En usko, että Pikkarainen saa kenkää eilisen johdosta. Jos kymmenkunta nimimerkkiä keskustelupalstalla vaatii potkuja, se tuskin riittää vakuuttamaan HIFK:n hallitusta. Niin uskomatonta kuin se onkin, niin IFK:lla on edelleen mahdollisuudet neljän sakkiin runkosarjassa. Tosin se vaatii paljon kolmen pisteen voittoja, koska säälipleijareihinkin on matkaa vain pari pistettä. Hämpton ja Nykäskylä tulevat kyllä takaa ohi, jos eilisen kaltaisia perseilyjä nähdään jatkossakin.
Toisaalta mä en edes ollut kovin yllättynyt eilisestä: lähes loppuunmyyty Nordis lauantai-iltana, legendaarinen Jan Caloun paikalla, samoin vuoden 1970 mestarit ja vastassa "vain" KalPa - mitä muuta voi odottaa kuin perseilyä? Siinä vaiheessa, kun Micke kuulutti, että 50 vuoden takaisen mestarijengin edustajia on paikalla, mulle tuli välittömästi mieleen, että tänään saattaa tulla tappio juhlan kunniaksi. Lunkan maalin jälkeen ehdin ilahtua, että tästähän taitaakin tulla voitto ja kolme pistettä, mutta sitten taivas putosi niskaan. Vitutus ajassa 59:47 oli kyllä sanoinkuvaamaton ja vastoin tapojani lähdin saman tien kohti ulko-ovea.
En mäkään sitä tappiota täysin Pikkaraisen niskaan kaada, mutta kyllä mäkin ihmettelin, miksei aikalisää käytetty. Siinä 3-2 -osumassa taas ihmettelin hallilla, että yritettiinkö siinä tilanteessa syöttää Åsten karkumatkalle vai mitä siinä oikein tapahtui. Jos vaihtoehtoina on purkaa kiekko varmasti vastustajan päätyyn tai lähettää samettikätinen Micke-Max Åsten alivoimalla läpiajoon, pitäisi valinnan olla 11 kertaa 10:stä varma purku. Ottelukoosteen perusteella näyttää vähän siltä, että KalPan pelaaja saattoi häiritä mailallaan Varakasta juuri sen verran, että purku epäonnistui, mutta en ole ihan varma. Siitä kyllä olen varma, että vastustajan kaataminen oman maalivahdin päälle on aina yhtä typerä idea. Joka tapauksessa sekin vituttaa, että tässä joutuu taas kelailemaan VHS-nauhoja sen sijaan, että voisi nauttia IFK:n voittoputkesta.
Valmennuksesta vielä: en lähtisi vaihtamaan koutsia tässä vaiheessa kautta. Kuten tuli todettua, niin IFK voi vielä nousta pari pykälää runkosarjassa. Se on siis mahdollista vaikka ei kovin todennäköistä. Kyllä mä silti vakavasti pohdin, onko PIke oikea valmentaja johtamaan jengiä enää ensi kaudella. En usko, että Kojo viitsii tulla enää toista kertaa nostamaan IFK:ta suosta, varsinkaan kun tällä kertaa apuna ei ole yhtään villepeltosta ja viimeksikin projekti oli yhden läpiajon päässä katastrofista, mutta esim. Karri Kivi olisi ilmeisesti vapaana. Sehän on todistetusti joskus voittanut jotain, mutta eri asia on, kiinnostaako miestä yhden kauden "projekti", jos kaudesta 2021-22 alkaen olisi joku Jukka Jalosen tasoinen nimi vapaana. En myöskään väitä, että juuri Kivi olisi sopiva valmentaja IFK:lle.
Ahokkaastakaan ei kannata vielä tehdä messiasta, kun miehellä on vasta ensimmäinen kausi miesten tasolla kesken. Kauden jälkeen nähdään, mikä on Ahokkaan jengin loppusijoitus: tuleeko noutaja heti puolivälierissä ja jos tulee, niin millaisin numeroin. Usein sanotaan, että mopolla ei kannata lähteä moottoritielle, mutta perus-Toyotalla pärjää kokematonkin kuski, kun ottaa rauhallisesti. Taidot mitataan sitten, kun alla on Ferrari. Ei vaadita paljonkaan mielikuvitusta näkemään tilanne, jossa KooKoon sensaatiomaisesti välieriin vienyt Ahokas napataan kesällä Stadiin fanien suureksi tyydytykseksi. Syksyllä IFK aloittaa kauden parilla, kolmella tappiolla ja Jatkoaika täytyy viesteistä, joissa vaaditaan Ahokasta hiuksista vittuun ja työharjoittelija-Salmelaisen päätä vadille, kun raahaa tänne toinen toistaan paskempia valmentajia, joista näkee jo kilometrin päähän, ettei ne sovi valmentamaan IFK:ta.
Pleijarit ratkaiskoon Pikkaraisen kohtalon. Jos vie IFK:n finaaleihin, saa ilman muuta jatkaa. Välierätappion sattuessa ratkaisee se, ketä on vapaana. Jos edes välieriin ei päästä, saa Pikkarainen lähteä.
