolloin kasarilla kun olin teini niin upposi myös ne apinaelokuvat, mitkä tavallaan oli ne Clintin kevyempi puoli, niitä katsoi mielellään alaikäisenä Mies San Fernandosta ja oliko Lällärit lakoon, hieno nimi tai sitten muistan väärin. Näissäkin komediallisissa elokuvissa Clint oli kovanaama. Tuohon aikaan jenkeissä ei helposti päästetty irti siitä roolista mikä toi rahaa kassaan.
Leo Di Caprio oli hyvä nosto, 90-luvulla oli teinityttöjen idoli ja me kundit vähäteltiin niiden muutamien hittielokuvien perusteella, mutta omansa sukupolven ehdottomasti parhaita näyttelijöitä ja mielenkiinnolla katson kaikki hänen uudet tuotoksensa.
Viimeisimpänä Tarantinon Once Upon A Time... missä osui kaikki palikat kohdalleen, likimain täydellinen elokuva mun makuun vielä kun on tälläinen "mielensäpahoittaja" että kaikki oli ennen paremmin. Quentin osaa vetää oikeista naruista jo musascoresta lähtien.
Toinen kiiltokuva Brad Pitt yltää likimain samalle tasolle, ja molemmat on mun listalla selvästi korkeammalla kuin viime vuosina liiaksikin hehkutettu Matthew McConaughey.
Mites jos tällaisia "johdonmukaisesti hyviä" näyttelijöitä nostetaan esiin, niin Harvey Keitel? En nyt jaksa copypastea filmografiaa tähän; vaikka pitkään uraan mahtuu toki heikompiakin teoksia, niin ainakin omalla listalla nousee todella korkealle. Etenkin kun joukossa on sellaisia helmiä kuten "Bad Lieutenant".
Entäpä Tom Cruise? Joo, Tomppa ei ole maailman parhaita näyttelijöitä, mutta pätevä kaveri kuitenkin ja viihde-elokuviin erittäin sopiva. En muista nähneeni Cruiselta yhtäkään aidosti paskaa elokuvaa, vaan hän on tae jonkinlaisesta laadusta. Vertaa vaikkapa juuri Bruce Willisin rekordiin, niin Cruise on osannut valita roolinsa tarkkaan samalla oman tulotasonsa maksimoiden.
Kyllähän Tompaltakin kuraa löytyy uralta, esimerkiksi vuoden 2017 The Mummy on semmoinen paskaläjä, ettei voi suositella yhtään kenellekkään. Mutta pääsääntöisesti Cruise on tosiaan tae jonkinlaisesta laadusta, kuten mainitsikin. Parhaana esimerkkinä varmasti tuo tuore Mission Impossible, joka on kirkkaasti paras puhdas toimintaelokuva viime vuosilta.
Myönnän, että olen joskus jopa nähnyt tämän elokuvan. Taustalla häärii Friedberg ja Seltzer -kaksikko, joka aiheuttaa ainakin kriitikoissa kauhun tunteita. Tällä elokuvalla on muuten pyöreä 0% Rotten Tomatoesissa kriitikoiden toimesta. Valitettavasti parodiaelokuvia ei enää osata tehdä vaan nämä leffat ovat hyvin laiskasti tehtyjä ja monesti vitsi itsessään on viittaus johonkin tunnettuun leffaan eli se ei ole oikeastaan edes vitsi. Muuten vitsit ovat sitä, että joku satuttaa itsensä tai heitetään joku helppo alatyylinen läppä tai että joku näyttää tyhmältä. Muutenkin mennään sieltä, missä aita on matalin ja muistan Starving Gamesin osalta, että tuotantoarvotkin olivat hyvin alhaiset verrattuna edes viimeisimpiin Scary Movie -elokuviin.
Valitettavasti tuo Huikopeli ei ole niin huono, että se olisi hyvä, joten en voi missään nimessä suositella.
Isoin ongelma noissa parodiaelokuvissa nykypäivänä taitaa ollakkin, että miten saada se parodia ajankohtaiseksi. Tuossa kuitenkin mennee sellaiset vuoden päivät, että käsikirjoitus muuttuu teatteriesitykseksi. Ajankohtaisista asioista on somet ja youtubet täynnä parodioita nykyään samantien, joten hieman tekemätön paikka elokuvateollisuudella. Jollain SNL:lläkin tekee jo hieman tiukkaa pysyä tässä mukana.
Parhaiten tämän näkee tuossa viime vuoden Iron Skyn jatko-osassa. Itseäni ei jotenkin jaksanut enää naurattaa Steve Jobs ja Apple parodiat, jotka olivat kaikkien huulilla joskus kymmenen vuotta sitten.
Katselin tuossa lomalla vihdoinkin tämän Once Upon a Time in Hollywood. Ja olihan tämä nyt sitä taattua Tarantinoa. Alku lähti ehkä vähän hitaasti liikkeelle, mutta kyllähän tuo tuosta sitten kiihtyi. Mansonista olen lukenut aika lailla, ja olihan tämä jännä vaihtoehtoinen historian kuvaus. Loppukohtaus oli loistava!
Hyviä pointteja. Itse nykyään harvemmin katson uusia komedialeffoja, koska etsin humoristisia juttuja netistä esimerkiksi Youtubesta, huumorisivustoilta ja sitten niitä juttuja tulee vastaan Facebookissa ja ihan Jatkoajassakin. Niissä huumori on hyvin ajankohtaista ja niin kuin sanoit, jos näkisin niitä vitsejä elokuvassa vuoden päästä, niin ne eivät olisi hirveän ajankohtaisia ja varmaan joku olisi ne jo keksinyt ja esittänyt netissä. Joskin, jos teatteriin tulisi jotain kehuttua komediaa, niin menisin katsomaan, mutta nykyään varsinkin Hollywoodista tuntuu tulevan hyvin paljon itseääntoistavia ja arvattavia komedioita. Ehkä tämmöiselle parodiaelokuvalle on tullut myös huono maine näiden Huikopelien ja vastaavien johdosta.
rice cooker
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Hippoksen Minardi, Suomi
Tuli eilen katseltua Areenasta elokuva "Der Hauptmann", eli tositapahtumiin perustuva sotatarina Willi Herold -nimisestä rintamakarkurista, joka sodan lopulla päätyi esittämään korpraalin sijaan kapteenia, kuten leffan nimestä voi vähän päätellä. Siitähän seurasi sitten summittaista vankien teloittamista, juopoittelua, irstailua, lievästi sanottuna outoa johtamista ja paljon muuta. Ei mikään huikean hyvä setti, mutta tykkään siitä, jos sotaleffoissa fritzit puhuvat saksaa ja muutenkin yksityiskohdat ovat kunnossa. Myös mustavalkoinen toteutus oli ohjaajalta ihan tyylikäs veto ja nähtiinpä loppupuolella myös oikein hyvät tissit. *** ja puol / *****
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy