Viimeksi katsoin Ryan Goslingin ja Michelle Williamsin huikean Blue Valentinen. Aviopari yrittää pelastaa liittonsa rippeet viettämällä yhden yön kahdestaan poissa kotoa, hotellissa. Tarinaa kerrotaan lomittain ajassa enne suhdetta ja nykyhetkessä.
Tässä on vangittu kurkkua kuristavalla tavalla rakkauden hyvät ja huonot puolet. Molemmat näyttelijät tekevät loistavaa työtä ja tarina toimii karulla tavalla koko leffan ajan. Vaikka draamallinen elokuva on romanttinen, niin sitä aspektia ei kannata pelästyä.
****(*)
The Story of Us, suomennettu nimi "Tarina meistä kahdesta" on vastaavanlainen elokuva. Bruce Willisin ja Michelle Pheifferin tähdittämä elokuva kertoo 15 vuotta naimissa olevan pariskunnan aviokriisistä. Mun mielestä kyseinen elokuva kuvasi aika vaikuttavasti miten kaksi ihmistä voi käsitellä tuollaista kriisiä täysin eri tavalla ja miten tuo tuska vaikutti myös perheen lapsiinkin oli otettu hyvin huomioon. Suosittelen ehdottomasti.Onko ehdottaa muita samankaltaisia leffoja?
Aloitin juuri katsomaan Bill Maherin dokumenttia Religulous. Alku vaikuttaisi näin ei-uskovaisen silmin ihan hauskalta.
IMDB-linkki: Religulous (2008) - IMDb
-Tinke-80
How High katsottu ja selväksi todettu, ettei komediat ole minun juttuni. Kymmeniä/satoja komediaelokuvia katsottuina ja voin sanoa käsi sydämmellä, etten ole nauranut yhdessäkään elokuvassa. Lähinnä hymyillyt muutamalle asialle. Omalaatuinen huumorintaju vai onko kaikki komediaelokuvat perseestä? Oli miten oli, nyt se on selvää, että olen vain ja ainoastaan psykologisten trillereiden/kauhuleffojen ystävä.
Komedian nimella tehdaan helvetisti roskaa. 95% elokuvista on ihan sita samaa, todella halpoja nauruja ja jotain muuta juonta sinne sekaan.
Oletko katsonut Big Lebowskin tai Fear and loathing in Las Vegasin? Niista ei kauheasti komediat enaa parane.
Olet väärässä ja syntinen. Kyseessä on yksi viime vuosien parhaista leffoista. Sen sijaan kauhuleffat ovat kuraa aiheesta ja sisällöstä huolimatta.Niin - katsoin myös Inceptionin. Juoni oli totaalinen mestariteos. Samaistuin siihen täysin ja nukahdin n. 20min. jälkeen. Tylsin elokuva ikinä?
Olet väärässä ja syntinen. Kyseessä on yksi viime vuosien parhaista leffoista. Sen sijaan kauhuleffat ovat kuraa aiheesta ja sisällöstä huolimatta.
Luulin nähneeni huonoja elokuvia (esim poliisiopisto-leffat), mutta erehdyin.
(muita ei olekaan kuin huonoja remakeja, ainakaan toistaiseksi)
...psykologiset, hyvin tehdyt kauhuelokuvat kuten vaikkapa Polanskin Inho
-Antichrist, Lars von Trierin ohjaus...
Ei toki, kunhan nyt auoin päätäni. Tosiasia on kyllä se, että itse en kauhuelokuvia, siis hyviä sellaisia, kykene katsomaan. Huonoja taas ei kiinnosta katsoa. Sama pätee jossain määrin myös psykologisiin thrillereihin, tosin niissä aihe määrittelee pitkälti sen, pystynkö niitä katsomaan. Maailmassa on aivan riittävästi paskaa käsiteltäväksi, joten olen päättänyt suojella itseni ylimääräiseltä. Enkä viittaa paskalla leffojen laatuun.Olet oikeassa. Inception on hieno elokuva.
Olet väärässä. Paskat kauhuelokuvat ovat kuraa, ja suuri osa kuuluu tähän kategoriaan. Mutta aiheesta ja sisällöstä riippumatta? Ei nyt sentään. Sama kuin väittäisi, että kaikki äänielokuvat ovat kuraa aiheesta ja sisällöstä riippumatta.
Itsekin kävin tämän nyt katsomassa, ja nyt tiuhaan tahtiin näitä supersankarileffoja tulee(Thor tuli jo, ja tulossa mm. Green Lantern ja Captain America)Tulipa tuossa katsottua tuo uusin X-men ja piru kun pääsi yllättämään, leffa on nimittäin pirun hyvä lisä genreensä ja saagaansa. Tommi Korpelan esittämä Magneto on ehkä elokuvan paras roolisuoritus, eikä naiskauneuttakaan ole unohdettu iki-ihanan Rosie Byrnen myötä.
Ei ehkä ihan kaikkea näissä elokuvissa X-meneistä 1-3 ja se Wolverine-lisäpainos mainittua kannata pyrkiä täsmäämään 1:1 toistensa suhteen, mutta hyviä liitoskohtia tässäkin tarjottiin näihin kyseisen universumin jo valkokankaalla nähtyihin tapahtumiin.
Eikä vain menneisyydet... Mikäli en aivan väärin muista, noissa trilogian elokuvissa Hank McCoy oli ihan ihmishahmossa jossain sivuvilahduksissa kun taas tässä hänestä tuli jo Peto.Tuntuu että näiden hahmojen menneisyydet kerrotaan joka paikassa hiukan eri tavoin
Eikä vain menneisyydet... Mikäli en aivan väärin muista, noissa trilogian elokuvissa Hank McCoy oli ihan ihmishahmossa jossain sivuvilahduksissa kun taas tässä hänestä tuli jo Peto.
Piti tarkastella interwebsistä, kakkososassa vilahti jonkun Steve Bacicin esittämänä Dr Hank McCoynä ilman sinistä turkkia.Oliko noin? Onhan siitä aikaa, kun The Last Standin näin, mutta muistaakseni Kelsey Grammeria ei kyllä ilman turkkia ja maskia nähty, eli Peto oli Peto koko elokuvan ajan. Kahdessa ensimmäisessä leffassahan Peto ei ollut mukana.
Myönnän kyllä etten muista ihan tarkkaan, eli voin olla väärässäkin.
Piti tarkastella interwebsistä, kakkososassa vilahti jonkun Steve Bacicin esittämänä Dr Hank McCoynä ilman sinistä turkkia.
Human Centipad (first sequence) onko joku nähnyt kyseistä pätkää? Luin äsken uutisen että tuon leffan kakkososa olisi aivan helvetin sairasta katsottavaa, tehden "vahinkoa" jopa aikuiselle katsojalle. Vois tuon joskus katsella taikka pitää mielessä lauseen: when you see something you can't unsee it.