Olen nähnyt Affleckilta seuraavat elokuvat: Good Will Hunting, Shakespeare in love, Armageddon, Dogma, tämä mainittu Pearl Harbor sekä Daredevil.
Suurimman vaikutuksen ovat tehneet Good Will Hunting sekä Dogma, joissa molemmissa Affleck teki todella hyvät roolityöt. Tosin kummassakin elokuvassa Matt Damon ylitti kirkkaasti Mattin suoritukset. Nämä kaksi mainittua elokuvaa ovat myös mielestäni parhaimpia koskaan tehtyjä elokuvia. Aina ei tarvitse tehdä elokuvaa valtavalla budjetilla saadakseen kerrottua hyvän tarinan.
Mitä mieltä muuten olet Josh Hartnettista, Musta Nuoli?
Affleck ja Damon ovat vanhoja kavereita ja nuoruudenystäviä, ja tosiaan kumpikin herra pokkasi parhaan Oscarin kässärin Good Will Huntingista. Kumpikin on lähtökohtaisesti luonne- ja draamaroolien näyttelijä, tosin mielenkiintoista kyllä se oli lopulta Damon eikä Affleck, josta sukeutui kovan luokan action-näyttelijä kuten Bourne-elokuvat osoittivat.
Affleckin elokuvista suosittelen kyllä katsomaan tuon Hollywoodlandin, siinä Affleck näyttelee mielestäni todella hyvin. Rooli on tietyllä tavalla myös ironisen sopiva Affleckille, joka kuten George Reeves oli ollut iso stara, mutta jonka ura oli hieman alamäessä kuten Reevesinkin ura hänen viimeisinä Teräsmies-vuosinaan, kun viittasankarin kaapu alkoi jo pömpöttää mahan kohdalta liikaa ja elämä vei.
Samoin suosittelen Affleckin kumpaakin ohjaustyötä, jos et ole noita vielä nähnyt. Mallrats menisi varmaan myös. Se on Kevin Smithin varhaisempi ja aika kepeä komedia ostoskeskuksessa luuhaavista kaveruksista, mutta siinä sentään piipahtaa Stan Lee sivuosassa ja toki myös Jay & Silent Bob.
Josh Hartnett ei ole itselleni niin erityisen tuttu enkä ole pahemmin kiinnittänyt mieheen huomiota paitsi The Black Dahliassa, jossa hän oli pääosassa. Kyseinen Brian de Palman elokuva käsitteli Yhdysvaltain Kyllikki Saarta eli "Mustan Daalian" karua ja selvittämätöntä murhatapausta välillä ihan mielenkiintoisesti, mutta oli de Palman ohjaustyylin mukaisesti vähän liian kliininen. Ai niin, olihan Hartnett myös melkoisen paskassa vampyyrikauhuelokuvassa 30 Days Of Night, jossa mies huseerasi sheriffinä Alaskassa jahtaamassa kaamosajan verenimijöitä.
Täytyy muuten myöntää Pearl Harborin kohdalla, että en ole itsekään jaksanut elokuvaa koskaan katsoa alusta loppuun asti. Ne kohdat ja jaksot, mitkä olen nähnyt, ovat kyllä riittäneet vakuuttamaan siitä, että ei taida teos olla mikään mestariteos. Kökköä ylinäyttelemistä, pateettista paisutusta ja Michael Baylle ominaista henkilöohjauksen ja nyanssien täydellistä puutetta.
Baysta tulikin mieleeni, että näyttelijöitä usein syyttä suotta syytetään huonoista roolisuorituksista ja kehnosta esiintymisestä, mutta loppujen lopuksi vika on aika harvoin puhtaasti näyttelijän. Valtaosa näyttelijöistä on ammattilaisia, jotka palkataan tiettyyn rooliin lukemaan tietyt vuorosanat ja eläytymään tiettyyn osaan. On enemmänkin käsikirjoittajan ja ohjaajan vika, jos dialogi on täyttä paskaa ja jos ohjaaja ei osaa, tiedä tai välitä henkilöohjaamisesta mitään ja keskittyy enemmän lähinnä efekteihin, stuntteihin ja toimintakohtauksiin eikä kaiva näyttelijöistä esille parasta mahdollista suoritusta. Silloin käy usein niin, että näyttelijätkään eivät anna enempää kuin rutiinisuorituksen ja käyvät lausumassa repliikkinsä silloin kun käsketään.
Esimerkiksi Michael Bay osaa ohjata näyttäviä (joskin ylipitkiä) toimintajaksoja, mutta miehen kannattaisi hommata kakkosohjaajaksi joku, joka osaa muutakin kuin keskittyä Megan Foxin tisseihin. Samaten George Lucas on ollut aikoinaan huima visionääri ja kekseliäs avaruusseikkailukohtausten ohjaaja, mutta dialogin ja henkilöohjauksen suhteen mies on melko huono. Harrison Fordhan sanoi Lucasille Star Warsien kuvauksien aikaan suoraan, että "George, you can type this shit, but you sure as hell can't say it." Vastaavasti moni ns. auteur-ohjaaja osaa henkilöohjauksen ja lähidraaman, mutta on suht kädetön jos pitäisi kuvata muutakin kuin staattista huonetta ja henkilöhahmojen naamoja. Harva on kuin Clint Eastwood, joka on vanhoilla päivillään oppinut kuvaamaan sekä näyttelijävetoista draamaa että jännittävää, näyttävää toimintaa. Mutta Eastwood onkin Mestari.