Aivan oikein, potkujen antaminen saattaa myös joskus olla toimiva ratkaisu. Maailmassa on monta asiaa, jotka saattavat joskus toimia. En kuitenkaan ala tästä asiasta omaa mielipidettäni muuttamaan sen takia, että Kärpätkin on joskus potkinut koutsinsa. En itsekään kyllä todellakaan sano, ettei milloinkaan pitäisi valmentajaa erottaa kesken sopimuskauden, varmasti sillekin on paikkansa. IFK:n kohdalla vain näen sen niin kuluneena ja helppona ratkaisuna kohdata ongelmat, että en pysty näkemään sitä tässä tilanteessa jälleen kerran ratkaisuna. Koen jatkuvan koutsien potkimisenkin vääjämättä vaikuttavan IFK:n houkuttelevuuteen saada tänne niitä huippuosaajia esimerkiksi valmentajiksi. Kuka haluaa tulla tänne kun tiedät saavasi monoa ongelmien ilmetessä? Entä jos sen sijaan olisi ilmapiiri, jossa ongelmista selvitään yhdessä urheilujohdon kanssa ja sinuun aidosti luotetaan ja annetaan työrauha, kun sinut on kerran tehtävään palkattu?
Sitten jos mietitään toista, ehkä meitäkin kovemmalla budjetilla läpi 2000-luvun vetänyttä joukkuetta eli Jokereita, niin on kohtalaisen mahdotonta välttyä huomaamasta yhtäläisyyksiä toimintatavoissa ja niiden korrelaatiota menestymisen kanssa. Kova materiaali, paljon rahaa käytössä, heillä varsinkin laadukas juniorityö ja menestys kuitenkin erittäin paskaa. Siellä Hjalmari tuntui vaihtavan koutsia vähän joka kaudelle ja lähes aina paskalla lopputuloksella helvetin kovista materiaaleista huolimatta. Mietinkin että onko kuinka todennäköistä, että heidän(kin) kohdalla valmentajat olivat yksinkertaisesti liian paskoja ja menestymisen tulppana, ja melkoisen valmentajaruletin pyörittäminen oikea ratkaisu. Vai olisiko kärsivällisyys ja kylmäpäisyys urheilujohdossa tuonut toisenlaisen lopputuloksen ja kattoon muutakin täytettä kuin Venäjän lipun ja viirin vuodelta 2002.
Viimeksi muokattu: