Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Jatkoajan kaunokirjoittajat

  • 34 977
  • 200

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Sinällään vastareagoit väärin, ettet käsittele asiaa maltillisesti ja jatkat jankkaamista. Luuletko kääntäväsi negatiivisen kritiikin positiiviseksi yrittämällä todistaa, että palstakriitikot ovat väärässä? Oliko Käyttäjänimettömän viesti mielestäsi "väärin kommentoitu" vai etkö vain halua kuulla suoraa kritiikkiä?

Egosi on vain tainnut kokea kolauksen.

Lue nimimerkki Käyttäjänimettömän palaute. Jopa sinäkin löydät pieniä epäkohtia siinä kohtaa kun keljuilu poistetaan näennäisesti ja tilalle tykitetään iso kasa kritiikkiä aikuismaisilla vertauskuvilla. Kärjistetään näin. "En haluaisi olla rasisti, mutta vihaan neekereitä." Joku ei vain toimi

Te olette olleet huikea kriitikkopoppoo minulle kun näin paljon tunteita herännyt itsessäni.

Koko setin idea oli siinä että tiesin tarinani olevan heikkoa ja aloittelevan tyypin sontaa. Miksi tätä alleviivattiin vielä? On eri asia niellä ylpeytensä ottamalla asiallinen palaute vastaan kuin lukea isoilla vertauskuvilla tehtyä itsetarkoituksellista vittuilupalautetta. Eikun. Tämä oli se rehellisen mielipiteen mittari. My bad.
 

Jaws

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, San Jose Sharks, Slovakia, Baltimore Ravens
Lue nimimerkki Käyttäjänimettömän palaute.

Olen kyllä lukenut palautteen.

Jopa sinäkin löydät pieniä epäkohtia siinä kohtaa kun keljuilu poistetaan näennäisesti ja tilalle tykitetään iso kasa kritiikkiä aikuismaisilla vertauskuvilla.

Boldaus oma.

Jopa minäkin? Nostat siis itsesi minua ylemmälle tasolle. Ehkä olen liian vähäpätöinen antamaan sinulle palautetta, jota vain harvat ja valitut tai vaihtoehtoisesti alaan perehtyneet asiantuntijat voivat sinulle antaa.

Te olette olleet huikea kriitikkopoppoo minulle kun näin paljon tunteita herännyt itsessäni.

Kysyit palautetta ja sait sitä. Älä kysy, jos et halua palautetta. Helppoa, eikö?
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Jopa minäkin? Nostat siis itsesi minua ylemmälle tasolle. Ehkä olen liian vähäpätöinen antamaan sinulle palautetta, jota vain harvat ja valitut tai vaihtoehtoisesti alaan perehtyneet asiantuntijat voivat sinulle antaa.

Kysyit palautetta ja sait sitä. Älä kysy, jos et halua palautetta. Helppoa, eikö?

Ei nyt ymmärretä väärin toisiamme, jooko? Lähinnä tarkoitukseni oli alentaa itseäni asiaa enemmän tuntevien ihmisten keskuudessa. Ei korostaa.

Kritiikki on aina kivaa, mutta kun se alleviivataan lyttäämisellä, en tajua funktiota. Olen kai liian urvelo. Nimimerkki Käyttäjänimetön tosiaan aloitti palautteensa ilmaisemalla ettei keljuile, mutta kovasti sen jälkeen tuli lyttäämis tyylin palautetta eri kielikuvilla. Kohdistuneeseen kritiikkiin ei siis edes kysymällä syvennytty

Itse näen edelleen myös kyseessä olevan pienet otannat lyhyistä tarinoista. Miksi niitä pitäisi syventää? Miksi niille pitäisi luoda tunnesiteitä? Tämä se heti alkuunsa riepoi minua.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Itse näen edelleen myös kyseessä olevan pienet otannat lyhyistä tarinoista. Miksi niitä pitäisi syventää? Miksi niille pitäisi luoda tunnesiteitä? Tämä se heti alkuunsa riepoi minua.

Lyhytkin tarina kannattaa luoda siten, että sitä lukiessa nousee pintaan tunteita ja halua kokea "yhdessä" tarinan henkilön elämää ja elää sitä hänen kanssa. Vaikka tarinan henkilö olisi rikollinen, on koetettava luoda edes jonkinsortin tunneside lukijan ja päähenkilön välille jotta lukija jaksaa lukea tarinaa ensimmäisiä rivejä tai sivuja pidemmälle.

Mikäli tarina on tyhjä ja henkilöhahmot ohuita ei tarina kiinnosta, ei siinä ole kunnolla tarttumapintaa ja lopulta se karkottaa lukijat luotaan. Jopa lyhyet tarinat on mahdollista rakentaa siten, että lukija tuntee niistä kumpuavan ihmisyyden tai muun merkityksellisen voiman ja näin haluaa lukea sen ja muitakin saman kirjoittajan tarinoita, koska kokee saavansa jotain vastinetta uhraamalleen ajalle. Jollei mitään vastinetta ole odotettavissa ei kukaan jaksa lukea mitään kirjoitusta muutamaa riviä pidemmälle, tämä on karu totuus tässä maailmassa.

Ja lyhyessä tarinassa tehtävä on kenties vieläkin vaativampi, koska sivuja ei kenties ole montaa, joten henkilöhahmosta ja kertomuksesta on luotava kiintoisa hetimmiten ensimmäisistä riveistä alkaen, pidemmässä novellissa puhumattakaan romaanista sivuja on enemmän uhrattavaksi, joten kaikkea ei tarvitse avata heti vaan tarinaa voi syventää sivu sivulta ja samalla listä tarttumapintaa henkilöhahmoihin ja tehdä heistä ihmisiä (tai mitä sitten ovatkin) joihin on mahdollista samaistua ja joiden tarinan haluaa lukea - parhaassa tapauksessa useammankin kerran.

vlad.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Nimimerkki vlad. Siinä on tapaus jota alan arvostamaan vain enemmän ja enemmän. Kadehdin moista tyyliä kirjoittaa ja varsinkin palautetta annettaessa. Arvostan!
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Hieno metakeskustelu täällä on nyt käynnissä. Enää ei keskustellakaan kaunokirjallisuudesta ja palstalaisten kirjallisuusharrastuksesta, vaan kritiikistä. Ja onpa tässä metakeskustelussa päästy jo seuraavaankiin silmukkaan, eli keskustellaan kritiikistä keskustelusta.

Mitä ZayWestin kirjailijanuraan tulee, niin näytetekstien puutteista huolimatta arvelin aluksi, että hänellä saattaa työteliäänä ja nöyränä miehenä olla kaikki mahdollisuudet suureenkiin kehitykseen, mutta jotenkin alkaa usko mennä, kun mies vänkää täällä päiväkausia sen sijaan, että istuisi hiomassa tekstejään ja ilmaisuaan.

Mutta ehkä tämä keskustelu vastaa tarkoitusta siinäkin mielessä, että enää ei tosiaan keskustella teksteistä, vaan huomio on onnistuneesti käännetty niistä pois ja fokus on nyt jossain ihan muualla.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
En ole sanonut ZayWestiä paskaksi, kuten hän väitti, vaan hänen tänne kritiikin kohteeksi antamiaan kirjoituksiaan. Tarvitseeko tämän eroa edes selvittää. Ikävästi hän monessa kohtaa valehtelee minusta, tämä vain yhtenä esimerkkinä, ei kiinnosta enää tässä vaiheessa mennä muihin epäkohtiin.

Yleisellä tasolla tuo logiikka on surkuhupaisa. Jos sanoo huonoa kirjoitusta huonoksi, niin jonkun keittiöpsykologin mielestä sanojan täytyy olla itse epäonnistunut elämässään, ainakin kirjoituksissaan. Minä kyllä sanon Tauskin biisejäkin paskoiksi enkä ole ollut millään tavalla itse musiikissa mukana. Stalin oli kansanmurhaaja, en ole kansanmurhaillut, enkä edes epäonnistunut kansanmurhaaja, jolla olisi ollut pyrintö kansanmurhata mutta eipä onnistunut. Silti minä joskus kritisoin Stalinia. Eipä ole käynyt mielessäni, että lukijat saattavat luulla minua epäonnistuneeksi diktaattorikokelaaksi, kun olen antanut Stalinista kritiikkiä.

Mutta jotta ollaan ydinalueella, niin haluan muistuttaa, että ne ZayWestin kirjoitukset olivat, ja ovat, aikamoista paskaa. Halusin tämän sanoa vielä uudelleen, että muistamme varmasti mistä me oikeastaan edes keskustelemme. Taisipa kyllä useampikin henkilö antaa kriittistä palautetta, ei vain yksi nimimerkki. En kannusta jatkamaan enkä lopettamaan, tehköön miten itse haluaa.

ZayWestille ihan vaan semmoista yleistä neuvoa, että if you can't stand the heat get out of the kitchen.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
En ole sanonut ZayWestiä paskaksi, kuten hän väitti, vaan hänen tänne kritiikin kohteeksi antamiaan kirjoituksiaan.

Tämä asia ei vissiin mennyt perille ZayWestille. Ymmärrän kyllä senkin, miksi palautteesi oli Zaylle suivaisaa luettavaa, vaikka muurahaispesäviestissä on rakentavaa ja selittävääkin palautetta.

Pitäisikö ZayWest noiden kirjoitusten olla novelletteja, osia novellista tai romaanista peräti? Minun mielestäni nuo eivät nyt ole sellaisia kertomuksia, joita tekisi mieli lukea himmoosa. Tapahtumat niissä ovat keskenään hyvin irrallisia, kirjoituksista puuttuu koherenssi ja jollakin tavalla myös fokus. Sanankäytössä on mielestäni liikaa tauhkaa, kliseisyyttä ja kielteistä väljyyttä. Liikasanaisuutta. Näen rivejä, jotka on kenties motivoitu sillä, että tekstimassaa olisi enemmän? Esimerkkinä tästä Yöklubi-jutun chilinsyömisen ihmettely. Mies kun on vuosia syönyt chiliburgeria, josta ei edes pidä. Absurdiksi tuota tyyliä on vaikea käsittää, en kyllä tiedä että haitko sitä. Nyt koen itse tuon olevan kyynistä, sekä sellaista, että kirjoittaja kokee välinpitämättömyyttä lukijaan nähden.

Teoilla on oltava motiivit, jotta ne kiinnostaisivat. Ja noin lyhyissä tarinoissa teot ovat ehkä liian suuria mahtuakseen proosana kirjoitettuun lyhytkertomukseen. Tällä viittaan Brunner-tarinaan ja miehen kuolemasta kertovaan tarinaan.

Neljäs on hyvin mitäänsanomaton. Kysyttävää sen verran, että oletko lukenut Eedenistä itään -mestariteosta?
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Tämä asia ei vissiin mennyt perille ZayWestille. Ymmärrän kyllä senkin, miksi palautteesi oli Zaylle suivaisaa luettavaa, vaikka muurahaispesäviestissä on rakentavaa ja selittävääkin palautetta.

Pitäisikö ZayWest noiden kirjoitusten olla novelletteja, osia novellista tai romaanista peräti?

Kysyttävää sen verran, että oletko lukenut Eedenistä itään -mestariteosta?

Mielestäni nyt on sanomattakin selvää ettei tuikituntematon ihminen voi sanoa toista ihmistä paskaksi ja tämä kyllä meni perille. Tekstini olivat vähintäänkin surkeaa luokkaa ja tämän toinkin jo heti alussa esiin.

Voin olla täysin väärässäkin, mutta asian kuin asian mainostamista paskaksi ja sen paskuuden alleviivaamista erinäisin kielikuvin voisi tulkita lieväksi vittuiluksi, vaikka sen näennäisesti voikin naamioida oman mielipiteen taakse.

Nuo olivat neljä irrallista tekstin tynkää ilman sen suurempia tai syvällisempiä tarkoitusperiä. Ajattelin ne tänne tuutata ja saada palautetta, mutta olisi ehkä pitänyt käyttää silti toisenlaista kanavaa tässä yhteydessä. Tai sitten vain vaihtaa tamponin ja nuuskan paikkoja jottei keskittyisi palautteiden epäoleellisiin osiin lapsellisesti.

En ole tutustunut tuohon kyseiseen teokseen.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Mielestäni nyt on sanomattakin selvää ettei tuikituntematon ihminen voi sanoa toista ihmistä paskaksi ja tämä kyllä meni perille.
Kuitenkin sanoit näin:
Lähinnä hienoihin sanoihin ja vertauskuviin rakennettua "olet paska" -tyyliä
Hienoihin sanoihin. Täh. Ei siellä mitään sen ihmeempiä hienoja sanoja ollut, ellei laske suomen kieltä sinänsä niin hienoksi, että kaikki suomeksi kirjoitettu on ns. hienoja sanoja. Öylätti on kylläkin ruma sana vaan enpä minä sitä sanonutkaan, ihan vaan hienoja sanoja sanoin. Sinä annoit tuossa ymmärtää, että olisin sanonut sinua paskaksi. Se on törkeää vääristelyä. Useita muitakin vääristelyjä sinulla on, ei niitä kaikkia jaksa kumota, työtaakka on liian suuri ja mielenkiinto on vähäinen.

Ihmeellisesti kiukuttelet vieläkin, kun olet jo kerran sanonut:
Samalla förlåtit Käyttäjänimettömälle lapsellisesta uikutuksestani tämän koko keskustelun varrelta.

Olet jankuttanut jo monessa viestissäsi, etten muka olisi olisi tarkentanut kritiikkiäni, vaikka tein sen jo viikko sitten. Tuon oman versiosi olet kertonut sille jollekin kirjallisuustyypille ja saanut siten katteetonta palautetta, koska kerroit asian, kuten se ei ole. Olet myös sanonut, ettei ole kykyä tarkentaa. Vaikka olenkin tarkentanut, niin jos en olisi, niin se ei olisi johtunut kyvyttömyydestä, vaan haluttomuudesta tarkentaa, koska olet keskustelijana niin ikävää seuraa ja varsinainen marttyyri. Jos et halua kritiikkiä, niin kerrot sen etukäteen etkä sitten itke jälkikäteen, kun ei kehuttukaan. Haluan edelleen muistuttaa, että moni muukin on sanonut, ettei se tekstisi ollut hääviä. Käytännössä jokainen - eri sanoin - on antanut senlaista palautetta.

Tässä vain osa kaikesta. Paljon lisääkin olisi mutta ei sinun kanssa keskustelusta tule ns. lasta eikä paskaa.

PS. Olet, ZayWest, kirjoittanut tähän ketjuun tämän kuun aikana 15 kertaa sanan "paska", joskin eri tavoin taivutettuna, et aina perusmuodossa. Siksi suositan sinulle vallan mainiota pokkaria luettavaksesi. Paskapokkari. Sen toinen kirjoittaja on Miika Nousiainen, joka ei kirjoittajana ole ollenkaan paska.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Sinä annoit tuossa ymmärtää, että olisin sanonut sinua paskaksi. Se on törkeää vääristelyä. Useita muitakin vääristelyjä sinulla on, ei niitä kaikkia jaksa kumota, työtaakka on liian suuri ja mielenkiinto on vähäinen.

Käsittääkseni olen mielestäsi paska asiani tiimoilta, joten miksi en tuota olisi sanonut. Toki sanavalinnoissa olisi kannattanut olla tarkempi, mutta edelleenkään toisilleen tuntemattomat ihmiset eivät voi toisiaan p*skoiksi ihmisiksi sanoa. Tätä pidin vain ehkä liiankin selvänä asiana.

Muutoin lopetan nyt omalta osaltani tämän ketjun tuhoamisen. Sinä et selkeästi tavoita närkästymiseni syytä enkä minä ajatusmaailmaasi.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Ehkä tätä on tässä ketjussa kysyttykin mutta kysäisenpä uudestaan:

Onko ihmisillä millaisia kokemuksia siitä, kannattaako kustantajille missään tapauksessa koskaan soittaa ja/tai lähettää sähköpostia ja kysellä tekstiensä perään? Olen käsittänyt, etteivät ainakaan puheluihin mielellään vastaa, mutta miten on tuon sähköpostin laita? Ei kai se kauhea kardinaalimoka ole?

Oma tilanteeni on tällä hetkellä sellainen että eräs käsikirjoitus on ollut neljällä kustantajalla hieman yli vuoden päivät eli reipaasti yli normaalin käsittelyajan. En oikein usko siihen että kaikki neljä taloa pohtisivat kuumeisesti tekeleen julkaisemista, toisaalta pidän tilastollisesti erikoisena mikäli tuotokseni olisi onnistuttu hukkaamaan peräti neljässä paikassa. Sinänsä minulle on sama vaikka joka paikasta tulisi rutiinivastaus, olisi vaan kiva saada selvyyttä asioihin.

Kiitos vastauksista jo etukäteen.
 

Splendide

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flygande fisktuppar
Onko ihmisillä millaisia kokemuksia siitä, kannattaako kustantajille missään tapauksessa koskaan soittaa ja/tai lähettää sähköpostia ja kysellä tekstiensä perään? Olen käsittänyt, etteivät ainakaan puheluihin mielellään vastaa, mutta miten on tuon sähköpostin laita? Ei kai se kauhea kardinaalimoka ole?

Itse laitoin aikanaan muutamaan kustantamoon sähköpostia, koska vastausta ei kuulunut. Sieltä tuli hyvinkin nopeasti vastaus, että oli lähetetty joko postitse kirje tms. Eli kannattaa kuitenkin ehdottomasti kysyä niiden perään (pois lukien sellaiset kustantamot kuin esim. Like, jotka ilmoittavat vastaavansa, mikäli kässäri saa myöntävän päätöksen). Esimerkiksi eräs kustantamo oli "hukannut" kässärini. Lopulta jouduin lähettämään sen kolme kertaa sinne ja lopulta kun kysyin sen perään, niin tuli saman tien "ketjukirje"vastaus, ettei sopinut heidän kustannosohjelmaansa.

Kustantamoiden suhtautuminen kässäreiden lähettäjiin on hyvin yliolkaista ja välinpitämätöntä, mutta minkäs teet. Mutta suosittelen tosiaan kuitenkin kyselemään sen kässärin perään, jotta saat ITSE selvyyden asiaan.
 

Splendide

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flygande fisktuppar
Laitetaanpa tilannekatsausta tähän väliin.

Oma tilanteeni on sellainen, että lähetin kolme käsikirjoitusta Gummeruksen Suureen romaanikilpailuun. Leikkasin esikoisromaanini kahtia ja näin ollen muokkasin niistä omat käsikirjoituksensa, jotka kuitenkin jatkuvat kronologisessa järjestyksessä. Ideana olisi tehdä aiheesta kirjasarja.

Kirjoitin sitten toisen romaanin 8/12-8/13 ja lähetin sen myös kilpailuun. Se on itsenäinen tarina.

Nyt olen kirjoittanut "neljättä" käsikirjoitusta vajaat 100 liuskaa ja tavoite on se, että se on valmis ennen kesää.

Mikäli näistä kässäreistä ei mikään saa kustannussopimusta (olen lähettänyt vain esikoisen kustantamoihin. Tuolloin esikoinen kattoi yli 500 liuskaa), harkitsen vakavasti omakustannetta.
 

Splendide

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flygande fisktuppar
Nyt kun edellisestä postauksesta on kulunut se vuosi, niin ehkä on paikallaan herätellä tätäkin osiota taas henkiin.

Sain neljännen käsikirjoituksen valmiiksi jo viime keväänä, jonka jälkeen se on jäänyt jäihin. Olen vain katsellut leffoja, soittanut kitaraa ja syntikkaa ja muutenkin vain hengaillut kesän, syksyn ja alkutalven. Tämä neljäs kässäri kaipaisi tietysti hiomista, mutta ehdin aloittaa historiallisen romaanin (eli 5. kässäri), joka perustuuu tositapahtumiin, mutta en ole saanut riittävästi materiaalia siihen. Käytännössä minulla on siis kaksi projektia tällä hetkellä kesken.

Minulla on yhä yksi kässäri kiertämässä kustantamoissa ja varmaankin vielä viisi kustantamoa on jättänyt vastaamatta, kun käsikirjoituksen lähettämisestä on kulunut jo pian kymmenen kuukautta. Ei niitä vain kiinnosta.

Minulla on viisi ideaa, josta aion luoda seuraavat käsikirjoitukset. En aio luovuttaa, vaan todennäköisesti julkaisen itse omia teoksiani. Koelukijat ovat kehuneet todella paljon teoksiani (etenkin esikoiskässäriä). Ne ovat heidän mukaansa omaperäisiä, mielikuvituksekkaita, jännittäviä, pelottavia ja koukuttavia. Joten potentiaalia on.

Ei auta kuin aktivoitua jälleen tammikuun aikana ja saada seuraava projekti päätökseen. Tällä hetkellä tosin menee paljon aikaa Sibeliuksen Finlandian opiskelemiseen pianolla.
 

ZayWest

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP, Käännettävät rotsit, Ensisijainen kontakti
Tämä ketju olikin se suurin häpeäpilkkuni ja vähän tätä tulikin tässä silmäiltyä. Hävettää kyllä saatanasti että tuli noita omia kyhäelmiä tänne joskus laitettua, mutta oppia ikä kaikki. Siinä mielessä pakko olla kiitollinen tuolle aikanaan saamalleni palautteelle kun en enää kirjoita mitään mieleni syövereistä. Joskus kova palaute palauttaa maan pinnalle ja ilmentää sen ettei kannata yrittää olla jotain mihin kyvyt eivät todellakaan riitä.

Jääköön tämä kenttä niille jotka oikeasti osaavat tai omaavat potentiaalia. Respektiä jokaiselle aloittelijalle tai pidempään puurtaneelle!
 

Splendide

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flygande fisktuppar
Tämä ketju olikin se suurin häpeäpilkkuni ja vähän tätä tulikin tässä silmäiltyä.

No, jos aikoo kirjoittaa, niin täytyy kasvattaa paksumpi nahka. Tärkeintä on kirjoittaa omaksi iloksi ja nauttia siitä. Täytyy myös pyrkiä tunnistamaan hyvä ja rakentava kritiikki hölynpöly-palautteesta. Jokaisella kirjoittajalla on varaa kehittyä.
 

Splendide

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flygande fisktuppar
Tänään sain virolaisesta painotalosta tarjouksen 500 kappaleen kirjaerästä ja tarjous on sen verran hyvä, että aion julkaista esikoiskässärini omakustanteena. Tuntuu siltä, että palaset todella loksahtelivat paikoilleen. Saan oman hengentuotokseni esille, mutta pääsen samalla näyttämään kynteni yrittäjänä, myyntimiehenä ja markkinoijana. Minusta kun on noihin kaikkiin, kun moni kirjailija tietty on kenties liiankin taiteellisia, kun myyntihommat eivät kiinnosta - vain kirjoittaminen. Tuntuu, että tällainen kokonaisvaltainen julkaiseminen sopii minulle paremmin ja saan pitää kaikki narut käsissäni. Myöskin pienempikin myyty erä tuo minulle paremmat tulot kuin suuremmassa kustantamossa pienellä palkkiolla (vaikka myyntiluvut olisivat hieman suuremmat).

Mielenkiinnolla lähdetään perustamaan omaa kustannusyhtiötä ja luomaan mestariteosta lukijoiden iloksi! :)
 

Splendide

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flygande fisktuppar
Kun olen nyt tätä monologia pitänyt täällä, niin eipä lopeteta vielä, ei. Asiat ovat kuitenkin edenneet niin pitkälle, että esikoisromaanini julkaistaan lokakuussa omakustanteena. Kaikki kiinnostuneet voivat laittaa yv:tä, niin laitan linkkiä, josta kirjan 1. luvun voi lukea ilmaiseksi. Paljon on duunia tehty, mutta unelma on lähempänä kuin koskaan.
 

Splendide

Jäsen
Suosikkijoukkue
Flygande fisktuppar
Torstaina sain käsiini oman romaanin. Se oli ulkonäöltään paljon upeampi, mitä osasin kuvitella ja hetki oli kaikin puolin mahtava! Virolainen painotalo teki upeaa jälkeä ja heidän kanssaan oli helppo asioida englannin kielellä. Kannen hahmon muuten kuvitti Suomen tunnetuin show-painija, Michael "Starbuck" Majalahti, todella multilahjakas kaveri!

Kirjoja tuli 500 kappaletta ja pian on 50 myyty. Jos jotakuta kiinnostaa tutustua seikkailudraamaan lähemmin, voi laittaa minulle yv:tä.

Life is good!
 

Klose16

Jäsen
Suosikkijoukkue
Die Deutsche Nationalmannschaft
Aamu oli kristallisen kirkas, vain sivutuuli haroi kevyesti miehen otsahiuksia hänen astellessaan ylös portaita. Askel askeleelta tunsi kuinka historian havina pyöritti jo housujensa lahkeita.

Kirja täynnä tiheitä sivuja ja pieni olkalaukku muodostivat kaiken tarvitsemansa. Kevyesti hengähtäen oli mukava istuutua sillä vierellä ei olisi ketään. Mies sulki sivuikkunan.

Katseltuaan aikansa kelloaan, nainen käveli ohi kysyen juotavaa. Mies kieltäytyi kuten aina.

Hänen kätensä olivat kovan harjoittelun tummentamat, täynnä kivuliaita pikku muistomerkkejä. Miksi hitossa ne eivät tarkasta kenenkään kämmeniä, hän ihmetteli.

Kaksikymmentäviisi minuuttia ruokataukoon, mies muistutti itselleen. Tee kaikki mahdollinen etukäteen, jonka voit epäonnistua myöhemmin. Kun väsyttää, nuku.

Hän oli aina ollut jännittäjä ja toisin kuin useimmilla, hänen tyyppireaktionsa oli uneliaisuus. Laukussa herätyskello joka oli jo aiemmin asetettuna soimaan ruokailun alkaessa. Otsaan punertava hikinauha valmiiksi.

Käytävän täyttävät askeleet muuttuivat miehelle viisareiden hitaaksi käyvään tahtilajiin. Tok, tak, tik, tak, tok, tik. Nopeana nukahtajana hän uneksi keväisen ruohonhajun täyttämästä peltopolusta, loputtomista tuulen heiluttamista kasvustoista, tummista puista joiden keskellä kirkkaanvihreä, kasteisen raikas polku odotti kevyenä kulkea, jalat lähtivät lentoon...

"Herätys..." kirkas ääni kujelsi silmät esiin koloistaan. Mies havahtui naisen käsi polvellaan. "Anteeksi.. herra, mutta teidän kello soi. Kovaa." Avattuaan välittömästi laukkunsa mies painoi kelloa. Edessä hymyilevä nainen alkoi kirkua kuin fasaani talvipakkasessa. Viereen kiirehtinyt nainen muodosti dueton. Miehen sulkiessa laukun vetoketjun naiset jatkoivat kuin ketju olisi ollut kirkumisen aiheuttava mekanismi. Kovaa. Mies tempaisi nauhan otsaltaan, avasi laukun uudestaan, katsoi sinne uudestaan. Joku oli piilottanut sinne pään...

Mies heräsi sydäntään pidellen. Hiki noroina otsassa hän avasi laput silmiltään ja käveli vaistomaisesti jääkaapille. Jännittäjä, mutta hitot siitä. Hän kouraisi yhden monista aina valmiina olevista tehojuomista pitkin kurkkuaan kohottautuen täyteen pituuteensa. Ikkunasta paistoi jo kuten aina tähän aikaan joten silmät pysyivät kiinni kuin unessa. Edessä olisi kokonainen uusi päivä ja hän tunsi uuden kevään intoa rukousasentoon laskeutuessaan. Mm-ää.. mm-äää.. vaikerrus alkoi auringon valaistessa pian koko huoneen täyteen loistoon.
 

Luke

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Nimimerkin @Splendide kirjoitukset tässä ketjussa tulee tasaisin väliajoin mieleen. Olisi mielenkiintoista kuulla, että vieläkö kirjoitushommat jatkuu ja jos, niin miten sujuu?
 

SilentMan

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, NY Giants, Minnesota Timberwolves
Olen kirjoittanut muutaman kirjan, toistakymmentä lehtiartikkelia ja koko joukon esitelmiä sekä suoltanut nettiin sen verran paljon asiapitoista tekstiä, että voin huoletta nimittää itseäni myös kirjailijaksi.

Lisää on tulossa, eli ei tämä tähän jää.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös