Jatkoajan jalkapallon MM-kisat, muisteluja

[Espoon Siniset]

Saa nähdä, kuinka paljon muiden muisteluita tässä ehtii kertyä, mutta ajattelin itse heitellä tähän jotain, mikä sopisi normiajankohdan kohdalle. Eli alkuun pari viikkoa muisteloita alkulohkoista ja siitä sitten eteenpäin neljännesvälieriin, puolivälieriin, välieriin, pronssiotteluun ja finaaliin.

 

[Ilmari Ahde]

Mutta tosiaan MM-kisoista puhe joten odotukset vuoden -90 kisoihin oli mielettömät. Ja pettymys kova kun suurin osa peleistä tylsiä, ja jopa osin väkivaltaisia. Älytön määrä tappotaklauksia takaa päin ja jatkuvaa nakutusta jaloille. Kuin menneiden vuosikymmenien pelejä joista sai lukea että potkimiskilpailuja siitä kumpi pysyy kentällä. Diggasin kovin Lotthar Matthausista (liberon ja AMC sekoitus vetosi itseeni kun omissakaan peleissä en ollut siellä mihin koutsi käski) ja umpivasurin Brehmen pilkku väärällä jalalla oli hieno juttu. Posiakin loppuun siis.

Tässähän oli semmoinen juttu, että normaalisti Matthäus olisi laukonut rankkarin, mutta oli vaihtanut puoliajalla uudet kengät eikä ollut vielä ihan niiden kanssa sinut, joten Brehme laukomaan. Omien sanojensa mukaan vasemmalla ampui kovempaa mutta oikealla tarkemmin, kannatti vetää oikealla ja tarkasti. Ihanaa saatana!

Diego Maradona: "Rangaistuspotku ei ollut Argentiinaa vaan Maradonaa vastaan."*

*Jari Ekberg: Kuin taivasta koskettaisi - Jalkapallon MM-kisojen historia

 

[Iker]

Vahvin sellainen fiilisperäinen lapsuusmuisto on 9-vuotiaan futishullun kesästä eli Italia 1990, muutettiin uuteen kämppään uuteen maahan just kisojen aattona ja ennen kun ns. iso kalusto kuten sohvat saapuivat perille, istuttiin isoveljen kanssa mattorullilla olohuoneessa illat ja ahmittiin jokaikinen peliminuutti ja nauhoitettiin joka matsi VHS:llä. Oli iso uusi 32-tuumainen tv ja uudet videot, kesä parhaimmillaan ja aurinko paistoi.

Pelien välit fillaroitiin pallo repussa uusissa maisemissa, nautittiin kesästä ja pysähdeltiin lukemattomilla nurmikentillä ottamaan ilo irti synttärilahjaksi saamastani addun virallisesta kisapallosta ja isobroidin saamista Reuschin veskarihanskoista, oltiin Caniggia, Zenga ja Schillachi jne.

Finaalin aikana oltiin jo taas takaisin käymässä Suomessa kesälomailemassa ja Brehmen pilkkua mentiin kopioimaan vielä illalla heti loppuottelun jälkeen lähikentälle.

Takaisin Suomeen muutettiin sopivasti jälleen kirjaimellisesti kisojen aattona kesällä 1994, vanhemmat olivat ehtineet erota reissun aikana ja USA 1994 meni pelien parissa kaikki illat ja yöt valvoessa äidin kämpillä Pukinmäessä ex-futaaja- miesystävänsä kanssa.

Päivät pelattiin Siltamäen nurmella futista, uitiin Malmilla ja piirtelin n. tuhat kuvaa pelaajista kun mutsin miesystävä osti joka päivä molemmat iltapäivälehdet, niistä tuli ahmittua jokainen luettava juttu kattavista kisaextroista ja piirtelin Maradonan, Caniggian ja muiden kumppaneiden kuvia. Oli joku englanninkielinen tuhti, oisko ollut World Soccerin kisaliiteopus ostettuna jne.

Mieleen jäi lukemattomien yksityiskohtien lisäksi se uskomaton syöttökuvio ja Maradonan tekemä maali Kreikan verkkoon, hypättiin sohvalta kattoon molemmat äidin miehen kanssa ja huudettiin että huhhuh mikä maali.

Oli Ruotsin tuhkimotarinaa ja se älytön vaparikuvio, Leonardon kyynärpäähuitaisu Tab Ramosin päähän, Bebeton saatanan ärsyttävät vauvatuudittelutuuletukset ja toki loppuottelun ikoninen Baggion pilkku jne, ei nää unohdu ikinä.

Onhan noita muistoja vaikka millä mitalla kisoista kuin kisoista läpi elämän. Tanskan eteneminen kesällä 1998, varsinkin Brian Laudrupin maali Brasilian verkkoon Roberto Carlosin hullun saksaripurkuyrityksen jälkeen ja kyseisen maalin tuuletus, oli vuosikausia tietokoneellani taustakuvanakin aikanaan. Perkeleen Bebeto kun teki voittomaalin sitten vielä.

Kroatia ja Davor Suker, pahus kun ei riittänyt heillä finaaliin ja kisoissa toki ikonisia tilanteita kuten Beckhamin punainen, Michael Owenin unelmamaali Argentiinaa vastaan ja loppuottelu Ronaldon haahuillessa sen jonkun kohtauksen jäljiltä ihan pois omalta tasoltaan, Zidanen maalit ja toki tukkajumala Emmanuel Petit.

Ai saakeli, oispa kisakesä!

 

[SilentMan]

Linkki: https://youtu.be/jxsouIwGOME

Unkarin futismaajoukkue kuului vielä 1980-luvulla eurooppalaiseen keskikastiin ollen sellainen perusjyrä, joka hoiti kyllä pienemmät tieltään, mutta saattoi olla suurempia vastaan helisemässä. Meksikon kisoihin Unkari selvisi jättäen karsinnoissa taakseen niin Hollannin kuin Itävallankin, joten optimistisimmat saattoivat toivoa jopa paikkaa jatkopeleissä. Toisin kävi, kisat oli pelattu käytännössä kolmen minuutin jälkeen.

 

[Jakke76]

Tässähän oli semmoinen juttu, että normaalisti Matthäus olisi laukonut rankkarin, mutta oli vaihtanut puoliajalla uudet kengät eikä ollut vielä ihan niiden kanssa sinut, joten Brehme laukomaan. Omien sanojensa mukaan vasemmalla ampui kovempaa mutta oikealla tarkemmin, kannatti vetää oikealla ja tarkasti. Ihanaa saatana!

Diego Maradona: "Rangaistuspotku ei ollut Argentiinaa vaan Maradonaa vastaan."*

*Jari Ekberg: Kuin taivasta koskettaisi - Jalkapallon MM-kisojen historia

Tässä mulla tulee mieleen se, että ainakin Bayern aikoina joku vanha joukkuetoveri haukkui Matthäusin siitä että oli pelkuri ja halusi pois kentältä mestarien liigan finaalissa 1999 loppuhetkiksi. Jos tuo pelkuruus on totta, niin silloin tuo 1990 rankkarista kieltäytyminen on sitä. Mutta, voi olla jonkun katkeroituneen joukkuekaverin puheita. Pääasia, että Brehme laittoi pallon maaliin ja Argentiina hävisi.
Argentiinan maalivahti Goycochea oli kyllä todella lähellä torjua, sormenpäät osuivat palloon. Oli muutenkin todella hyvä rankkareissa noissa kisoissa. Voisin kyllä väittää, että Argentiina ei olisi noin pitkälle mennyt, jos ykkösmaalivahti Pumpido ei olisi loukkaantunut ja Goycochea saanut mahdollisuutta maalinsuulla.

 

[Fordél]

Itselle rakkain futiksen vuosikymmen on 90-luku, jolloin pelattiin itselle ikimuistoiset kolmet MM-kisat: Italia 1990, USA 1994 ja 1998 Ranska (EM-kisoista vielä huikeat Tanska 1992 ja Englanti 1996). Nämä olivat ne kisat (erityisesti USA 1994), jotka sytyttivät rakkauden futikseen.

Maista Saksa oli se, jota seurasin ja fanitin. Jengi oli täynnä hienoja pelaajia, mutta yksi oli ylitse muiden: Jürgen Klinsmann. Klinsmann teki näissä kisoissa tukun hienoja maaleja. Erityisesti maali Etelä-Koreaa vastaan vuoden 1994 kisoissa oli huikea. Klinsmann on selkä maaliin päin, kun Thomas Häßler syöttää pallo pilkun kohdalle. Pikku nepillä pallo ilmaan, käännös ja volleylla sisään tolpan juureen. Huh huh! Ja se Saksan paita vuoden 1990 MM-kisoissa on edelleen yksi hienoimmista futispaidoista.

Tässä Klinsmannin MM-kisamaalit:

Linkki: https://youtu.be/iLMTeX8j3NU

 

[knttrtknkn1]

Oliko nämä 90 kisat ne kun Jurgen "vain Italialaiset ja Etelä-Amerikkalaiset filmaa" Klinsmann kaatuili nurmeen kuin Vesa-Matti Loiri Speden elokuvissa? Stana!

 

[Vellihousu]

Nyt lähti jalat suusta. Saksa oli/on yksi saatanan syöpä jalkapallossa. Noiden kisojen ja Saksan seurauksena palautus omalle maalivahdille kiellettiin.

Vai oliko se nyt kumminkin Italian 90' jälkeen.

Niitä kisoja tuli odotettua, jos ei nyt eniten, niin ehkä lapsenmielisimmin kun olin vuotta aiemmin aloittanut oikein seurassa futiksen ja omasta mielestäni jo tajusinkin lajista jotakin. Kisat olivat kehnot, etten sanoisi Italian näköiset, ja pettymys valtava.

Yksittäisiä hyviä muistoja on kyllä niin järjettömästi että kaikkia ei ehtisi edes listata. Yhtenä erikoisimmista tulee äkkiä mieleen 2014 välierä jossa Saksa nuiji Brasilian 7-1. Makasin sairaalassa hämärän rajamailla, oli saatanan kuuma ja huoneen tv:ssä kävi käsittämätön jalkapallopyöritys. Jossain vaiheessa kysyin hoitajalta että tapahtuuko tuo oikeasti vai olenko lääkeharhoissa; en siis mitenkään uskonut seuraavani Mm-välierää.

Saksan fani en ole kanssa koskaan ollut mutta vuoden 2014 osalta voin pitkin hampain myöntää mestaruuden menneen oikealle joukkueelle.

 

[Vellihousu]

Oliko nämä 90 kisat ne kun Jurgen "vain Italialaiset ja Etelä-Amerikkalaiset filmaa" Klinsmann kaatuili nurmeen kuin Vesa-Matti Loiri Speden elokuvissa? Stana!

Olihan ne.

Ja finaalissa rankkarin aiheuttanut Rudi Völler on jopa myöntänyt filmanneensa tilanteen. Perkele!

 

[mikko600]

-96 EM-kisoista se innostus ensiksi lähti ja 1998 roihahti kunnolla. Eli Kroatian seuraaminen aikanaan muiden suosikkien (Englanti ja Italia) kylkeen. Suker tietty se suurin tähti noissa kisoissa, mutta meikäläisen suosikki oli aina Robert Prosinecki. Voisi melkein sanoa Kroatian Litmaseksi taidoiltaan ja loukkaantumisherkkyydeltään, mutta ai helvetti minkä jalkapalloilijan huipulla maailma menetti kun ei vaan pysynyt kunnossa. 1998 ja Kroatia-Jamaika ja tämä maali. Aivan älytön ja kertoi niin täydellisesti Prosineckista pelaajana.

Linkki: https://youtu.be/eSi_7bVTdx8

 

[Frankie]

Kun olen nyt the kisoista eli MM 1998 jauhanut luvattoman paljon niin hypätään Saksan kisoihin 2006. Siellä olin itse paikan päällä ja olin muunmuuassa tässä pelissä:

Linkki: https://m.youtube.com/watch?v=N6RGD_IvO9U

Tämä nyt ei jäänyt mieleen mitenkään klassikkona, koska Portugali oli jo varmistanut jatkopaikkansa ja harrasti isoa rotaatiota tässä pelissä. Istuimme Schalken Veltins-Areenalla mehikaanien seassa, joista noin 95 % hiisasi röökiä tai jotain vahvempaa koko pelin ajan. Veltinsin katto oli vielä suljettuna tässä pelissä sateen uhan takia niin ilmassa oli valtava savupilvi kaikesta hiisaamisesta. Jotkut mehikaanit tekivät vielä erinomaista bisnestä keräilemällä katsomoista kisoissa myytyjä kovamuovituoppeja, joissa oli 50 sentin pantti. Kokemuksena kyllä huikea ja mehikaaneilla myös hauska tapa huutaa joka kerta helvetin kovaa juuri silloin, kun Portugalin maalivahti Ricardo oli potkaisemassa palloa.

 

[Espoon Siniset]

2002 kisoista pitää tämäkin tuoda esiin. En tätä livenä nähnyt, mutta radiosta kuulin kehuttavan tyyliin, että vaikka kisojen toinen päivä vasta menossa, voi sanoa että tämä maali on vielä kisojen lopussakin komeimpien joukossa. Olihan tämä Dario Rodriguezin volley hieno suoritus:

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=qpRXa4sckF4&ab_channel=EveryFourthYear

 

[Buster]

Voisi jatkaa suoraan toisen pelipäivän tunnelmissa, kun on mahdollisuus vähän nostalgisoida ja kirjoittaa. 2010 kisoissa Robert Green jatkoi englantilaismaalivahtien hienoja perinteitä arvokisoissa, kun Clint Dempseyn kudin imaisu johti 1-1 pistejakoon Yhdysvaltoja vastaan. "Calamity" James taisikin sitten pelata loput ottelut. Nostalgia suorastaan virtaa kun miettii, että Emile Heskey tuotiin tuossakin pelissä vaihdosta sisään toisella puokilla tasatilanteessa hakemaan voitto-osumaa.



Kun taas 2014 kisoissa nähtiin kakkospäivänä shokkihoitoa edellisten kisojen finaalin uusinnassa, jossa hallitseva maailmanmestari ja kaksinkertainen Euroopan-mestari Espanja koki Louis Van Gaalin Hollannin käsissä 1-5 nöyryytyksen.

Espanja meni Xabi Alonson rankkarilla 1-0 johtoon ja David Silvalla oli Andres Iniestan syötöstä mahdollisuus lisätä johtoa. Hän pääsi nokikkain Jasper Cillesenin kanssa, mutta koitti tylyn viimeistelyn sijaan nostaa pallon veskarin ylitse epäonnistuen. Kirjaimellisesti vain hetkeä myöhemmin Robin Van Persie tarjoili taikaa:



Hollanti jatkoi Espanjan täydellistä tuhoamista tämän jälkeen ja mm. Van Persie riisti pallon Casillasin jalasta tehden yhden osuman tyhjiin. Ja viimeisessä maalissa Robben vetää puolen kentän spurtin, sekä laittaa käännöksellä ja feikkikudeilla Casillasin konttaamaan nurmikolla ennen kuin laukoo pallon maaliin. Se oli täydellinen nöyryytys yhdelle maajoukkuefutiksen historian dominoivimmista maajoukkueista, joka ei tuntunut toipuvan tuosta enää henkisesti kisojen aikana. Bruno Martins Indi ainakin oli Diego Costan pään sisässä - takaraivonkin kautta (twitter).

Tuo ottelu taisi tietyllä tapaa myös olla tiki-takan dominanssin kuolema. Ainakin mitä tulee siihen systeemiin, jolla dominoitiin viime vuosikymmenen taitteessa seura- ja maajoukkuefutista pitkän aikaa. Muistan, miten epäuskoinen fiilis oli tuota peliä katsoessa. Miten tämä on mahdollista?

 

[Frankie]

Jos kiinnostaa erinomaiset koosteet menneistä kisoista niin voi suositella näitä Ruotsin television perinteisiä ”kronikoita”

Linkki: https://m.youtube.com/watch?v=x2s0M_5QPec

Vähemmän yllättäen tämä 1998 kisojen ”kronikka” löytyi nauhoitettuna VHSltä ja sitä tuli katseltua uudestaan ja uudestaan.

 

[Stevie]

94 kisoista jäänyt alkulohkon peleistä mieleen tämä Romanian Hagin maali Kolumbiaa vastaan. Kolumbia lähti näihin kisoihin kovin odotuksin, mutta murheellisestihan ne päättyi.

Linkki: https://youtu.be/SwNhX2lj1Wk

 

[mikko600]

94 kisoista jäänyt alkulohkon peleistä mieleen tämä Romanian Hagin maali Kolumbiaa vastaan. Kolumbia lähti näihin kisoihin kovin odotuksin, mutta murheellisestihan ne päättyi.

Linkki: https://youtu.be/SwNhX2lj1Wk

Hahah. Just olin tulossa kirjoittamaan täysin samasta maalista.

 

[SilentMan]

Linkki: https://youtu.be/MJyQak9Zw4k

Jatketaan vielä Meksikosta.

Karsinnoista lohkovoittajana kisoihin päässyt Englanti oli alkulohkon viimeiselle kierrokselle lähdettäessä pahassa pinteessä. Takana oli yllätystappio Portugalille (0-1) ja maaliton nuhjaus Marokon kanssa, tähtipelaaja Bryan Robsonin kisat olivat päättyneet taas kerran loukkaantumiseen ja kärkipelaajat Gary Lineker, Mark Hateley ja Peter Beardsley osuivat pallolla kaikkialle muualle kuin maalipuiden väliin. Viimeisessä ottelussa vastaan tullut Puola oli puolestaan varmistanut jatkopaikkansa ja vaikka maan jalkapallo oli taantunut huippuvuosistaan, oli se silti ilkeä vastus kenelle tahansa.

Suuret pelaajat astuvat esiin silloin kun heitä tarvitaan. Tällä kertaa oli Gary Linekerin vuoro.

 

[WarWas]

Moni jo juteltu vanhemmista, tämä Ghanan ryssiminen on kylläkin erikoista, tiedä vaikka oisi voittanut koko paskan jos Asamoah Gyan olisi osunut maaliin.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=tDpx9GGH79I

 

[Espoon Siniset]

Maalivahti ei ole MM-kisoissa onnistunut maalinteossa. Paraguayn maalivahti José Luis Chilavert oli tunnettu niin rangaistus- kuin vapaapotkujen laukojana, ja tässä hän pääsi varsin lähelle onnistumista Bulgariaa vastaan 1998.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=B_WIR_UkhsM&ab_channel=Nickkrdel

 

[WarWas]

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=yRY8-sRxUII

Josimarin tuhnu 1986

 

[WarWas]

Miksi muuten hyökkääjä pelaa numerolla kolme ja se laitetaan ampumaan rankia mikä ois vienyt maan semeihin?
Mullaki oli joskus numero kolme ja aina tuli turpaan :P

 

[SilentMan]

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=yRY8-sRxUII

Josimarin tuhnu 1986

"Tarkkaan ylänurkkaan! Turhaan ei Tele Santana laittanut tätä nuorukaista avaukseen..." (Antero Karapalo, YLE).

 

[SilentMan]

Linkki: https://youtu.be/ABgkp96mgag

Piskuinen Honduras oli sinnitellyt Espanjan kisoissa tasapelit niin isäntämaan kuin Pohjois-Irlanninkin kanssa, joten lohkon päätösottelussa Jugoslaviaa vastaan sillä oli kaikki mahdollisuudet toiselle kierrokselle jopa tasapelinkin turvin. Huonosti kuitenkin kävi, sillä Jugoslavia sai kaksi minuuttia ennen loppua rankkarin, joka sinetöi Hondurasin putoamisen (joukkue olisi lopulta pudonnut muutenkin, sillä vaikka Espanja pupelsi tappion Pohjois-Irlannille, se olisi sijoittunut maalieron turvin Hondurasin edelle).

 

[KwutsNI]

Palaan vielä tähän ketjuun, tällä kertaa henkilökohtaisemmalla muistelulla. Tämä ei suoranaisesti liity mihinkään tiettyyn hetkeen, vaan enemmän siihen, minkälaisia jalkapallon MM-kisat ovat minulle olleet.

Taustana sanottakoon, että omassa perheessäni ei urheilua oikeastaan seurattu. Jouduin vähän niin kuin opettelemaan kaiken itse. Muistaakseni aloitin jalkapallolla, sitten siihen ensin jääpallo (kyllä vaan!) ja myöhemmin jääkiekko. Tämän urheilun seuraamattomuuden takia ei myöskään perheen aikatauluja sovitettu mitenkään urheilukalenteriin. Mökille lähdettiin kesäkuussa, ja siellä oltiin koko kesä, oli arvokisoja tai ei. Ja mökillähän ei tietenkään ollut televisiota. Itse asiassa ei kaupungissakaan, mutta isovanhemmilla sentään oli. Sain erityisluvalla jäädä 1990 kisojen ensimmäisen viikonlopun ajaksi mummolaan, ja katsoin nuo ensimmäiset pelit. Yllä mainittu Kamerunin shokkiavaus ja sitten Salvatore "Toto" Schillacin voittomaali Itävallan verkkoon ovat syöpyneet mieleen.

Mutta se ei ollut tämän viestin pointti. Yllä mainituista syistä johtuen nuorempana jalkapallon arvokisojen seuranta televisiosta oli minulle aika satunnaista. Sen sijaan aina oli mahdollisuus kuunnella radiosta pelejä, ja niinpä juuri 90-luvun kisojen monet ottelut (oikeastaan ennen 1998 kisoja) tuli seurattua radion välityksellä. Ja jos ei ole sitä kokenut, niin se on jotain erilaista. Suomen kesän hitaasti laskeva aurinko, istut yksin pimenevässä huoneessa, kun ei kannata tuhlata kynttilää tai öljylampun petrolia, selostajan ääni... Kun ei ole kuvaa, on pakko käyttää omaa mielikuvitusta pelitapahtumien mallintamiseen. Näin seurasin kaikki '90 kisojen pudotusottelut ainakin, muistaakseni ainakin osan myös '94 kisoista (ml. loppuottelun). Mutta tärkeämpää kuin nämä yksittäiset hetket on se tunnelma, eristyneisyys muista, keskittyen vain selostajan hypnoottisen puheeseen, yrittäen muodostaa kuvaa tapahtumista. Koska opettelin penkkiurheilun ihan omin päin, minulle urheilun seuraaminen on aina ollut varsin yksinäistä puuhaa. Jopa silloin kun olen paikan päällä katsomossa, istun jännittyneenä ja hiljaa. Reagoin kyllä pelitapahtumiin, mutta vaikea kuvitella että pystyisin keskittymään johonkin chänttiin tms. :)

 

[Beardsley78]

Kun olen nyt the kisoista eli MM 1998 jauhanut luvattoman paljon niin hypätään Saksan kisoihin 2006. Siellä olin itse paikan päällä ja olin muunmuuassa tässä pelissä:

Linkki: https://m.youtube.com/watch?v=N6RGD_IvO9U

Tämä nyt ei jäänyt mieleen mitenkään klassikkona, koska Portugali oli jo varmistanut jatkopaikkansa ja harrasti isoa rotaatiota tässä pelissä. Istuimme Schalken Veltins-Areenalla mehikaanien seassa, joista noin 95 % hiisasi röökiä tai jotain vahvempaa koko pelin ajan. Veltinsin katto oli vielä suljettuna tässä pelissä sateen uhan takia niin ilmassa oli valtava savupilvi kaikesta hiisaamisesta. Jotkut mehikaanit tekivät vielä erinomaista bisnestä keräilemällä katsomoista kisoissa myytyjä kovamuovituoppeja, joissa oli 50 sentin pantti. Kokemuksena kyllä huikea ja mehikaaneilla myös hauska tapa huutaa joka kerta helvetin kovaa juuri silloin, kun Portugalin maalivahti Ricardo oli potkaisemassa palloa.

Tästä viestistä tuli hirveet flashbackit sekä oksennuksen maku suuhun mikä on melko paljon ottaen huomioon että kyseessä oli vain Ricardon nimen näkeminen :). Kymmenisen vuotta sai äijä yksin tuhota Portugalin menestyshaaveet. Aina oli se 1-2 reaktiotorjuntaa highlighteissa turnauksen ajalta joilla säilytti paikkansa mutta muuten 89min peleistä tämä tappi yritti juosta vastustajia päin ja filmata, hypätä keskityksissä/kulmissa 3cm maasta ja irvistää ja filmata, torjua helppo veto ja maata pallon päällä 2minuuttia, tai yleensäkin kerätä niin paljon ruutuaikaa kuin mahdollista. Ricardon peleissä tiesi että kolmannes pelistä selvitetään Ricardon oloa tai ihmetellään häntä boksissa kierimässä, riippumatta ottelun tilanteesta. Kyseinen jakso kansainvälisessä pallossa oli hyvin veskoja suosiva eli aina kun kuulu ähkäisy tai naama mutrulla niin pilli soi. En edes ole mikään hullu kaiken filmaamisen vastustaja mutta Ricardo oli vain kuupalle liikaa.