Jatkoajan leffakerho

[sampio]

Canalilta tulee The Expendables, ja ajattelin nyt tämän kohutun kasarin ylistyksen tsekata, kun kaapelit näyttävät vieläkin olevan avoinna. Puolisen tuntia jaksoin kuunnella väkinäisiä vuoropuheluja ja katsella totaalisen aivotonta kohkaamista, kunnes sai riittää. Olipahan aimo annos tuttuja nimiä, mutta vastaavasti saman verran kuraa. Ihmettelen kyllä, kuka tästä voi kiksejä saada, mutta kehuista päätellen kai aika moni.

 

[hihhu]

Puolisen tuntia jaksoin kuunnella väkinäisiä vuoropuheluja ja katsella totaalisen aivotonta kohkaamista, kunnes sai riittää.

Kiinnostaa tietää, että mitä oikeastaan odotit? Tämä ei edes ole mitään vittuilua, mutta aina välillä saa jostain lukea arvosteluja aivottomista toimintaleffoista, joissa ihmetellään hahmojen pinnallisuutta, dialogin huonoutta ja juonen älyttömyyttä tai olemattomuutta.

Sanoit itsekin, että se on kasarin ylistys. Ehkä joku on toista mieltä, mutta äly, syvällisyys, järki, realismi, loogisuus, inhimillisyys, dialogi, näyttelijäntaidot ja muutama muu vastaavanlainen asia eivät kasaritoimintaan oikein kuulu. Keksitään joku enemmän tai vähemmän validi syy mättää läjä ihmisiä ja sitten mätetään ja heitellään onelinereita, yksin tai kavereiden kanssa.

Odotitko näkeväsi jotain muuta kuin näit? Ja jos odotit, niin miksi?

Tämä siis lähinnä siksi, että kyseessä oli minun mielestäni törkeän hyvä leffa, joka oli juuri tasan sitä, mitä kuvittelinkin sen olevan kun menin sitä katsomaan. Ei varmaan olisi ollut niin hyvä, jos olisin mennyt katsomaan romanttista komediaa.

 

[vilpertti]

Hihhu on oikeassa, jostain syystä ihmiset tuntuvat aina odottavan jotain Citizen Kanea vaikka etiketissä lukee hernekeitto. Kyllähän sitä pettyy, jos odotti purkista kuoriutuvan jotain muuta kuin epämääräistä vihreää mönjää, mutta joskus sitä tykkää tuosta vihreästä mönjästäkin. Ei joka päivä mutta jotkut tykkäävät viikottain... Useat harvemmin.

Expendables oli juuri sitä mitä sen mainostettiin olevan, mikä on hyvin virkistävää nykypäivänä.

 

[sampio]

Odotitko näkeväsi jotain muuta kuin näit? Ja jos odotit, niin miksi?

Odotin näkeväni äijämäisen seikkailutoimintaleffan, jossa on paljon vanhoja, tuttuja tähtiä höystettynä muutamalla nykystaralla. Noin puolen tunnin jälkeen tajusin, että genre on edelleen mulle yhtä vastenmielista kuin ennenkin, ja lopetin katsomisen. Ei siinä sen kummempaa. Eikä nämä tuntemukset rajoitu ainoastaan kasaritoimintaan, vaan kaikenlaiseen kevyeen toimintaräiskintään, mitä nykyäänkin paljon viljellään.

Maku- ja tottumiskysymyksiähän nämä ovat. Mulla ei ole mitään nuoruuden nostalgioita tuollaisia leffoja kohtaan, mutta sitten taas transformersit kaikessa älyttömyydessään toimivat jollain tapaa edelleen, kun niihin löytyy vahva linkki lapsuudesta.

 

[ms.qvist]

Hihhu on oikeassa, jostain syystä ihmiset tuntuvat aina odottavan jotain Citizen Kanea vaikka etiketissä lukee hernekeitto.

Onneksi olen pääsääntöisesti oppinut kiertämään kaukaa ne "hernekeitot", osin saan kiittää tätäkin ketjua, koska ilman näiden "hernekeittofanien" viestejä, olisin kenties sortunut katsomaan jonkin aivovammaisille tarkoitetun elokuvan. Niin ja ennenkuin minut leimataan joksikin älyllisyydenmultihuipentuman faniksi, voin tunnustaa rakastavani väkivaltaviihdettäkin sopivassamitassa mutta silloinkin taka-ajatuksena tulee olla vähintäänkin ripaus syvällisyyttä, juonenkantoa ja ohjaajalta taitoa käsitellä näyttelijöitä oikealla tavalla - ja aina parempi jos näitä ja monia muita elementtejä löytyy paljon enemmän, kuten parhaimmissa Tarantinon elokuvissa löytyy mutta väkivaltaisuudestaan ja rujoudestaan huolimatta ne kantavat paljon pidemmälle kuin nämä b-luokan väkivaltamässäilyt. Minulle riittää se, että olen teininä muutamat rambot ja sun muut nähnyt, enää en elämääni niitä kaipaa. Mutta hyvä vaan, että itsekukin löytää elokuvista oman nautintonsa.

vlad.

 

[Vanha Len]

Mä olen aina katsonut kaikki leffat, jotka olen pystynyt...sanoi jengi niistä sitten mitä tahansa. Katsomisen jälkeen pystyy sitten antamaan palautetta. Erittäin kaikkiruokainen olen elokuvien suhteen ja on vain harvoja tuotoksia, jotka ovat mielestäni erittäin huonoja. Meitsillä on taito löytää jokaisesta pläjäyksestä se kultareunainen pilvi. Kaikki leffat eivät miellytä ja saavat sen yhden tähden mutta niitäkin tarvitaan...joku toinen sitten taas diggaa.

Leffa-arvosteluja olen ottanut tosissani joskus teiniaikoina 80-luvulla.

 

[Fernando]

Mä olen aina katsonut kaikki leffat, jotka olen pystynyt...sanoi jengi niistä sitten mitä tahansa. Katsomisen jälkeen pystyy sitten antamaan palautetta. Erittäin kaikkiruokainen olen elokuvien suhteen ja on vain harvoja tuotoksia, jotka ovat mielestäni erittäin huonoja. Meitsillä on taito löytää jokaisesta pläjäyksestä se kultareunainen pilvi. Kaikki leffat eivät miellytä ja saavat sen yhden tähden mutta niitäkin tarvitaan...joku toinen sitten taas diggaa.

Leffa-arvosteluja olen ottanut tosissani joskus teiniaikoina 80-luvulla.

Mä ainakaan en jätä yhtäkään leffaa katsomatta arvostelujen takia vaan päin vastoin arvostelut saavat katsomaan leffoja joita ei edes muuten katsoisi.

Viimeisimpänä leffana muuten Pirates of the Caribbean On Stranger Tides. Erittäin viihdyttävä pläjäys, yhdistelmä tilannekomiikkaa, hyvää dialogia ja jännittäviä kohtauksia. Suosittelen!

 

[ms.qvist]

Leffa-arvosteluja olen ottanut tosissani joskus teiniaikoina 80-luvulla.

Minulle leffa-arvostelut tuovat yhden osan lisää siihen ketjuun minkä perusteella loppujen lopuksi päätän jonkin leffan katsoa tai olla katsomatta.

Kun tiedän, että tietyillä arvostelijoilla on samansuuntainen maku kuin minulla lisää se halua katsastaa kyseinen leffa, tai jos luen jotain leffaa kehutun ja tutustuttani siihen paremmin useiden väylien kautta ja jos kehut/arviot saavat minut vakuuttuneeksi niin katson leffan. Toisaalta myös negatiiviset arviot vaikuttavat siihen haluanko katsoa jonkin leffan tai pidänkö tarpeellisena sitä, että vieltä pari tai jopa kolme tuntia leffaa katsoen - yleensä kun alotan katsomaan jotain leffaa, katson sen myös loppuun saakka, koska haluan nähdä sisältääkö se loppujen lopuksi mitään jippoa.

Mutta kokonaisuus arvostelut, leffasta lukeminen ja siihen muu tutustuminen vaikuttaa minulla hyvin paljon siihen haluanko käyttää aikaani leffan katsomiseen vai en. Tietysti myös ohaajalla on merkitystä, vaikka Kaurismäki on kuinka kehuttu mutta kun hän ei ole vakuuttanut minua, en käytä aikaani hänen leffojensa katseluun vaikka ne monasti arvostelumenestyksiä ovatkin.

vlad.

 

[Vanha Len]

Mutta kokonaisuus arvostelut, leffasta lukeminen ja siihen muu tutustuminen vaikuttaa minulla hyvin paljon siihen haluanko käyttää aikaani leffan katsomiseen vai en.

vlad.

Mulle ei ole tuo aika ollut koskaan ongelma. Aikaa on aina löytynyt elokuville kun ne kerran se rakkain harrastus on. Onhan tässä aikaa roikkua täälläkin...joka on toisarvoinen asia ajankäytön suhteen versus leffat.

 

[ms.qvist]

Mulle ei ole tuo aika ollut koskaan ongelma.

Aika on kovin suhteellinen käsitys. Minä en halua käyttää aikaani "rambojen" katseluun, joten pyrin erottamaan ne jo hetimmiten pois katsottavien leffojen joukosta ja se onnistuu suht' helposti tutustumalla leffoihin edes jollain tavalla. Minulle leffat ovat harrastus mutta samalla myös nautinnonlähde, enkä halua pilata tätä nautintoa "shitillä".

No, en minäkään aivan täydellinen ole. Jos haluan tyydyttää "eläimellisiä tarpeitani", niin täytän ne katsomalla vaikkapa Tarantinoa, joka kyllä muutenkin kuuluu suosikkeihini ja toki hänellä on ohjaajana arvoa, aivan kuten leffansakin ovat merkityksellisiä monessakin mielessä. Ja jos nyt oikein "alas vajoan" niin löytyy tuolta hyllystä Conaniakin pahimpaan "ahdistukseen" - se piti hankkia vanhojen menneiden 80-luvun päivien muistoksi.

vlad.

 

[Vanha Len]

Aika on kovin suhteellinen käsitys.

Ja täällä Jatkoajassa voi kuitenkin notkua muutaman tunnin päivässä...:D

 

[Daespoo]

Viimeisimpänä leffana muuten Pirates of the Caribbean On Stranger Tides. Erittäin viihdyttävä pläjäys, yhdistelmä tilannekomiikkaa, hyvää dialogia ja jännittäviä kohtauksia. Suosittelen!

Kaksijakoinen fiilis. Leffa oli ihan ok mutta ei pääse missään vaiheessa varsinkaan sarjan kahden ensimmäisen osan tasolle. Leffa nojautuu täysin Jack Sparrown hahmoon, muut ovat aika täysiä statisteja. Dialogi ei pääse missään vaiheessa sille tasolle mitä se oli aikaisemmissa osissa ja muutenkin jäi aika meh fiilis leffasta. Juonikin on paljon heikompi kun aikaisemmin ja loppu on aika totaalinen pannukakku.

Eli ihan ok pätkä mutta ei täyttänyt omia odotuksiani jotka olivat varsin korkealla aikaisempien pätkien perusteella.

Näyttelijäsuorituksista sen verran että Cruz häviää Knightleylle 100-0. Depp vetää Sparrown roolin loistavasti mutta oli aika yksin.

3D-versio oli varsin tumma väreiltään, välillä kun katseli ilman laseja niin elokuva näytti paljon paremmalta. 3D efektejä hyödynnettiin muutamassa kohdassa ihan ok mutta ei mitään tajuntaa räjäyttävää.

 

[Isle of Man]

3D-versio oli varsin tumma väreiltään, välillä kun katseli ilman laseja niin elokuva näytti paljon paremmalta. 3D efektejä hyödynnettiin muutamassa kohdassa ihan ok mutta ei mitään tajuntaa räjäyttävää.

Toi tummuus on aika yleinen ongelma 3D:ssä. Etenkin tässä Piraateissa se korostuu, koska leffassa tapahtuu paljon "hämärässä". Paljon tekemistä asian kanssa on myös esitystekniikalla. Projektorit eivät pakolla pysty puskemaan lamppuun tarpeeksi kovia tehoja, joten kuva saattaa jäädä auttamattomasti liian tummaksi.

Noo, Piraateissa tosin 3D futasi ihan hyvin ja efektejä oli käytetty fiksusti. Ei liikaa eikä liian vähän. Leffa noin muuten oli ihan yleisviihdyttävä, mutta kuten sanottua Depp jäi aika yksin.

 

[leivoja]

Tuossa mainittiin aiemmin kuinka arvostelujen annetaan vaikuttaa katsomispäätökseen. Tai annetaan ja annetaan, mutta kuitenkin. Itselläni on oikeastaan muutama taho, jonka arvostelijoihin "luotan". Eli matkanvarrella on löytynyt muutama toimittaja, joka on jossain määrin samoilla linjoilla kuin minä.
Ehkä tällöin saattaa arvostelijan mielipide vaikuttaa päätökseen, mutta muuten ei juurikaan. Mikäli Maskulan pinnoja tuijottelisi, niin ei voisi katsoa kuin citizenkaneja ja casablancoja.


Viimeksi katsoin Ryan Goslingin ja Michelle Williamsin huikean Blue Valentinen. Aviopari yrittää pelastaa liittonsa rippeet viettämällä yhden yön kahdestaan poissa kotoa, hotellissa. Tarinaa kerrotaan lomittain ajassa enne suhdetta ja nykyhetkessä.

Tässä on vangittu kurkkua kuristavalla tavalla rakkauden hyvät ja huonot puolet. Molemmat näyttelijät tekevät loistavaa työtä ja tarina toimii karulla tavalla koko leffan ajan. Vaikka draamallinen elokuva on romanttinen, niin sitä aspektia ei kannata pelästyä.

****(*)

 

[Lexaa]

Kaksijakoinen fiilis. Leffa oli ihan ok mutta ei pääse missään vaiheessa varsinkaan sarjan kahden ensimmäisen osan tasolle. Leffa nojautuu täysin Jack Sparrown hahmoon, muut ovat aika täysiä statisteja. Dialogi ei pääse missään vaiheessa sille tasolle mitä se oli aikaisemmissa osissa ja muutenkin jäi aika meh fiilis leffasta. Juonikin on paljon heikompi kun aikaisemmin ja loppu on aika totaalinen pannukakku.

Eli ihan ok pätkä mutta ei täyttänyt omia odotuksiani jotka olivat varsin korkealla aikaisempien pätkien perusteella.

Näyttelijäsuorituksista sen verran että Cruz häviää Knightleylle 100-0. Depp vetää Sparrown roolin loistavasti mutta oli aika yksin.

3D-versio oli varsin tumma väreiltään, välillä kun katseli ilman laseja niin elokuva näytti paljon paremmalta. 3D efektejä hyödynnettiin muutamassa kohdassa ihan ok mutta ei mitään tajuntaa räjäyttävää.

Aika samat fiilikset itsellenikin jäi tästä, olisi pitänyt käydä 2D versio katsomassa, tämä 3D nyt ei hirveästi tarjonnut mitään spesiaalia tähän leffaan.

Mutta juoni oli tässä leffassa kyllä erittäin kehno verrattuna kolmeen edelliseen, rahastuksen hajuhan tästä jäi. Toki itse taas tykkäsin Cruzista paljon enemmän kuin Knightleystä, mutta Barbossan ja Mustaparran hahmot olivat rajuja pettymyksiä. Juoni laahasi erittäin hitaasti eteenpäin ja tuntui ettei loppuratkaisullakaan ollut väliä joten aikamoinen pannukakku tuo loppu siis oli. Pirates fanina sanoisin että katsottava, mutta heikoin näistä neljästä. Toki menen katsomaan seuraavatkin osat jo ihan Sparrowin takia, siinä on kyllä upea hahmo. Toisaalta nyt piti saada tämä nuoruuden lähde homma pois pelistä, niin ehkä seuraava leffa yllättää kun luvassa on jotain uutta mikä ei nyt jäänyt hirveästi auki.

Lopputekstien jälkeen kuulemma oli vielä joku kohtaus, tämä meni multa ohi niin voisiko joku kertoa mitä siinä tapahtui?

 

[Daespoo]

Lopputekstien jälkeen kuulemma oli vielä joku kohtaus, tämä meni multa ohi niin voisiko joku kertoa mitä siinä tapahtui?

Spoileri:


Vinkki jatko-osasta, Cruz istuilee pikku saaren rannassa ja aallot huuhtovat Mustanparran Sparrow-woodoonuken rantaan

 

[Fernando]

The Hangover 2
*****
Härski. Kauhea kankkunen 2 tarjoaa katsojalle niin viihdyttävää kauhukomediaa että heikompaa oksettaa. Stu (Edd Helms) on menossa naimisiin Thaimaassa, joten jengi on jälleen koottava, Phil (Bradley Cooper), Alan (Zach Galifiniakis) ja Doug (Justin Bartha). Mukaan seikkailuun tarttuu pari muuta hahmoa, uusia ja vanhoja. Hauskin jälleenvalinta on tietenkin Mr. Chow (Ken Jeong). Elokuva tarjoaa niin härskiä toimintaa että en oikeasti suosittele jokaiselle.

 

[sampio]

Russel Crowen The Last Three Days oli ihan mukiinmenevä, kepeä ja toiminnallinen viihdepaketti. Ei mitään mullistavaa, mutta meikäläiselle sopiva aivot narikkaan-leffa duuniviikon nollaajaksi. En pidä tyhjäpäisistä räiskintäleffoista, vielä vähemmän nykykomedioista, joista todella harva naurattaa oikeasti, joten tällainen puolivakava ja seikkailullinen pläjäys on oikein hyvä vaihtoehto. Älkää odottako liikoja, mutta voin suositella silti.

 

[Brent Sapergia]

Minä en halua käyttää aikaani "rambojen" katseluun, joten pyrin erottamaan ne jo hetimmiten pois katsottavien leffojen joukosta ja se onnistuu suht' helposti tutustumalla leffoihin edes jollain tavalla. Minulle leffat ovat harrastus mutta samalla myös nautinnonlähde, enkä halua pilata tätä nautintoa "shitillä".
vlad.

Kyllähän Rambot kaikessa yksinkertaisuudessaan silti kuuluvat omanlaistensa klassikoitten joukkoon. Jos elokuvia harrastaa niin silloin niitä pitää katsoa laidasta laitaan.

 

[motamoro]

Kyllähän Rambot kaikessa yksinkertaisuudessaan silti kuuluvat omanlaistensa klassikoitten joukkoon. Jos elokuvia harrastaa niin silloin niitä pitää katsoa laidasta laitaan.

Ja mitähän ihmettä taas... Tarviiko minun seurata jääkiekossa Itävallan pääsarjaa tai Suomen III-divisioonan Lapin sarjaa, että voin kutsua itseäni jääkiekkoa harrastavaksi? Tai kuunnella oopperaa tai klassista musiikkia, jotta voisin sanoa harrastavani musiikin kuuntelua?

Paluu asiaan, Hangover II kuten jo Fernando aiemmin sanoi, oli odotuksiin nähden todella hyvä. Pystyi kakkososaksi pitämään loistavasti tasonsa.

 

[ms.qvist]

Kyllähän Rambot kaikessa yksinkertaisuudessaan silti kuuluvat omanlaistensa klassikoitten joukkoon. Jos elokuvia harrastaa niin silloin niitä pitää katsoa laidasta laitaan.

Asiaan jo viitattiin mutta omasta puolestani vielä muutama sana.

Kyllä, olen nähnyt Taistelijan (First blood) ja Commandon ja esim. Rambo II (silloin kun se tuli VHS:lle) ja jo tuolloin pidin sitä täysin idioottimaisena tekeleenä, sama päti Commandoon. Taistelija (First Blood) kuuluu luokkansa keskitasoisiin elokuviin mutta ei sekään mikään elämää suurempi elokuva ole, joten esim. sen katsomatta jättäminen ei olisi menetys tai ei olisi ollut mutta kun katsoin niin katsoin. Uusimpia Ramboja tai mitä noita b-tason toiminta- ja tappoelokuvia en edes jaksa katsoa kun samaan genreen kuuluu paljon laadukkaampiakin elokuvia. Paljon mielummin katson Alieneja (kaksi ensimmäistä), Terminatorit (I & Judgemend Day) jos esim. haluan viihdyttää itseäni toiminnalla ja samalla pitää yllä leffan laadusta.

Elokuvaharrastajana katson leffoja lähes laidasta laitaan mutta pyrin pitämään sitten genren sisällä yllä itse itselleni asettamastani leffalaadusta. On genrejä joista en kuitenkaan pahemmin välitä tai genren sisällä olevista "alueista", joista en välitä. Kuten vaikkapa musikaalit pääsääntöisesti, tai suurin osa komedioista - brittiläiset kolahtaa mutta suurin osa jenkkikomedioista on liiaksi päällenaurettua minun makuuni nähden. En oikein jaksa katsella puhdasverisiä toimintaelokuvia, niistä(kin) on löydyttävä sisältöä enemmän kuin hiuskarvan paksuuden verran, siksi Rambot saavat jäädä katsomatta ja mielummin käytän sen ajan vaikka maalin kuivumisen katseluun. Tai sitten kaston uudelleen (ja yhä uudelleen) jo jonkin näkemäni klassikon, kuten vaikkapa Seitsemän samuraita, josta suurin osa tämän hetken ohjaajista saisi ottaa esimerkkiä kaikella mahdollisella tavalla.

Jos paskaa voi pitää klassikona niin siinä tapauksessa jätän sellaisen klassikon katsomatta.

vlad.

P.S. Ilmeisesti pidät itseäsi elokuvafanina, joten varmaan sitten olet tutustunut venäläisklassikoihin? Kuten vaikkapa Tarkovskin Stalkeriin...

 

[Brent Sapergia]

P.S. Ilmeisesti pidät itseäsi elokuvafanina, joten varmaan sitten olet tutustunut venäläisklassikoihin? Kuten vaikkapa Tarkovskin Stalkeriin...

Aletaanko nokittamaan vuorotellen mitä ollaan nähty ja toinen ei?

 

[stiflat]

Scream 4

Olin silloin joskus ensimmäisen elokuvan aikaan kovakin Scream-fani ja pitihän se nyt käydä katsomassa tämä uusin, kun kerran sellainen taas on tehty.
Ehkä aika kultaa muistot ja silloin ei vielä muka katsellut niin kriittisesti, mutta olihan tämä uusin nyt aika tuubaa. Harmi sinänsä, että hieman realistisemmalla otteella tämäntyylisestä olisi saatu paljon enemmän irti. Ehkä se tietty epärealistisuus sitten kuuluu näihin ns. teinikauhuihin, mutta salaa mielessäni toivoin että elokuva-sarjassa olisi otettu ns. uusi askel ja päivitetty hieman aikuisempaan makuun. Mutta eipä ollut ei.
Mutta jumankivuta, odotin sentään että tässä melkein vuosikymmenessä nyt jotain uutta tuotantotiimi olisi keksinyt, tai edes joku sellainen wow-efekti olisi saatu aikaan, mutta ei. On nähty kuitenkin nyt tämäkin, mutta valitettavasti arvosanaksi */*****

 

[Beneway]

Voisin listata tänne pari leffaa, jotka olen tässä lähimenneisyydessä tutkaillut.

Matt Damonin tähdittämä The Adjustment Bureau oli kyllä todella huono elokuva. Pidän itse asiassa Damonia ihan hyvän luokan näyttelijänä, sillä onhan hänellä listallaan monia todella hyviäkin elokuvia, mutta tämä oli kyllä huti ihan joka asteikolla. Dialogi oli heikkoa. Roolisuorituksetkin oli aika heikolla tasolla ja varsinkin Anthony Mackien suoritus oli hämmentävän huono. Myös henkilöiden motiivit oli enemmän tai vähemmän hukassa enkä pitkän mietinnänkään jälkeen ymmärrä, miksi henkilöt toimivat niin kuin toimivat. Loppuratkaisusta nyt en viitsi mitään edes kirjoittaa.

Leffahan perustui johonkin Philip K. Dickin tarinaan. Olihan tuo idea nyt varsin kummallinen, ja kyllä tuossa selvästi näkee Dickin huurupäisen kädenjäljen. Idea siis sinänsä oli ihan mielenkiintoinen, mutta toteutuksen olisi voinut hoitaa paljon paremmin. Dick olisi varmaan huumehöyryissäkin rustannut paremman kokonaisen käsiksen leffalle.

Toinen leffa mikä tuli tässä nähtyä oli The Way Back, joka kertoo tositarinaan perustuvasti ryhmästä miehiä, jotka pakenivat Siperian työ-/vankileiriltä kävellen aina Intiaan asti.

Lyhyesti sanottuna tykkäsin elokuvasta, vaikkei se mitään ennennäkemätöntä tarjonnutkaan. Ajoittain mentiin tapahtumien osalta kovalla intensiteetillä, mutta ajoittain tulikin sitten pitkiä suvantovaiheita. Eli kyseessä ei siis todellakaan ole mikään tapahtumien täyttämä Prison Break pläjäys. Kannattanee tsekata, saattaa vaikka miellyttääkin. Ihan mukava selviytymistarina katsottavaksi noin illanvietoksi.

 

[ms.qvist]

Aletaanko nokittamaan vuorotellen mitä ollaan nähty ja toinen ei?

Ehkei kannata kuitenkaan...

En tietenkään voi väittää nähneeni kuin murto-osan kaikista elokuvista. Suuria puutteita on Lähi-Idän, Afrikan ja Kauko-idän elokuvateollisuuden saralla, puhumattakaan Bollywoodin suurelta osina kauheistakin elokuvista. Samoin suuren suuria puutteitä löytyy Etelä- ja Keski-Amerikan tuotannosta. Joten kokonaisuudessaan melkoinen amatööri olenkin vaikka leffoja on tullut katsottua melkoinen määrä vuosikymmenten kuluessa.

Puhumattakaan sitten Suomi-leffoista, jollei lapsena katsottuja puupäitä ja suomisen-ollia tms. oteta huomioon - sekä suomalaisia sotaleffoja, mutta muuten pidän suomielokuvaa valtaosin puuhasteluna. Tällaista arviota ei tietenkään pitäisi antaa, koska näköalani on surkean kapea mutta annanpa kuitenkin.

vlad.