Jatkoajan leffakerho

  • 2 338 233
  • 12 066

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Elokuva kertoo Lufthansan matkustajakoneen kaappauksesta lokakuussa vuonna 1977.
En tiedä sitten, että saako tuota dvd:nä - mutta ainakin sopii toivoa, että tuo tulisi Teemalta uusintana.

Uusinta tuli jo perjantaina. Areenasta kaksi viikkoa ensiesityksen jälkeen. Meni minulta kyllä ohi. harmi. Kuulosta mielenkiintoiselta.
 

Old Ray

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pens
Yle:n Teema lähetti viime viikolla elokuvan, joka oli minun mielestäni yksi parhaista lentokonekaappauksista kertovista leffoista - kenties jopa kautta aikain paras!

...

Suosittelen.

Täysin samaa mieltä. Aivan loistava elokuva, tulipa itsekkin töllötettyä teemalta tuo. Suosittelen kaikille ihan yleissivistyksenkin vuoksi.

Muutenkin tällaiset leffat antaa. Ainakin itse osaa ajatella, että kylläpä itsellä on hyvin asiat elämässä.
 

Taitopelaaja

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings, New York Rangers
Jälleen pari leffaa katseltuna.

Gran Torinoon minulla oli kovat odotukset. Clint Eastwood on yksi elokuvahistorian menestyneimmistä näyttelijöistä sekä maineikas ohjaaja. Kovan jätkän roolissa mies on omimmillaan ja Gran Torino onkin varsin moderni katsaus asenteiden ja rotujen yhteentörmäyksistä. Korean sodan veteraani ei ole mikään sopeutuvaisin ihminen, joka käy varsin selväksi. Kokonaisuudessaan loistava tarina ja onnistunut teos, joka nousee ehdottomasti yhdeksi vuoden parhaista elokuvista. 4/5 tähteä ja pyöristetty alaspäin.

Dolan's Cadillac tarrautui mukaan vain ja ainoastaan kiinnostavan takakannen perusteella. Perinteinen kostotarina perustuu Stephen Kingin romaaniin, mutta ei nouse missään vaiheessa kovin suuriin sfääreihin. Yksinkertaisesti turhan tylsä tämän tyyppiseksi elokuvaksi. En odottanut leffalta juuri mitään, mutta pakko myöntää etten saanutkaan mitään. 1/5.

Tänään voisin katsoa kielletyn Hedelmän ihan vaan siksi että Taitopelaaja antoi sille 4/5 tähteä. Vähän jäi mietityttämään, että jääkö siinä tissit näkemättä kun ei täysiä pinnoja ole saanut...
Jokos katsastit kyseisen teoksen? Jos, niin arvosteluja ja näkemyksiä kehiin. :)
 

J.Petke

Jäsen
Jokos katsastit kyseisen teoksen? Jos, niin arvosteluja ja näkemyksiä kehiin. :)

Vaikka minulta ei kysyttykään niin sanon silti oman mielipiteeni tähän. Katselin elokuvan ja pidin kyllä kovasti. Realistisuus oli hyvää niinkuin Dome Karukosken elokuvissa yleensäkin. Lisäksi pidin aiheesta sillä entuudestaan oli todella tuntematon tuo maailma. Sillain tuo oli hyvä elokuva, että tuon voisi kuvitella tapahtuvan ihan oikeassakin elämässä. Näyttelijöissä häiritsi hieman ne tutut naamat mutta eipä Suomessa voi koko aikaa uusia näyttelijöitä käyttääkään. Heti elokuvan jälkeen oli hieman hälläväliä fiilis mutta päivä sen jälkeen tajusin, että tuo oli oikeasti hyvä elokuva.

Musiikki oli erityisen hyvää.

4/5 sen takia kun ne rintaliivit haluttiin pitää päällä.
 

vilpertti

Jäsen
Suosikkijoukkue
San Jose Chokes
Katselin tuossa viikonloppuna internetin "lainauspalvelusta" löytämäni yllättävän vähälle huomiolle jääneen The Hurt Lockerin. Sotaelokuva kertoo räjähdeaine-eksperttien elämästä ja kuolemasta Irakissa ilman turhaa paatosta tai poliittista kannanottoa.

Varsin hyvä pätkä. Yksi paremmista sotaelokuvista vähään aikaan. Muutamat nimekkäämmät tähdet (Guy Pearce, Ralph Fiennes, se yksi kaveri aika monesta pätkästä) nähdään pienemmissä rooleissa. Kehuja voisi antaa myös tuoreen onnistuneelle tarkka-ampujakohtaukselle jossa ei ihan heitetä lonkalta headshotteja kilometrin päähän fragilukeman noustessa minuutissa kymmenen toiselle puolen.
 

ditrim

Jäsen
Jokos katsastit kyseisen teoksen? Jos, niin arvosteluja ja näkemyksiä kehiin. :)

Joo tulihan se katsottua. Oli jännä nähdä miten "oma maailma" voi vaikuttaa toisen ihmisen silmin niin vieraalta. Lessumimmit taistelivat viettejään vastaan, elokuvan loppu yllätti (mikä on harvinaista suomielokuvassa) ja kaksi rinnakkaista maailmaa kohtasivat. Jotenkin vähän häiritsi kun ne 18-vuotiaat tyttelit näyttivät niin nuorilta, mutta sellaisia kai ne sitten ovat. Malla Malmivaara veti loistavan roolin tyypillisenä lestadiolaisuuteen kyllästyneenä itse ajattelevana nuorena naisena.

Vähän vihaksi pisti ne sairaimmat piirteet lestadiolaisuudessa, mutta kyllä sieltä hulluuden seasta löytyi myös sitä lähimmäisrakkautta. En tiedä sitten, jos olisin lähtöisin vanhoillislestadiolaisesta perheestä, millaista elämää itse eläisin. Kai silti olen onnellinen niiden puolesta jotka päättävät palaa kuoltuaan helvetin liekeissä, sen sijaan että ruvetaan lapsitehtaaksi tekopyhässä uskontokultissa.

Ajatuksia herättävä elokuva, annetaan 2/5 tähteä, koska tissit meinasivat näkyä.

"Jumalantervehdys!"

edit.
Musiikki oli erityisen hyvää.

Tämän huomasin kanssa. Se Pakarisen piisikin kuulosti hyvältä elokuvassa.
 
Meillä katseltu paljon leffoja viime aikoina ja suuremmilta pettymyksiltä on ihme kyllä saanut välttyä. Eilen vuorossa Pan's labyrinth, joka kyllä heittämällä kohosi aivan kärkipäähän näkemistäni leffoista. Tosin muilta kuulemani hehkutuksen perusteella tuota osasi odottaakin. Hieman tosin ihmetytti sieltä sun täältä lukemani kommentit leffan ahdistavuudesta/pelottavuudesta. Eipä tuo minusta ollut kovinkaan ahdistava eikä järin pelottavakaan.

Muita viime aikoina katseltuja mm. 8mm2 joka oli varsin ok, Fearce people, joka taasen oli mielestäni todella hyvä ja Revolutionary road, joak sekin varsin katselemisen arvoinen pätkä. Myös jokin aika sitten näkemäni 12&holding oli mahtava. Kieletty hedelmä taasen takuuvarmaa hyvää kotimaista. Myös Fountain oli mielenkiintoinen leffa erikoisuutensa tähden.

Sen sijaan pettymyksiä viime aikoina tuottaneet mm. monien hehkuttamat Irreversible sekä Nimetön- los sin nombre. Kumpikaan ei onnistunut aivan täyttämään odotuksia. Ralliraitaa en taida edes viitsiä katsastaa.

Elokuva- aihetta sivuten pettymykseksi laskettava myös se että ilmeisesti Del toron Cthulhu- aiheinen Hulluuden vuorilla- elokuva on toistaiseksi jäissä miehen muiden projektien takia. Siinä elokuva, jolta odottaa paljon, mikäli milloinkaan valmistuu.

Noh, joka tapauksessa viihdyttävää leffa-kesää on syytä jatkaa. Seuraavaksi olisi aikomuksena katsastaa ainakin paljon hehkutettu Tulikärpästen hauta (vaikkei anime olekaan meikäläiselle ihan ykkös-juttu) sekä Orpokoti. Muitakin synkkämielisiä/pelottavia/ahdistavia elokuvia saa suositella.
 

Beneway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Buffalo Sabres, Mario Lemieux, Jyp
...Orpokoti. Muitakin synkkämielisiä/pelottavia/ahdistavia elokuvia saa suositella.

Orpokodin olen nähnyt ja loistava pätkä on kyllä kyseessä. Eli kannattaa todellakin katsoa.

Asiasta sitten toiseen. Tämä nyt ei ole mitenkään pelottava tai ahdistava elokuva, mutta suosittelen kaikille leffaa nimeltä Changeling, varsinkin jos draamat maistuvat (Old Ray). Tai no ok, ehkä hieman ahdistava, mutta ei mitenkään kauhuelokuvien tapaan. Eräs tuttu sai kiteytettyä hyvin tuon erikoisen ahdistuksen sanoihin toteamalla, että "tosi hyvä leffa, mutta vituttaa oikein kattoo tollasta". Whatever that means..

Leffassa siis Angelina Jolien esittämän Christine Collinsin poika katoaa ja siitä alkaakin aikamoinen tapahtumien ketju. Enempää ei oikein voi paljastaa jos joku haluaa leffan katsoakin ja saada nauttia täysin siemauksin noista käänteistä. Itse en tiennyt katsomista ennen leffasta oikeastaan yhtään mitään, ja kun vasta äsken katsoin tuon trailerin niin on sellainen fiilis, että hyvä etten tiennytkään.

Onko muilla millaisia mielipiteitä tuosta pätkästä?

Tuossa vielä kuitenkin tuo traileri, jos joku haluaa vilkaista.

Ps. Ohjaus Clint Eastwood.
 

PJPT

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Habs, SaPKo & Latvija
Onko muilla millaisia mielipiteitä tuosta pätkästä?

Ps. Ohjaus Clint Eastwood.


Kävin Changeling:n katsomassa ihan teatterissa (näin Clint-fanina) ja vaikka olin varma, ettei mikään leffa (Rocky Balboaa lukuunottamatta) saa nieleskelemään teatterissa, tämä teki juuri sen.. Meni heittämällä 2000-luvun jälkipuoliskon kärkisijoille mm. Gran Torinon ja Wrestlerin kanssa (nämä molemmat myös hienoja draamoja leffassa katsottuna)!
 

moby

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP(#42)
Trinity and beyond on melko mukava dokumentaari siitä, miten atomipommia kehitettiin. Kauniit värit ja musiikit aivan ensiluokkaiset. William Shatner vetelee spiikit. Denny Crane...
 

Kulttimörkö

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja maajoukkueet
Vihdoin ja viimein sain Watchmenin katsottua. Eihän tuo kerennyt lojua hyllyssä kuin noin viikon verran. Watchmen oli visuaalisesti järisyttävän upea kokemus. Dialogi oli nerokkaasti kirjoitettu, musiikki valinnat toki klassikoita mutta silti omaperäisiä kyseisiin kohtauksiin. Kerronta oli kuitenkin ajoittain hieman sekavaa. Vaimo valitteli että oli liian pitkä ja pitkästyttävä mutta itse en ole samaa mieltä. Toki elokuva on pitkä mutta kun taustoja pitää noin tarkasti selitellä, niin pakostakin siihen elokuvaan tulee pituutta. Virkistävää oli myös se ettei lopulta mukana ollut kovinkaan suuria tähtiä alkuperäisistä suunnitelmista (Keanu Reeves, Tom Cruise, jne) huolimatta vaan näyttelijät oli valittu hahmoa ajatellen hyvin.

Silti kerronnan ajoittainen sekavuus laskee hieman arvosanaa. En ole itse alkuperäistä sarjakuvasarjaa (hassu sana) lukenut joten en tiedä onko se kerronta sarjakuvassakin yhtä sekavaa ajoittain. Joka tapauksessa Watchmen saa minulta arvosanakseen 4/5.
 

Rattlehead

Jäsen
Suosikkijoukkue
Gundit
Watchmen on kyllä hyvä elokuva, varsinkin visuaalisesti. Juuri sellainen, joka pitää elokuvateatterissa katsoa, että siitä saa kaiken irti. Erityismaininta pitää antaa Rorschachia näytelleelle Jackie Earle Haleylle. Todella vahva roolisuoritus.

Haley tulee esittämään Freddy Krugeria A Night on Elm Streetin* uusintaversiossa ja jos siihen joku piti Robert Englundin sijaan valita, niin sitten Haley oli kyllä oikea valinta. En silti jaksa ymmärtää mikä pointti oli sitäkin lähteä raiskaamaan. En kyllä muutenkaan ymmärrä kaikkien klassikoiden uudelleenfilmaamista... Hollywoodista ideat loppu?

* Ensi-ilta Yhdysvalloissa huhtikuun lopussa.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Kävin katsastamassa tänään Stephen Daldryn ohjaaman ja Kate Winsletin tähdittämän Lukijan. Vaikka leffaa olikin kehuttu niin siitä hiolimatta se onnistui yllättämään minut. Se oli parempi mitä osasin odottaakaan - ei erinomainen mutta oikein hyvä kuitenkin.

Näyttelijäsuorituksista Winslet jäi odotetusti mieleen ja ansaitsi minusta Oscarinsa - tosin vertailukohteita on kovin vähän koska olen katsonut loppujen lopuksi vain muutamia viime vuoden puolella tehtyjä elokuvia. Eikä niissä ole loppujen lopuksi ollut kuin pari kolme selkeää naispääosanesittäjää jota voisi verrata Winsletin suoritukseen. Gran Torinossa Eastwood oli kuitenkin merkityksellisin hahmo, Ahney Her esitti naispääosaa, ollen tietyllä tapaa sympaattinen mutta ei kuitenkaan karismaattinen samalla tapaa kuin Winslet Lukijassa. Tosin Ahney Her'illä on tulevaisuus edessä, joten tiedä mihin vielä pääsee. Martyrsin näistähdet olivat vakuuttavia, tehden väkevän roolityön mutta leffan erilaisuuden tähden vertailu Winsletiin ei tee oikeutta.

Toisaalta Oscarista taistelevat leffat ja pienimuotoisemmat elokuvat elävät tavallaan kumpainenkin omassa maailmassaan, vaikka toisinaan poikkeuksiakin mahtuu joukkoon ja joku ennalta odottamaton elokuva pääsee "suureen rooliin". Tällainen on tavallaan Slummien miljönääri. Ei siitä odotettu Oscar-voittajaa vaan sen kuvausvaiheissa oltiin varauduttu siihen, että leffa menee suoraan dvd:lle. Niin ei kuitenkaan käynyt.

Winslet oli kuitenkin Lukijan suurin tähti. Häneen verrattuna Michael Bergiä aikuisena näytellyt Ralph Fiennes jäi hivenen sivuun - johtuen osaltaan ohjauksesta, huomio keskittyi niin voimakkaasti Winsletiin - Hanna Schmitzin elämään. Myös nuorta Michaelia näytellyt David Kross selviytyi roolista hienosti.

vlad.
 

psychodad

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Hal Gill
Kävin katsastamassa tänään Stephen Daldryn ohjaaman ja Kate Winsletin tähdittämän Lukijan. Vaikka leffaa olikin kehuttu niin siitä hiolimatta se onnistui yllättämään minut. Se oli parempi mitä osasin odottaakaan - ei erinomainen mutta oikein hyvä kuitenkin.

Minut se paasi aikanaan yllattamaan, en oikein osannut odottaa mitaan ja olikin hyva leffa. Winslet tosiaan ansaitsi oscarinsa, oikeastaan kaksikin tana vuonna mutta samasta kategoriasta ei saa kuin yhden.

Vaikkei se koskaan leffoissa esiinnykaan jollei paase miehen alle selalleen.
 

Kulttimörkö

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP ja maajoukkueet
Nyt olen katsonut tuon Benjamin Buttoninkin. Kaunis tarina enkä ihmettele miksi maskeerauksesta Oscar tämän elokuvan maskeeraajille myönnettiin. Brad Pitt vetää roolinsa erinomaisesti, onhan kyseessä kuitenkin huipputasin näyttelijä. Lopun epäloogisuus minua häiritsi mutta en viitsi siitä täällä käydä marisemaan etten spoilaa keneltäkään tuota loppua. Pitkä elokuva mutta jos pitää jonkun koko elämä pääpiirteittäin kertoa niin tuleehan siitä elokuvasta pakostikin pitkä. Annan arvosanaksi 4/5 tähteä.
 

Johannes

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, jääkiekko.
Käytiin katsomassa perjantaina Pedro Almodovarin uusin "Los Abrazos Rotos - särkyneet syleilyt", joka on aikuinen elokuva ja katsottava. Almodovarin tuotannossa on paljon homofoobikoille epäsopivia elokuvia, mutta "Los Abrazos Rotos" on erittäin heteron sovinnainen elokuva, Almodovariksi, heti ensimmäisestä kohtauksesta alkaen...

Luin aikanaan kirjan "Almodovar on Almodovar" ja siinä Pedro kertoo ongelmistaan uransa alkuaikoina, kun joutui jakamaan tuottajan roolin omia tavoitteittaan ymmärtämättömien henkilöiden kanssa. "Los Abrazos Rotos"-elokuvan yksi iso teema ovat vaikeudet v. 1983 julkaistun "Pahat Tavat"-elokuvan tuotannon kanssa, jolloin elokuvan tuottaneen Tesauro-yhtiön omistaja Herve Hachuel pelkäsi tyttöystävänsä Christina Sanchez-Pascuelin jättävän hänet. Christina S-P. oli jonkilainen näyttelijätär ja Hachuel hätäpäissään houkutteli Almodovarin räätälöimään tyttöystävälleen pääosan elokuvassaan, että ei menettäisi rakastamaansa naista. Filmaaminen oli tietysti pelkkää riitelyä, kun Sanchez-Pascual ei osannut näytellä riittävän hyvin Pedron tasoiseen elokuvaan ja Hachuel vielä halusi muokata lopullisesta elokuvasta mieleisensä. Pedro teki vielä "pahat tavat" elokuvan jälkeen yhden elokuvan Hachuelin "Tesauro"-tuotantoyhtiön kanssa, "Mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän?!!".

Almodovar sai taiteellisen vapauden töilleen vasta v. 1987 elokuvaan "Intohimon laki" perustettuaan oman tuotanto-yhtiön El Deseon. "Los Abrazos Rotos"-elokuvassa Sanchez-Pascualia näyttelee roolihahmossa "Lena" Penelope Cruz. Hachuelin hahmoon lienee sotkettu Ernesto Martelin ja hänen poikansa "Ray X:n" rooleja. "Los Abrazos Rotos"-elokuvassa ongelmat on siirretty "Naisia hermoromahduksen partaalla"-elokuvan filmaamiseen, varmaan ei haluta oikeusjuttuja Herve Hachuelin kanssa. Kokonaan minulle ei auennut pääosan esittäjän Mateo Blanco-Harry Caine kaksoisroolin merkitys. Almodovar on tosin käyttänyt "Harry Caine"-salanimeä jo 90-luvulla käsikirjoitus-tuotannossaan. Ehkä "Los Abrazos Rotos"-elokuvan iso teema onkin se, että sokeakin leikkaa lopullisen elokuvan paremmin kuin amatööri.

"Los Abrazos Rotos" on ihan mielenkiintoinen jatke tänä vuonna 60-v täyttävän Pedro Almodovarin tuotannolle, mutta on saanut aika hassuja kritiikkejä suomalaisessa lehdistössä, kun toimittajat eivät kai sitten tunne Almodovarin taustoja riittävästi. Antaisin elokuvalle 3,5/5 ja aikuisista elokuvista pitäville suosituksen mennä katsomaan lähiaikoina, koska sali oli 14.8. melkein tyhjä ja se oli sentään "Los Abrazos Rotos"-elokuvan ensi-ilta Suomessa.
 

Rod Weary

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Stars, Panthers
Tieto/Knowing

Proyasin ohjauksessa olisi harrastettu aikamatkailua, ja jotenkin kaikkeen olisi liittynyt mystisellä autiolla saarella tapahtunut onnettomuus. Olettaen siis, että tämänkin leffan käsikirjoitusta olisi väsännyt sama J.J. Abrams joka teki Armageddonin käsikirjoituksen yhdessä Jonathan Hensleighin (ei siis Michael Bayn) kanssa.
Nyt minua varmaan viedään 6-0, mutta otan sen riskin. Kysynkin siis, kukas tämän ohjasikaan?

Ja psychodadille: mulle tuli juuri tuo mainitsemasi fiilis. En keksi kauhean monta loppuratkaisua, jotka olisivat

a) pelastaneet leffan (tätä vaihtoehtoa lähdin tosin kyllä katsomaankin, petyin raskaasti)
b) olleet nähtyä kökömpiä

Eli umpikujaan olivat käsikirjoittajat itsensä laittaneet.

Ei ihme, että salissa oli niin hyvin tilaa. Sana on varmaan kiertänyt.

PS. Piti vielä sanomani, että kerrankin leffa oli vielä huonompi kuin Cagen roolisuoritus.
 

morningstar

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, Buffalo Bills
Hieman erilainen alien-elokuva

Kävin eilen katsomassa elokuvan nimeltä District 9. Suomen ensi-ilta on kai joskus loppukuusta. Pidin näkemästäni. Ensinnäkin elokuva poikkesi yleisesti kerronnaltaan valtavirrasta. Elokuvan tuotantomaaksi mainitaan USA, mutta ainakin ohjaaja on eteläafrikkalainen ja elokuvan tapahtumat sijoittuvat Johannesburgiin. Kerronta on hyvin dokumentinomaista, käsivarakameraa käytetään paljon ja näyttelijät (itselleni tuntemattomia kasvoja, josta plussaa) onnistuvat monin paikoin luomaan autenttisen, ei-elokuvamaisen, tunnelman.

Juoni on lähtökohdiltaan tuttua ihmiskunnan ja muukalaisten ensikohtaamista, mutta se kehittyy melko epätavalliseen suuntaan. Tavallisesti näissä elokuvissa suositaan jompaa kumpaa kahdesta peruskaavasta; joko ihmiskuntaa kohtaa suuri valaistumisen ihme ja tajunnan laajenemisen onni (Kolmannen asteen yhteys, Ensimmäinen yhteys) tai sitten taistelu olemassaolosta (Maailmojen sota, Independence day).

Tässä elokuvassa otetaan rohkeasti hieman arkisempi lähestymistapa. Tarinaa kerrotaan ensin takautuvasti, leffan tapahtumahetkellä olioiden saapumisesta on kulunut 20 vuotta. Tuolloin 20 vuotta sitten Johannesburgin yläpuolelle ilmaantui emoalus ihan Independence dayn hengessä. Aluksessa ei kuitenkaan ollutkaan ylivertaisia valloittajia tai vapahtajia, vaan heikossa kunnossa olevia pakolaisia. Aluksen matkustajien tarkka historia ei täysin selviä elokuvan aikana. Nämä pakolaiset on suljettu leiriin, josta sittemmin on muodostunut valtava slummi - District 9 - Johannesburgin ulkopuolelle. Slummin arki on sitä mitä muissakin slummeissa; rikollisuutta, väkivaltaa jne.

Elokuva onnistuu välttämään turhan moralisoinnin ja sormella osoittelun, mutta sanottakoon nyt että ihmiskunta ei näyttäydy tämän leffan hyviksinä. Slummissa majailevat, alieneita vedättävät nigerialaiset ovat suorastaan riemastuttavia. Elokuvan varsinainen pääjuoni käynnistyy, kun MNU-korporaation työntekijästä Wikus Van Der Merwestä tulee sattuneista syistä (ei spoilata) miljardien arvoista omaisuutta yritykselle. Van Der Merwe pakenee District 9:n ja huomaa pian taistelevansa "omiaan" vastaan.

Pidän erityisen nokkelana elokuvan oivallusta siitä, miten nopeasti ihmisen aivot sopeutuvat uusiin tilanteisiin ja liittävät ne osaksi omaa arkeaan. Vaikka vieraan rodun ilmaantuminen Maapallolle varmasti olisikin alkuun kova shokki, on aivan uskottavaa että pidemmän päälle asenteet arkipäiväistyisivät. Eteerinen "Emme ole yksin maailmankaikkeudessa" -fiilistely voisi yllättävänkin nopeasti muuttua elokuvan kuvaamalla tavalla kysymyksiksi "Miksi ne ovat vieläkin täällä ja miksei ne mee töihin?" Elokuvassa kuvatut kadunmiesten ja -naisten haastattelut tuovat elävästi mieleen tämän päivän asenneilmaston kulttuurien törmäyskohdissa. Myös elokuvan sijoittaminen väkivallan riivaamaan Johannesburgiin (ohjaajan synnyinkaupunki) on onnistunut veto.

Elokuvan loppu jää tarkoituksella hieman avoimeksi. Lieneekö jätetty ovi auki jatko-osalle?

Tähtiä 4/5
 

leivoja

Jäsen
Suosikkijoukkue
St Pauli - Non established since 1910
Public Enemies on elokuva, jolta odotin paljon. Mitä sitten sain vastineena korkeille odotuksille? Kohtalaisen alun, junnaavan keskiosan ja kohtalaisen lopetuksen.

Michael Mann on yleisesti ottaen ollut laadun takeena, mutta nyt napsahti tuolla meriittilistallakin melko pahasti ohi. Elokuva oli selkeästi ylipitkä, eikä kaksikko Depp-Bale ollut ihan sitä, mihin olen tottunut. Depp on niljakas, mutta jollain tavalla Dillingerin hahmolla ei ollut auktoriteettia nimeksikään. Bale taas ei enää löydä rentoutta rooleihinsa, vaan kaksi viimeisintä on vedetty Batmanin maskeissa samalla jäykkyydellä. Kaukana ovat The Machinistin luonneroolit.

Kameratyöskentely oli ajoittain kummallista, sillä osassa taistelukohtauksia oli käytetty lähinnä väsynyttä TV-elokuvaa muistuttavaa tekniikkaa (kaiketi joku linssijuttu, ei voi tietää kaikke), joka ei istunut muuhun tekniikkaan pätkääkään.

Plussaa naispääosasta ja lavastuksesta.

2,5/5
 

Mikke73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Haukat, Ässät
Nyt minua varmaan viedään 6-0, mutta otan sen riskin. Kysynkin siis, kukas tämän ohjasikaan?
Aivan, Alex Proyas. Pointti olikin siinä, kuka Armageddonin juonen itseasiassa on kirjoittanut. Ei ainakaan Michael Bay, vaikka jotain todennäköisesti häneltäkin on.

Esimerkkini toki oli reilusti kärjistetty, mutta se olikin vain vastine psychodadille.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Kyseessä siis The man from earth, tai Jerome Bixbys man from earth. Toiselta foorumilta tuon leffan bongasin, jossa sitä kehuttiin paljonkin. Kiinnostavan kuuloinen pätkä, ei vaan ole oikein löytynyt mistää ko. leffaa. Eli onkos täällä jatkoajassa lisää ylistäjiä?
Täältä yksi ylistäjä mukaan. Nyt vasta katsoin, tuohan on muutaman vuoden vanha tapaus. Todella mainio. Oiva osoitus, että todella huikeisiin sfääreihin menevää elokuvaa voidaan tehdä ilman mitään ihmeellisiä lavasteita tai efektejä, hyvin simppeleillä rakenteilla. Itse asiassa tämä elokuva olisi mennyt pilalle jos siihen olisi tuotu jotain massiivisia juttuja. Näin se oli paljon mystisempi ja intensiivisempi. Musiikki, silloin kun sitä kuului, riitti oikein hyvin nostamaan tunnelman tasoa.

Viestissäsi kerrottiinkin elokuvan juonesta ja jätin sen pois lainauksesta. Suosittelen ehdottomasti, ettei etsi mitään tietoa tästä elokuvasta etukäteen ja rupeaa vaan katselemaan. Ei edes takakannen selostusta tai mitään kannata vilkuilla. Tästä saa aivan varmasti irti eniten jos ihan ummikkona lähtee mukaan. Itse ikävä kyllä spoilauduin eräällä toisella foorumilla elokuvan siitä keskeisimmästä jutusta.

Pistää ajattelemaan tämä elokuva ja peilailee hyvin monia tärkeitäkin asioita ja hyvin nasevastikin asettelee "entäs jos" kysymyksiä sinne tänne ja laittaa kyseenalaistamaan. Tuskin nyt mikään filosofian suurvoitto sinällään, mutta viihdyttävä ja ajatuksia herättävä kuitenkin, kuten sanoin. Eikä pitäisi olla vaikeuksia pysyä kärryillä sellaisenkaan, joka ei ole niin perehtynyt filosofiaan, uskontoihin, historiaan jne.

Mainio elokuva!
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
En ole kovin montaa elokuvaa jättänyt kesken, mutta The Battle of Red Cliff jäi puoleen tuntiin. Aika tajuttoman kliseistä ja puuduttavaa pönöttämistä kameratyöskentelystä henkilöhahmoihin. Ei kiitos.
 

kone82

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
Juuri äsken tuli katsottua The Illusionist (Edvard Norton, Jessica Biel, Paul Giamatti). Voin suositella, keskivertoa parempi elokuva. Itse juoni on aika ohut, mutta loppu kohottaa pisteitä sen enempää spoilaamatta.
 

K. Pahero

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Inglourious Basterds on kaiken odottamisen veroinen. Ainakin itse odotin tätä, kuin kuuta nousevaa. Ajoittain ehkä hieman lapsellinen ja liian väkivaltainen/raaka, mutta Tarantinolle se sallittakoon. Onko tämä muuten jo Suomessa teattereissa? Ei varmaan, kun ei ole kukaan käynyt arvostelemassa. Itse kävin katsomassa täällä Perthissä.

4/5
 

Buddha

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyhjäntoimittajan sijaisnäyttelijä Nybondas.
Public Enemies on elokuva, jolta odotin paljon. Mitä sitten sain vastineena korkeille odotuksille? Kohtalaisen alun, junnaavan keskiosan ja kohtalaisen lopetuksen.

Aika samalla linjalla. Pettymyshän tämä elokuva oli; toista kertaa en edes voisi kuvitella katsovani tätä. Harvoin leffassa tulee katsottua kelloa. Ja sitten se mies, joka istui takanani; elokuvissa ei tarvitse selostaa muille elokuvan kulkua ja tuoda julki omia mielipiteitä!!

Inglourious Basterds on kaiken odottamisen veroinen...

Meillä vasta 04.09.09 ensi-illassa, mutta kehut ja trailerit ovat meilläkin jo luettu ja katsottu. Tätä odotetaan todellakin.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös