Jatkoajan leffakerho

  • 2 406 983
  • 12 319

alwahla

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flames, Canadiens, Kraken, HIFK
Hah, tuli katsottua uusi versio Total Recall:sta. Actiona 95%:a leffasta, pari kaunista naista ja yliluonnolliset tappelutaidot kolmella päähenkilöllä. Tuli ikävä iso Arskaa ja alkuperäistä leffaa.

Olihan tuossa uudessa versiossa myös niitä robotteja.
Odotin näkeväni jotain kunnon actionia kunnon juonella, mutta juonen puolesta jouduin pettymään. Omituinen sillisalaatti, jossa meuhkattiin suurimman osan ajasta. Pituuskin oli pettymys.
Mitä mieleen sitten jäi? Jessica Biel ja Kate Beckinsalen perse sekä Colin Farrellin hetkittäiset yritykset olla nokkela, kova ja se pakollinen sankari. Kung fu-kohtaukset olivat sitä perinteistä kauraa, josta on vaikeaa sanoa mitään hyvää. CGI-tekniikalla oli saatu aikaiseksi varsin mielenkiintoisia maisemia, josta kiitos.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Klassikotkin ovat joskus olleet uusia elokuvia, joten ei pitäisi olla estettä miksei jokin uusi elokuva nykyään voisi olla oikeasti varteenotettava kilpailija kautta aikojen top10-listalle. Kun vielä elokuvien hyvyys on täysin katsojasta riippuvainen määrittelemätön tekijä.

En minäkään kiellä etteikö jokin, tai miksei moni, nykyajan elokuvista voi nousta jokin päivä klassikoiden joukkoon. Itseasiassa tämä on varsin todennäköistä ja suuresta joukosta tämänpäivän elokuvia luulisi löytyvän niitäkin joita voi klassikoiksi huoletta kutsua tulevaisuudessa.

Mutta minusta se vaatii hiukan aikaa ennenkuin voin jotain elokuvaa todelliseksi klassikoksi kutsua, se vaatii sitä, että elokuvan status vakiintuu ja että suurin ensihuuma sen ympärillä ehtii laantua ja näin ihmiset kenties kykenevät arvioimaan sitä huomattavasti paremmin kuin sinä hetkenä jolloin elokuva tuli suuren kohun saattelemana teattereihin ensi-iltaan. Toki missään nimessä tämä minun ajattelutapani ei ole ainoa oikea tapa vaan on ymmärrettävää, että jokainen raamittaa "klassikon" ja sen kuinka elokuva sen statuksen voi saavuttaa omalla tavallaan.

Se millainen elokuva on klassikko on täysin määritelmäkysymys. Ja pakko tunnustaa, että muutamien klassikkoasemaan nousseiden elokuvien kohdalla olen miettinyt sitä, että mikä tekee kyseisestä elokuvasta klassikon, koska minä en siitä erityisemmin pitänyt. Mutta tämä ei tarkoita sitä etteikö elokuva ole klassikko, kenties se tarkoittaa sitä, että minun ymmärryksessäni on puutetta enkä näinollen kykene näkemään elokuvan suuruutta. Ketjussa aiemmin esille tullut Casablanca nauttii itseoikeutetusti klassikonstatusta ja sellainen se varmasti on mutta nähdessäni elokuvan ensimmäisen ja ainoan kerran aikoja sitten, minä en nähnyt siinä mitään erityistä - minulle se ei avautunut, mutta kenties tämä todellakin kertoo enemmän minusta kuin Casablancasta.

vlad.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Uuden Hämiksen katsoin eilen. Ihan hyvä oli, ehkä hiukan parempi kuin kymmenen vuoden takainen paketti, vaikka tuolloin siitäkin tykkäsin. Vähän ristiriitainen olo silti, koska en oikein ymmärrä edelleenkään, miksi näin lyhyellä aikavälillä pitää uusi saaga aloittaa. Maguiren Tobey kun ei huono ollut roolissaan, eikä se punapäinen plikkakaan silloin aikoinaan.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Vähän ristiriitainen olo silti, koska en oikein ymmärrä edelleenkään, miksi näin lyhyellä aikavälillä pitää uusi saaga aloittaa. Maguiren Tobey kun ei huono ollut roolissaan, eikä se punapäinen plikkakaan silloin aikoinaan.
No Maguire ja Dunst eivät tainneet enää haluta jatkaa rooleissaan. Eli joka tapauksessa olisi pitänyt hankkia uudet näyttelijät. Mielestäni tuo rebootti oli hyvä ja onnistunut. Pidin tästä uudesta paljon enemmän kuin yhdestäkään niisä Raimin ohjaamista, jotka loppujen lopuksi oli aika pettymyksiä.

Peter Parker oli omasta mielestäni enemmän alkuperäishahmon kaltainen tässä The Amazing Spidermanissa.
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Uuden Hämiksen katsoin eilen. Ihan hyvä oli, ehkä hiukan parempi kuin kymmenen vuoden takainen paketti, vaikka tuolloin siitäkin tykkäsin. Vähän ristiriitainen olo silti, koska en oikein ymmärrä edelleenkään, miksi näin lyhyellä aikavälillä pitää uusi saaga aloittaa. Maguiren Tobey kun ei huono ollut roolissaan, eikä se punapäinen plikkakaan silloin aikoinaan.

Se, mikä tuossa Maguiren hahmossa ärsytti oli asia, joka ei sovi supersankarille eli piipittäminen (nössö artikulointi). Pusi pusi lällällää ja punapää piipittää takaisin. Vaikka ollaan rakastuneita niin Tobeyn puhe tytölleen oli ajoittain sellaista, että ala-asteella tuollaista kuulee kun mukulat juttelevat toisilleen. Ei kykene noita vanhoja spidereita enää katsomaan millään vakavuudella.

Tämä uusi kyllä pesi kertaheitolla...varsinkin kun hämis oli poliiseja vastaan juuri sellainen kuin mielestäni sarjiksissakin.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Pidin myös tässä uudessa Hämiksessä siitä, että Parker ei ihan täysin ollut sinut voimiensa kanssa, eikä täysin hallitse niitä. Töppäilee ja sählää aina välillä. Lisäksi yksi merkittävä yksityiskohta oli se, että seitit tulee erikseen rakennetuista laitteista, eikä ole geneettistä kuten aiemmassa trilogiassa. Näinhän se oikeastikin meni, että Peter Parker rakensi ne seittilinkonsa.

Lisäksi Rhys Ifans oli loisto roolissaan Curt Connorsina.
 

Jonte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves ja Detroit Red Wings
Itse myös pidin uudemmasta paljon enemmän. Itseänikin tuo nössöys ärsytti noissa aiemmissa leffoissa.

Ja onhan Emma Stone nyt ihan eri kastissa kun joku kirstendunst.
 

Mairouh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Barça
Hyvän komedian metsästys

Osaisiko joku suositella hyviä komedia-leffoja? Kaiken tyyppiset komediat käy, ihan laidasta laitaan. Voi olla sellaista täydellä huumoritempauksilla varustettu tai hyvää mustaa huumoria. Pääkriteerinä on kuitenkin se, että pistää hymyilemään :)
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Osaisiko joku suositella hyviä komedia-leffoja? Kaiken tyyppiset komediat käy, ihan laidasta laitaan. Voi olla sellaista täydellä huumoritempauksilla varustettu tai hyvää mustaa huumoria. Pääkriteerinä on kuitenkin se, että pistää hymyilemään :)

En ole komedioiden suuren suuri ystävä mutta brittiläiset komediat osuvat kohteeseensa hyvin suurella todennäköisyydellä ja ehkäpä paras niistä on Life of Brian eli Brianin elämä. Taattua laatua Pythoneilta!

Pythoneita on myös mukana Kala nimeltä Wandassa (A Fish Called Wanda). Ei aivan Brianin elämän tasoa mutta loistava kaikesta huolimatta ja jopa Jamie Lee Curtis on hyvä.

Pakko myös tunnustaa, että nolojen tilanteiden erikoismies Mr. Bean ja hänen kohelluksensa Bean - äärimmäinen katastrofielokuva sisältää muutamia oikein oivallisia kohtauksia.

Mutta olen todellakin aika kehno antamaan vinkkejä hyvistä komedioista, koska ne eivät juuri kuulu repertuaariini. Toki mv-aikakauden klassikoita on tullut katsottua ja niistä pidän oikein paljon mutta kuinka paljon vaikkapa Chaplinin Kultakuume nykykatsojissa naurua nostattaa. Ja se nyt kokonaisuudessaan liikkuu draaman ja komedian rajapinnalla eli kuinka moni edes mieltää sen komediaksi komedioiden joukossa.

vlad.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Osaisiko joku suositella hyviä komedia-leffoja? Kaiken tyyppiset komediat käy, ihan laidasta laitaan. Voi olla sellaista täydellä huumoritempauksilla varustettu tai hyvää mustaa huumoria. Pääkriteerinä on kuitenkin se, että pistää hymyilemään :)
Anchorman
Blades of Glory
Clerks (2)
Dr Strangelove
Elf
Four Lions
Get Him to the Greek
Hangover
Idiocracy
Jay and Silent Bob Strike Back
Katsastus
Life Aquatic of Steve Zissou
Monty Python and the Holy Grail
Napoleon Dynamite
Office space
Pineapple Express
Q
Role Models
Semi-pro
Tropic Thunder
Uncle Buck
V
Wedding Crashers
X
Y
Zoolander

Tuossa jotakin jokaiselle aakkoselle =)

Joku varmaan keksii hyvät pätkät noillekin mille ei saanut mitään mieleen...
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Osaisiko joku suositella hyviä komedia-leffoja?
Laitetaan nyt tähän joitakin omia suosikkeja:

Päiväni murmelina
Ruusujen sota
Kukkoilijat
Peter Sellersin Vaalenapunaiset pantterit.
Spinal tap
Snatch

..ja tienenkin Lämäri (löytyykö Jatkoajasta ketään joka ei ole vielä leffaa nähnyt?) Ja täältäkin suositellaan Kala nimeltä Wandaa ja Brianin elämää.
 

Mairouh

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Barça
Heh, menipä monta leffaa juuri IMDb:n Watchlistiin, vaikka aika monta on tullut nähtyä ehdotetuista. Voi kyllä aina luottaa, että jatkoajalta tulee vastaukset kysymyksiin, kiitän.

Huomenna vapaapäivä, joten sehän tarkoittaa elokuvien mättöä. Ainakin Kala nimeltä Wanda pitää varmaan katsoa ja myöhemmin moni, moni muu.

Nyt kuitenkin sunnuntain kunniaksi lähtee pyörimään Snatch ja Paul. Leffahetkiä muillekkin!
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Yksi mielestäni helmi komedia on Steve Martinin ja John Candyn tähdittämä Vauhdilla Chicagoon. Steve Martinilla on vyöllään muitakin huippukomedioita tuolta 70- ja 80-luvuilta, 90-luvullakin ehkä muutama ihan ok. Sittemmin lässähtänyt täysin, mutta kultakautenaan oli aika pitelemätön.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Tuli näistä komedioista vielä mieleeni 80-luvulla hersyvät naurut teini-vladille tarjonnut Hei me lennetään! En ole sitä aikoihin nähnyt, joten en tiedä onko aika ajanut ohi mutta kyllähän se tuolloin teiniin iski ihan kivasti ja taisipa se vielä 90-luvullakin kun sen viimeksi taisin nähdä vähintäänkin hymynkareen suupieleen nostaa.

vlad.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Tuli näistä komedioista vielä mieleeni 80-luvulla hersyvät naurut teini-vladille tarjonnut Hei me lennetään!
Kyllähän tuo on lajityypissään klassikko ja todella toimiva kreisikomedia. Muistaakseni on naurattanut nyt vanhemmalla iälläkin, joten kyllä se viehätys siinä on tallella.

Mielestäni ensimmäisen Mies ja alaston ase -elokuvan kanssa tuon tyylilajin kuninkaat.
 

Red Machine

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Yksi mielestäni helmi komedia on Steve Martinin ja John Candyn tähdittämä Vauhdilla Chicagoon. Steve Martinilla on vyöllään muitakin huippukomedioita tuolta 70- ja 80-luvuilta, 90-luvullakin ehkä muutama ihan ok. Sittemmin lässähtänyt täysin, mutta kultakautenaan oli aika pitelemätön.

Tossa leffassa on yksi legendaarisimmista kohtauksista: "Missä sun käsi on?"

"Tyynyjen välissä."
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Ah! tulipa verestettyä muistoja 80-luvulta (tai no olen minä tämän teoksen myöhemminkin nähnyt) katsastamalla Ted Kotcheff'in ohjaama ja itseoikeutetusti John Rambon ei kun Sylvester Stallonen tähdittämä First Blood (Taistelija).

Itseasiassa aikaa edellisestä katselukerrasta on ehtinyt vieriä niinkin kauan aikaa etten enää kunnolla muistanut mitä kaikkea elokuvassa tapahtui ja kuinka John Rambo joutui ongelmiin siellä keskellä "ei mitään" tai ainakin melkein "ei mitään", koska sellaista periferiaa se metsäisine vuorineen ja jyrkkine rotkoineen oli. Joten tavallaan tilanne oli sellainen kuin olisin ensimmäistä kertaa katsonut Rambon ja jokainen käänne oli tavallaan yllättävä vaikka tiettyjä aavistuksia tulevista tapahtumista olikin. Mutta vain kalpeita aavistuksia...

Pakko suorastaan kehua Taistelijaa (tai Ramboa, ihan miten vaan) koska minusta se oli käytännössä lähes kaiken aikaa sellainen toimintaelokuva jollaisista minä pidän, jollaisessa on mukana myös jouheva ja onnistunut draamankaari eikä elokuva ole pelkkää actionkohtausten loppumatonta virtaa jossa ihmisiä (lue vihollisia) kuolee tolkuton määrä. Minusta Rambossa oli parasta juuri se, että ihmisiä kuoli niin vähän vaikka toimintaa ja perusteltua sellaista oli ihan kiitettävästi. Elokuvan tehosta olisi hävinnyt vähintäänkin puolet tai jollei jopa paljon enemmän jos ihmisiä olisi tapettu nähtyä enemmän. Nyt elokuvan voimaja teho piili juuri siinä, että katsoja tiesi Rambon kykenevän tappamaan mutta Rambon oli mahdollista tehdä valintoja toiminnan välillä ja Rambo oli kuin tuomari, joka antoi armon monasti käydä oikeudesta vaikka helpointa olisi ollut tappaa vastustaja tylysti. Tällaisesta toiminnasta ja väkivallasta minä toimintaelokuvissa pidän ja oikeastaan tämän seikan puuttumisen takia moni kohtalaisenkin hyvä toimintaelokuva ei kiinnosta minua, koska tappamisella peitellään tarinan ohuutta. Nyt, niin yllättävältä kuin se voi kuulostaakin, mukana oli myös psykologista otetta - ei aina parhaalla mahdollisella tavalla onnistunutta mutta kuitenkin, ja riittävän vakuuttavaa ollakseen "totta" elokuvallisessa muodossa.

Ehkäpä ainoa pienoinen miinus on elokuvan lopun mahtipontinen räjäytysten kavalkadi alkaen huoltoaseman tuhoamisesta - mutta toisaalta taktisessa mielessä tämäkin on perusteltu ratkaisu, ja siksi paikkansapitävä. Mutta siis kokonaisuudessaan Taistelija oli juuri sitä mitä minusta tämänsarjan toimintaelokuvien pitääkin olla. Mukana draamankaarta, sopivasti väkivaltaa mutta ei tolkutonta tappamista ja perusteltuja liikkeitä eri osapuolilta.

Hyvä!

vlad.
 

obi-wan

Jäsen
Suosikkijoukkue
Hammarby IF, HC Andersen, HC Jatkoaika
Yksi mielestäni helmi komedia on Steve Martinin ja John Candyn tähdittämä Vauhdilla Chicagoon. Steve Martinilla on vyöllään muitakin huippukomedioita tuolta 70- ja 80-luvuilta, 90-luvullakin ehkä muutama ihan ok. Sittemmin lässähtänyt täysin, mutta kultakautenaan oli aika pitelemätön.

Steve Martinin paras teos on kyllä käsikirjoituksen puolelta. Ei uskoisi että Traitor on miehen kirjoittama ja tuottama elokuva. Edustaa hieman eri tyylilajia kuin suurin osa teoksista joissa mies vaikuttaa
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Kyllähän tuo on lajityypissään klassikko ja todella toimiva kreisikomedia. Muistaakseni on naurattanut nyt vanhemmalla iälläkin, joten kyllä se viehätys siinä on tallella.

Mielestäni ensimmäisen Mies ja alaston ase -elokuvan kanssa tuon tyylilajin kuninkaat.

Lisätään vielä Top Secret tähään listaan niin alkaa olla aika täydellinen.
 

SamSpade

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ikurin Vire
Nyt elokuvan voimaja teho piili juuri siinä, että katsoja tiesi Rambon kykenevän tappamaan mutta Rambon oli mahdollista tehdä valintoja toiminnan välillä ja Rambo oli kuin tuomari, joka antoi armon monasti käydä oikeudesta vaikka helpointa olisi ollut tappaa vastustaja tylysti. Tällaisesta toiminnasta ja väkivallasta minä toimintaelokuvissa pidän ja oikeastaan tämän seikan puuttumisen takia moni kohtalaisenkin hyvä toimintaelokuva ei kiinnosta minua, koska tappamisella peitellään tarinan ohuutta. Nyt, niin yllättävältä kuin se voi kuulostaakin, mukana oli myös psykologista otetta - ei aina parhaalla mahdollisella tavalla onnistunutta mutta kuitenkin, ja riittävän vakuuttavaa ollakseen "totta" elokuvallisessa muodossa.

Ehkäpä ainoa pienoinen miinus on elokuvan lopun mahtipontinen räjäytysten kavalkadi alkaen huoltoaseman tuhoamisesta - mutta toisaalta taktisessa mielessä tämäkin on perusteltu ratkaisu, ja siksi paikkansapitävä. Mutta siis kokonaisuudessaan Taistelija oli juuri sitä mitä minusta tämänsarjan toimintaelokuvien pitääkin olla. Mukana draamankaarta, sopivasti väkivaltaa mutta ei tolkutonta tappamista ja perusteltuja liikkeitä eri osapuolilta.

Hyvä!

vlad.
Rambo oli todellakin kova. Kestänyt monta katselukertaa ja ainoa mitä olisin leffalta enää toivonut, olisi se että Rambo olisi kuollut leffan lopussa kuten Morrelin loistavassa kirjassa. Elokuva tavoitti muuten hyvin kirjan sävyt.
 

Barcelona

Jäsen
Suosikkijoukkue
Leijonat
Tuli näistä komedioista vielä mieleeni 80-luvulla hersyvät naurut teini-vladille tarjonnut Hei me lennetään! En ole sitä aikoihin nähnyt, joten en tiedä onko aika ajanut ohi
Kyseinen leffa oli muksuna/teininä yksi suosikeista, joten kun sitten viime kesänä löysin kyseisen leffan ja sen jatko-osan Anttilan alennus dvd-hyllystä niin tottakai ostin ne mökille sadepäivien varalle. Sitten kun rupesin katsomaan niitä leffoja niin muistin aivan jokaisen vitsin ulkoa joten niiden katsominen oli aika tylsä kokemus. Onneksi sain anettua kyseiset dvd:t yhdelle tyypille joka diggasi "Mies ja alaston ase" -leffoista kovasti mutte ei ollut noita "Hei me lennetään" leffoja nähnyt.
 

Kulttimörkö

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja maajoukkueet
Lisätään vielä Top Secret tähään listaan niin alkaa olla aika täydellinen.
Ja tietysti vielä mukaan Hot Shots -leffat. Samaan kategoriaan kuuluu ja yhtä lailla, ainakin minulta, on nämäkin elokuvat irroittaneet kunnon naurut vaikka puhdasta parodiaa ovatkin.
 

Loorz15

Jäsen
Suosikkijoukkue
Helsingin Jokerit | Huuhkajat | Teuvo Teräväinen
Tuli eilen käytyä tsekkaamassa tuo uusin Bond. Kyllä oli loistava kipale, täytyy sanoa! Mukaansa tempaava ja jotenkin sykähdyttävä. Paljon toimintaa, mutta niinhän toiminta leffassa kuulukin olla. Ainoa mikä jäi vähän harmittamaan oli kankeahko loppu, siis se aivan loppu kohtaus. Jotenkin niin perinteinen leffan lopetus. Mutta muuten ei mitään valittamista. Niistä Bondeista mitä minä olen nähnyt, niin ehdottomasti paras!

PS. Kävin kesällä kattomassa The Dark Knight Risesin. Sille tämä ei vedä vertoja, se on yksi parhaista, - ellei paras, leffa minkä olen nähnyt! Suosittelen molempia!
 

SamSal

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vilpas, Englanti
Osaisiko joku suositella hyviä komedia-leffoja? Kaiken tyyppiset komediat käy, ihan laidasta laitaan. Voi olla sellaista täydellä huumoritempauksilla varustettu tai hyvää mustaa huumoria. Pääkriteerinä on kuitenkin se, että pistää hymyilemään :)

Paljon hyviä komedioita mainittiin. Itse katsoin jonkin aikaa sitten Grown Ups ei mikään röhönaurua aiheuttava, mutta kevyt ja leppoisa elokuva höystettynä muutamalla "vanhalla"vitsillä jotka saavat aina nauramaan.



Varasto sen sijaan oli odotuksiin nähden aikamoinen pettymys.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös