Ei se välieräpaikkakaan ja siitä kivasti ”taistellen” 4-2 lomille mikään saavutus ole. Tai Ifkissähän se on jo kuin mestaruus. Päästään ensi kaudella muistelemaan kuinka oli tolppaa ja ylärimaa ja hallittiin tilastoja. Tuleva mestari laitettiin tiukoille. Meidän resursseilla minimitavoite pitäisi olla välierissä joka vuosi ja Finaalissakin harvase kausi.
Tähän tämä HIFK:n nykyinen tekeminen kulminoituu. Välieräpaikka on lippu jatkoon ja sen jälkeen voidaan ottaa rennosti. Jätkät nauttii Liigan korkeimpia liksoja, mutta vaatimustaso on vain välierissä. Mun mielestä kommentit hienosta saavutuksesta suoraan kuuden parhaan joukkoon pääsystä on aivan älyttömiä. Tähän kun lisätään ne "haaveet" kotiedusta ni ei jumalauta.
Salmelainen on rakentamassa Pikkaraisen kanssa euroopan kärkiseuraa, mutta niin vain ohi pyyhkivät KooKoot, Ilvekset ja Lukot. Pikkaraisen pää pitäisi olla jo vadilla siitä syystä, että tyydytään keskinkertaisuuteen.
Jollain tasolla Kangasniemen fudut ovat signaali siitä ettei Pikkarainen saa yksilöistä parasta terää irti. Kangasniemen alamäki alkoi samaan aikaan kuin Pikkarainen astui tahtipuikkoihin. Atun kanssa Kangasniemi oli valokeilassa ja takoi omalla tyylillään huikeita suorituksia illasta toiseen.
Odotan että saadaan vielä KJ:n kaltainen koutsi jonka vaatimustaso on kaikki tai ei mitään heti päivästä 1 alkaen.
Ikävä fakta on HIFK:n ja Pikkaraisen kohdalla se, että HIFK haluaa olla euroopan kärkijengi mutta valmennus on high risk, low reward tasoa kun sen pitäisi olla low risk, high reward, high price vähintäänkin meriittien osalta.
Ihmettelin Pikkaraisen valintaa alkupäivinä, mutta annoin hänelle mahdollisuuden kyrvän ulkonäön ja 'jatkuvuuden' takia.
Tällä hetkellä en säälisi häntä lainkaan ja antaisin Tanskalle mahdollisuuden näyttää mitä 7 vuotta lakatun laudan päällä on tehnyt. Puolivälierissä ulos --> Tanska myös hiuksista vittuun.
Valmennus kaipaa totaalisen puhdistautumisen, ei paskasta voi jättää rantuja housuun.
