Jatkoajan kaunokirjoittajat

  • 34 067
  • 200

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
No joo, jokainenhan meistä kirjoittaja on, mutta tässä nyt puhutaan sellaisista kirjoittajista, jotka kirjoittavat pöytälaatikkoon, lehtiin, blogeihin, kustannusyhtiöihin, runopalstoille eli niistä, jotka harrastavat kirjoittamista.

Kenties joukossamme on peräti kirjailijoitakin. Toimittajia vähintään löytyy. Ainakin minä olen ollut toimittajana ja onpa novellintynkääkin syntynyt. Runoja kirjoittelen paljonkin.

Haaveenani olisi romaanin kirjoittaminen. Aihe on jo valmiina ja avaussanat kirjtoitettuna, mutta pahimpana vaikeutena on se, että en hallitse romaanin rakennetta. Dialogin kirjoittajana olen hyvä ja osaan kuvata hyvin eri mielialoja. Myös taustatutkimus näyttää vaativan todella paljon työtä. Romaanin kirjoittaminen kun ei ole vain koneen ääressä istumista ja naputtelua. Ja kun romaaniin liittyy enemmän rikosta kuin rakkautta, on oltava tekemisissä hieman laitapuolenkin kulkijain kanssa ynnä poliisin.

No se siitä. Jos jollakulla on nimimerkin takana kirjoituksia, niin ei muuta kuin urlia kehiin, niin yleisö on taattua.
 

Vanha Len

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS, Boners
Mulla on yhteyksiä pariin kustantajaan eli jos voin asioissa auttaa niin ottakaa yhteyttä.
 

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Kiehtova ketju, toivottavasti syntyy juttuja ja tulee myös vinkkejä. Etenkin jos kustantaa haluaa jotain.

En nyt mitenkään erityisen laajasti kaunokirjallisuutta harrasta kirjoittamisen suhteen, mutta useamman vuoden on ollut vetämässä projekti, joka koostuu useammasta novellista, jotka kaikki on enemmän tai vähemmän sci-fiä. Suoranaista yhteyttä tarinoilla ei toisiinsa ole, mutta niiden järjestystä olen miettinyt paljon ja tiettyä näkemystä, että on kyse vaihtoehtoisista todellisuuksista tai vaihtoehdoista, miten asiat on voineet mennä ihmiskunnan historiassa.

Useampi tarina on kesken (osaa ei ole kirjoiteltu muuta kuin pään sisällä), varhaisin on aloitettu jo joskus ihan 2000-luvun alussa, jolloin en edes juuri miettinyt tuosta tulevan novellikokoelma. Ideoita on vaan vuosien varrella muotoutunut. Toivon, että jonain päivänä saan ne valmiiksi, olen myös suunnitellut muutamia kuvituksia höysteeksi. Mikään pakkomielle julkaista niitä ei ole, ehkä mahdollisesti jokin omakustanne, jota sitten voi lahjoitella lähipiirille tai vaikka viedä jonnekin kirjastoon muutama kappale, jos huolivat.

Vaan katsotaanpa, kun tulee jotain valmistakin sitten joskus.
 

fiftyeight

Jäsen
Suosikkijoukkue
Iddrott Förskott Puukädet
Parikymmentä vuotta on jo kaikenlaista tauhkaa kirjoiteltu muistiin sitä varten, että joskus sitten kun on aikaa kirjoittaisin jonkin sortin romaanin tai jotain.

Useita matkakertomuksia on tullut kirjoitettua, lähinnä oman lähipiirin "iloksi", mutta on niistä jotkut muutkin tykänneet. Samalla tulee ihmeteltyä, miten loppujen lopuksi ihan pikku asioista saakin tekstiä aikaan, ja jopa ihan luettavaan muotoon.

Kaikenlaista muutakin ns. luovaa on tullut kokeiltua, lähinnä piirtämistä ja maalausta, joista aikoinaan Vappu-Liisa Hakalehdon kanssa keskusteltiin useasti. Olenpa saanut taulujanikin kotiovien ulkopuolelle.

Enivei, odotan oikea aikaa koota se juttu kokoon mitä olen kasannut. Oli se sitten romaani tai jotain. Mitä lie. Tai sitten ei.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Runoilijana minut netissä parhaiten tunnetaan, mutta nyt on alullaan romaani. Ehkä siitä tulee nahkakukkaro, joka julkaistaan Oulu-lehdessä, jos siinäkään, mutta onpahan aloitettu. Aihealue on hyvin suomalaiskansallinen. Masennuksella on kirjayritelmässä suuri rooli. Ihmisiä kuolee raa'asti. Samoin niin sanotuilla heightseillä, eli bipolaarihäiriön mania- ja hypomaniatiloilla on sijansa, jotta päähenkilö voisi sekoilla kunnolla. Ja tietenkin viina, poliisi ja lääkkeet ovat kuvioissa. Verbaalihäröilyyn en aio lähteä jonkun Tervon tapaan, vaan kertoa asiat suoraan. Hehee, nyt on jo kaksi ja puoli sivua kasassa.
 
Viimeksi muokattu:

Ted Raikas

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Runoilijana minut netissä parhaiten tunnetaan, mutta nyt on alullaan romaani.
Sivullekirjoittanut on myös kirjoitellut useitakin runoja. Tuottoisin aika oli joskus kolmisen vuotta sitten ehkä kun elämässä kuohui ja myrskysi, ikävä kyllä osa katosi tapaturmaisesti bittien taivaaseen, mutta onneksi sen aikakauden tuotoksistakin jäi jäljelle ainakin puolet. Vuosi pari sitten syntyi myös vielä jonkinsorttista runoa, mutta nyt on tuo lähde ehtynyt aika lailla.

En nyt mene sanomaan, mitä runollista arvoa niillä kirjoituksillani on, mutta väliäkö tuolla, koska runoilu on minulle henkilökohtaisesti tunnetilojen purkamista ja omasta mielestäni parasta syntyy silloin kun ei liikaa mieti sanoja, vaan antaa tekstin tulla. Voi olla aika tajunnanvirtaa tai vaikeaselkoista, mutta onpahan ainakin tunteella tehtyä. Ei mitään laskelmointia. Toki joitain runoja on mietittykin hiukan enemmän, mutta tosiaan aika erilaisia mahtuu.

Periaatteessa niistäkin voisi koota jonkinlaisen pienen runokirjan, mutta mitään kaupallista en niistä tahtoisi tehdä, koska alkuperäinen tarkoitus on ollut terapeuttinen. Jotenkin sellaisella ei tahdo kerätä rahaa ja kun tosiaan en nyt niiden arvosta runoutena sinänsä ole niin vakuuttunut.

Jotkut on kyllä runoistani pitänyt, mikä on toki aina ilahduttavaa, vieläpä jos ne antaa jotain fiiliksiä tai ajatuksia. Osasta on nähty jopa potentiaalia ihan laulunsanoiksi, mikä on myös ihan imartelevaa.

Harmittaa vähän, että tuo runosuoni on kuihtunut, mutta jos se on syttyäkseen vielä, niin sitten on.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Runoilu todellakin on fiilispohjainen taiteenlaji. Väkisin ei runoilla. Oletko julkaissut runojasi esimerkiksi juuri tuolla rakkausrunot.fi:ssä? Ja jos et vielä ole, niin julkaise toki. Siellä voi esiintyä täysin nimettömänä.

Minulla on outo ja synkkä kyky nähdä maailman mustuus. Kaikki se hämärä ja pimeä aines, mitä maa päällään kantaa. Likaiset tuhkakupit, nastojen rahina, suhina korvissa... Joskus harvoin olen hyvälläkin tuulella inspiraatiossa, jolloin syntyy kauniiksi mainittuja runoja. Itsekin olen laulunsanoja rustaillut. Paljonkin itse asiassa.

Ted Raikas kirjoitti:
Periaatteessa niistäkin voisi koota jonkinlaisen pienen runokirjan, mutta mitään kaupallista en niistä tahtoisi tehdä, koska alkuperäinen tarkoitus on ollut terapeuttinen. Jotenkin sellaisella ei tahdo kerätä rahaa ja kun tosiaan en nyt niiden arvosta runoutena sinänsä ole niin vakuuttunut.

Olen minäkin runokirjaa miettinyt vakavastikin. Mutta miksi ajattelet noin, että syy julkaisemattomuuteen olisi se, että alkuperäinen tarkoitus on ollut terapeuttinen. Voihan runosi olla terapeuttisia myös niiden lukijoille.
 

TF-79

Jäsen
Suosikkijoukkue
TUTO. Pekka Virran nakkipiirakat.
Sivullekirjoittanut on myöskin kirjoitellut jonkin verran, runoja ja laulutekstejä. Lauluja lienee maailmalla levytettynä muutaman levyn verran, runot ovat muutamaa pikkujulkaisua lukuunottamatta jääneet pöytälaatikkoon.
Nyt sairauslomaa viettäessä on pientä haavetta koota nuo runot ja tarjota jollekin kustantajalle, eihän se ota, jos ei annakaan.
 

Palstalegenda

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ukraina, Eveliina Määttänen
Onhan tuota tullut kirjoiteltua. Ei niistä enempiä, vaikka paljonkin voisi sanoa.

Lyhyesti: perkeellinen itseluottamus höystettynä ankaralla itsekritiikillä, sillä tavalla se homma toimii. Kirjoituspäivä ilman epätoivoa on huono enne, joten siitä ei pidä huolestuman.
 

ms.qvist

Jäsen
Suosikkijoukkue
Red Wings, Хокейний Клуб Донбас
Kirjoittaminen...

...sitä on tullut harrastettua puutteista huolimatta, täsmennyksenä, muuallekin kuin Jatkoaikaan.

Skaala on ollut aika laaja päiväkirjamaisista teksteistä, kaunokirjallisuuden kautta runoihin. Tällä hetkellä on kaksi aihiota odottamassa viimeistelyä, siihen tosin saattaa kulua jonkin verran aikaa koska inspiraatio on ollut hivenen kateissa ja nyt vielä opinnot puskevat päälle mutta antaa katsoa milloin ne valmistuvat - vai valmistuvatko laisinkaan.

Toinen niistä pyörii hyvin suppeassa ympäristössä ihmisen pääkopan sisällä ja aivan läheisessä kokemusmaailmassa - pääasiallinen tapahtumapaikka on psyk.osasto. Toinen taasen on hyvinkin laaja eeppinen kuvaus - joka ei tunnu loppuvan koskaan. Sivuja on jo useampi "riisi" mutta matka jatkuu.

Runokokoelmani - ensimmäisen niistä - olen sidotuttanut kirjan muotoon. Siinä on muutama pätevä runo, niin minulle on kerrottu - ja lukemattomia joista pienellä hionnalla saisi aikaan jotain suurempaa. Mutta en halua ryhtyä siihen, minulle riittää se mitä ne ovat koska juuri tällaisinaan ne ovat osa minua. Ja sellaisina haluan niiden pysyvän.

vlad.
 

peruspata

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät, Pesäkarhut, UP-V, FT Ulvila, Karhut
Sellaisia lyhyitä kirjoitelmia on tullut joskus väsättyä, lähinnä omaksi iloksi. Jotain sivun-parin juttuja, n. 20 kpl. Ihan vaan huvikseni olen niitä säilyttänyt, en pöytälaatikossa, mutta tietokoneella kansiossa.

Lauluja olen sanoittanut 8 kpl, siis sellaista, missä on myös sävel. Kokeiluja ja hahmotelmia on kypsymässä milloin missäkin, vihkon takasivuilla tai jossain. Yleensä ensin paperilla, sitten valmiimpana tiedostomuodossa.

Runoja on syntynyt tasan 1 kpl, siis sellaisia, joihin nyt ei välttämättä ole tarkoitettukaan mitään säveltä.
 

krobbe

Jäsen
Kirjoittaminen on mukavaa touhua, suorastaan nautinnollista.
Joulukuussa 2007 aloitin (idea juonineen oli muhinut päässäni tuolloin jo vuosikausia) ja n. kolmen kuukauden päästä valmista tekstiä oli yli 200 sivua. Lähetin käsikirjoituksen arvioitavaksi Nuoren Voiman Liittoon ja jäin odottamaan jännäkakit pöksyissä. Parin kuukauden päästä arvostelu kolahti postiluukusta. Arvostelu oli hyvä. Lähetin käsikirjoituksen muutamalle kustantajalle ja alkoi pitkä odotus.

Vastaukset tulivat ajallaana, aikahaitari oli n. neljä - seitsemän kuukautta. Yleinen linja vastauksissa oli aivan mukava humoristinen ote ja uskottavat, persoonalliset henkilöt, mutta...
Pettymys oli suuri, mutta kun aloin miettiä asiaa lähemmin, tulin siihen tulokseen, että vaikka en aivan maaliin asti päässytkään voisin olla aivan ylpeä itsestäni
 
Viimeksi muokattu:

ELÄKELÄINEN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Keski- Uudenmaan muoviseurat
Olen osallistunut yhteen kirjoituskilpailuun ja voitin sen. Eräs lehti käytti nettikirjoituksiani suoraan kysymättä printtiplastallaan toisessa asiayhteydessä. Lähetin paheksuntani, mutta toisaalta olin salaa tyytyväinen.

Kirja on tekeillä. Idea on valmis ja alku kirjoitettu.Tavoite on saada se valmiiksi viiskymmppisiin. Urheiluaiheinen , mullistava jännäri.
 
Viimeksi muokattu:

M@rko77

Jäsen
Suosikkijoukkue
LFC, FC Lahti ja Pelicans
Itse en omaa muuta kuin kirjoittajan lahjan. Ala- ja yläasteella ainekirjoituksiani aina luettiin luokan edessä (siis ei varoittavana esimerkkinä) ja muutama palkintokin tuli kirjoituskilpailuista. Lukiossa tämä aineiden lukeminen luokan edessä jatkui ja olin mukana kolmena vuotena koululehden toimituksessa muun muassa toimitussihteerinä (ja sain siitä stipendin kolmena peräkkäisenä vuotena). Innostuin oikeasta toimittajuudesta ja siitä lähtien on tullut avustettua erinäisiä (verkko)lehtiä sekä kirjoittaen että valokuvaten.

Runoja ja laulunpätkiä olen riimitellyt pöytälaatikkoon ja lisäksi kikkaillut sanoilla muun muassa onnitteluvärssyissä. Tahtoisin lisätä tuota kaunokirjoituspuolta (erityisesti laulujen sanoittamista), mutta esteenä on tällä hetkellä tuo isompi kirjoitusprojekti (prosessikirjoittaminen a la pro gradu). Ehkä sitten gradun jälkeen tuo taiteellinen puoli herää henkiin. Kirjoittaminen - mikä ihana tekosyy!
 

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
Pornoa olen kirjoitellut taskurahaa vastaan. Lisäksi olen tapaillut nuortenkirjatekstiä.

Aiemmin mainittu arvostelupalvelu näytti vihreää valoa, mutta tointaako tuota sittenkään yrittää? En kuitenkaan ole poikkeuksellisen lahjakas tai älykäs, enkä pysty tarjoamaan teksteilläni uutta ja ainutlaatuista. Kannattaisikohan siis pikemminkin keskittyä kirjallisuuden lukemiseen kuin sen kirjoittamisen yrittämiseen?

Mielessäni on kuitenkin käynyt, josko yrittäisin yhdistää nuortenkirjagenren pornoon. Esimerkiksi kaukomaille sijoittuva pornon ja erotiikan rajalla huojuva au pair -tarina saattaisi olla kohtuullisesti onnistuessaan kustantajalle niin varma nakki, että se julkaistaisiin.

Pornon kirjoittaminen kuitenkin sitoo henkisesti, raastaa sisintä. Koko ajan on mieli pinkeänä kiimasta, eikä kiima laukea kuin runkkaamalla. Siitä tulee pippelinpää kipeäksi.

Ehkä kirjoittamisen sijasta olisi suotavaa keskittyä hiihtämiseen nyt kun on luntakin.
 

Uleåborgir

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Päätalo, Huovinen, Sympathy For The Devil
Kovia poikia ja tyttöjä täällä, sano.

Sain juuri pitkän sähköpostin erään kustannusyhtiön kustannustoimittajalta, joka suorastaan hoputtaa minua kirjoittamaan dokumenttiromaanin hulluudesta ja raastavasta vieroituksesta. Aiheista, jotka olen käynyt läpi. Kustannustoimittaja hoputti minua alkamaan kirjoittaa, ja onneksi minulla on aikaa, sairauslomalla kun olen juuri hulluuden takia. Tosin en ole hullu asian varsinaisessa merkityksessä, mutta tiedän mitä se on ja olen hetken ollutkin sellainen.
 

krobbe

Jäsen
Kovia poikia ja tyttöjä täällä, sano.

Sain juuri pitkän sähköpostin erään kustannusyhtiön kustannustoimittajalta, joka suorastaan hoputtaa minua kirjoittamaan dokumenttiromaanin hulluudesta ja raastavasta vieroituksesta. Aiheista, jotka olen käynyt läpi. Kustannustoimittaja hoputti minua alkamaan kirjoittaa, ja onneksi minulla on aikaa, sairauslomalla kun olen juuri hulluuden takia. Tosin en ole hullu asian varsinaisessa merkityksessä, mutta tiedän mitä se on ja olen hetken ollutkin sellainen.

Hullut ovat yleensä hyvinkin luovia ihmisiä, joten ole kiitollinen saamastasi "lahjasta".

Mitäs jos perustettaisiin tuonne mihin edellinen viestini linkki johti aivan uusi osasto "Lukukinkerit" tai "Kirjoituskinkerit"? Siellä jokainen innokas voisi julkaista valittuja tekstejään ja yhdessä kehuttaisiin/haukuttaisiin aikaansaannoksia, tietysti erittäin rakentavassa ja sopuisassa ilmapiirissä!

Löytyisikö innokkaita moiseen kultturelliin juttuun mukaan.

Kuuluisa taitelijaravintola Helsingissä on Kosmos, joten osaston nimihän voisi tietysti olla myös "Kosmoskynäiljät".
 

ELÄKELÄINEN

Jäsen
Suosikkijoukkue
Keski- Uudenmaan muoviseurat
En kuitenkaan ole poikkeuksellisen lahjakas tai älykäs, enkä pysty tarjoamaan teksteilläni uutta ja ainutlaatuista. Kannattaisikohan siis pikemminkin keskittyä kirjallisuuden lukemiseen kuin sen kirjoittamisen yrittämiseen?

Tässäpä pulma. Huono kirja olisi aika helpo kirjoittaa. Niitä on maailma muutenkin täynnä.
Omalla teoksellani koitaan luoda jotain aika uutta ja siksi prosessi on tavattoman vaikea. Etenee vain kun on todella aikaa. Toisaalta pelkään, että keksiikö joku saman idean aikaisemmin.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Ilmoittaudun joukkoon mukaan. Tarkoitus on kirjoittaa suomalaiskansallinen trilogia, jossa on kolmivaiheinen kasvuidea. Markkinointitutkimus aiheen kiinnostavuudesta on tehty ja ostajasegmentti täysin selvillä. Ilmestyessään trilogian ensimmäinen osa tyhjentää pajatson ja kahta seuraavaa osaa odotetaan joulumarkkinoille kynsiä pureskellen. Finlandiasta en tohdi vielä uneksia. Kirjailijan uraa opettajat ja läheiset aikanaan minulle ajattelivat ja suosittelivat, mutta päätinpä itse toisin. Nyt olen toteamassa, että oikeassa olivat, pirulaiset.
 

sampio

Jäsen
Suosikkijoukkue
Menestyvin, sympatiat muille hyville.
Tarkoitus on kirjoittaa suomalaiskansallinen trilogia, jossa on kolmivaiheinen kasvuidea.
Itse olen ajatellut myös trilogian kirjoittamista. Se alkaisi kovalla työllä perheensä elättävän miehen vaiheista sorrettuna, mutta rehtinä duunarina ja seuraisi sen jälkeen pojan vaiheita muuttuvassa yhteiskunnassa. Tarina yltäisi kolmannenkin polven puolelle, jota valitettavasti kohtaa kansallinen tragedia.
 

Viljuri

Jäsen
Tarkoitus on kirjoittaa suomalaiskansallinen trilogia, jossa on kolmivaiheinen kasvuidea.

Pohjanmaa, Tampere ja Espoo?

Lähinnä kiinnostaisi tietää, että miten naissukupuoli ottaa tulevat kirjailijanalut vastaan, vai ottaako ollenkaan. Kasvaako vienti lähtökohtaista markkina-arvoa isommaksi ja mille "tasolle" bändärit asettuvat?
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Pohjanmaa, Tampere ja Espoo?

Ei sinne päinkään, kyse on sisäisestä kasvusta, ihmisenä olemisesta ja itselle nauramisesta. Ei pääkaupunkiseutulaisesta materialismista.

Lähinnä kiinnostaisi tietää, että miten naissukupuoli ottaa tulevat kirjailijanalut vastaan, vai ottaako ollenkaan. Kasvaako vienti lähtökohtaista markkina-arvoa isommaksi ja mille "tasolle" bändärit asettuvat?

Juuri saamieni lukuisten yksityisviestien perusteella kirjailijan magnetismi on yhä voimissaan. Toivon mukaan tämä johtaa vielä kansainväliseen vientiinkin.
 

adidasler

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vauhdikas ja hyökkäysvoittoinen taitokiekko.
Kyllä täällä JA:ssa saa huomata useinkin, että kirjoittaja ei ole ensimmäistä kertaa vääntämässä ulosantiaan kaikelle kansalle. Taitavia kynäilijöitä löytyy, kun palstalla aikansa surffailemaan! =D

Omaa kirjoitustaitoani en lähde jalustalle nostelemaan, mutta kun tällainen ketju on aukaistu, niin kerron itsestäni (kirjoittamisesta) muutamalla sanalla: Olen kirjoitellut mm. erinäisiä artikkeleita muutamalle urheiluaiheiselle lehdelle vajaat kymmenen vuotta. Sain myös kunnian olla mukana kirjoittamassa erinäisissä kirjaprojekteissa kolmen viime vuoden aikana (on julkaistu). Tarkemmin en täällä huutele..

Kyllähän tämä kirjoittaminen on kaikin puolin mukavaa puuhastelua, kunhan se ei häiritse liikaa perheen, työn ja harrastusten toteuttamista.. ;)
 

Hemingway

Jäsen
Suosikkijoukkue
Sapko
Lähinnä kiinnostaisi tietää, että miten naissukupuoli ottaa tulevat kirjailijanalut vastaan

Sain muinoin vähintään osaksi kipinän kirjoittamiseen siitä, kun hiplasin hellin töytäisyin silloisen tyttöystäväni klittaa ja huohotin hänelle samalla keskellä toiminnan tuisketta vauhdissa keksimiäni pornokuvauksia. Äidinkielen opettajana hän oivalsi kirjalliset kykyni ja kannusti rustaamaan tarinat paperille. Siitä se lähti, vaikka aikaisemminkin olin toisaalta kannustusta saanut.

Myöhemmin olen tutkiskellut aihetta toisen kinkyhenkisen äidinkielen opettajan kanssa, joka on aktiivinen pornon lukija ja joka ei kokeilevaa käytäntöäkään kavahda.

Näppituntumani on, että naiset suhtautuvat kirjoitettuun pornoon miehiä avoimemmin ja vapautuneemmin. Se on pornon muoto, joka naisille sopii.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös