Sehän tässä ongelmana onkin, ettei haluaisi luopua toivosta. Nuoremmat jaksaa odottaa seuraavat 5-10 vuotta menestystä, joka ehkä tulee projektin lopussa tai kolmannen projektin aikana, mutta meikäläisen kello on alkanut tikittää kovempaa tahtia ja epätoivo kasvaa. Saanko koskaan enää nähdä menestyvää HIFK:ta vai kannattaako suosiolla luovuttaa?Olen huomannut että fanien asenne IFK:ta kohtaan noudattaa yleisesti (ei siis aina) surun tai järkytyksen yhteydessä koettavia tunteita. Nehän ovat ajallisesessa järjestyksessä: kieltäminen, viha, neuvottelu, masennus ja hyväksyminen. Tuossa "otteluvoitoin 4-2 turpaan on ihan hyvä tulos"-esimerkissä on joko kyseessä aloittelevan fanin kieltämisvaihe (IFK ei ole paska vaan IFK on hyvä) tai jo hieman kokeneemman fanin neuvotteluvaihe (vaikka IFK hävisikin, niin voittivat ne sentään tosi hienosti 2 ottelua). Jotta selviäisi kumpi näistä on kyseessä, vaatisi potilaan tarkempaa analysointia.
Itse olen käynyt läpi nuo kaikki vaiheet noin 50-vuotisen IFK-fanitukseni aikana. Tai siis ensimmäiset 10 vuottahan olivat sitä honeymoon-aikaa, jolloin IFK oli se suurin ja kaunein, mutta tämän jälkeen, kun seurassa alkoi brändin alas-ajo, kävin läpi koko tunneskaalan, kunnes oikeastaan viime vuosina olen hyväksynyt että IFK ei ole tai tule luultavasti ikinä olemaankaan se Suomen menestynein ja seksikkäin jääkiekkojoukkue. Voin sanoa, että tämä melkeinpä orgastinen kokemus vapauttaa ihan helvetisti energiaa, ja matseja voi seurata objektiivisemmin. Eli kaikille teille, jotka olette viha- tai masennusvaiheessa: Jaksakaa vielä 10-25 vuotta, niin koette valaistumisen ja vapaudutte. Mutta olkaa vahvoja: tuo viimeinen masennusvaihe ennen valaistumista saattaa kestää jopa 15 vuotta.
Ja jottei menisi ihan aiheen ohi, niin eihän Pikkarainen mikään huippuvalmentaja ole, mutta täytyy muistaa että Liigassa on helvetin vähän valmentajia, jotka pysyvät ns. ajan hermolla kaudesta toiseen. Sen sijaan näitä villeniemisiä ja karrikiviä tuntuu olevan isompi joukko. Kyllä mä itse yrittäisin houkutella jengiin näitä valmentajia, joilla on meriittejä menestyksestä useammalta kaudelta. Haasteelliseksi tuon homman tekee tietysti IFK, joka taitaa valmennusympäristönä olla melko ainutlaatuinen: Se mikä toimii maakunnissa, ei välttämättä toimi Nuurdiksella.
Kari Jaloselle potkut Bernistä. Oisko siinä Pikkaraisen seuraaja?
En usko, kahden voiton verran piste-eroa neljänteen sijaan ja sopimusta vielä pitkään jäljellä. En muutenkaan ymmärrä jatkuvaa valmentajien potkimista, vaikka toki vähän heikolta on näyttänytkin.Onko Pikkarainen saamassa kenkää?
Ja silloinkin oli Jukka Hentusen läpiajon päässä siitä, että täälläkin haukuttaisiin epäonnistujaksi, kun nyt on velhoakin suurempi melkeinpä.Jalonenkin onnistui vasta kolmannella kaudellaan.
Onko Pikkarainen saamassa kenkää?
Jalonenkin onnistui vasta kolmannella kaudellaan.
Mikäs vika Kip Brennanissa oli? Ainoita todellisia ammattimiehiä joukkueessa.Jalosen tullessa IFK:hon oli koko organisaatio Penan jäljiltä vielä aivan sekaisin ja kokoonpano kuhisi Kip Brennanin, Dan Hackerin sekä Tom Walshin kaltaisia talentteja.
Mikäs vika Kip Brennanissa oli? Ainoita todellisia ammattimiehiä joukkueessa.
@-Kantor- Me vissiin seurataan eri lajeja.
Satais edes räntää, mutta perkele tulee vettä.... Ei vittu tätä kukaan kestä!
Muija - nyt kamat kassiin ja räntäsateiseen Suomeen valmentaan IFK:ta!
Satais edes räntää, mutta perkele tulee vettä.
Jalosen tullessa IFK:hon oli koko organisaatio Penan jäljiltä vielä aivan sekaisin ja kokoonpano kuhisi Kip Brennanin, Dan Hackerin sekä Tom Walshin kaltaisia talentteja. Pari edellistä kautta oli mennyt valmentajasekoiluissa akselilla Francis-Coolen-Lindfors-Baxter-Rindell. Kaikesta huolimatta tämä ei onneksi aivan vertaudu vuoteen 2020. Jalonen joutui uudelleenrakentamaan tuolloin kaiken aivan perustekemisestä alkaen.
@Provider puhuu asiaa. Vaikea nähdä, että KJ hyppää jo täksi kaudeksi. Bernistä saa hitonmoista palkkaa ja on tosiaan Sveitsissä hyvät oltavat. Verotuksenkin takia ei varmaan kannata tulla Suomeen ennen kesää.
Mutta jos tarjoaisi ensi kaudeksi paikkaa hallituksessa ja sitten penkin taakse 2021-2022. Siinä olisi sitä pitkäjänteisyyttä.
Kaikki kunnia Kojolle, mutta itse ehkä jättäisin ottamatta koutsin paikalle. Seuraava projekti saisi olla nuori ja eteenpäin pyrkivä mallia Ville/Söde/Ahokas jotka varmaan osaisivat reagoida muuttuvaan ja nopeutuvaan peliin jokseenkiin ripeämmin kun joku 10v sitten täällä käynyt eläkeikää kolkutteleva. Olkoonkin, että on tullut menestystä Sveitsissäkin vielä viime aikoina, mutta aika aikaansa kutakin, sanoisin..
No, ”muija” on asunut kaikki nämä vuodet Turussa Kojon asuessa milloin missäkin, että on kyllä ihme, jos nyt ei natsaisi. Kun ei Berniin lähtenyt, niin josko nyt sitten Stadi kiinnostelisi. Laitan kaikki rahani tähän nyt kiinni :D.
Huh, ikävän karmeita muistoja. Urheilujohtajana ja joukkueen kokoajana toimi silloin eräskin suuruus nimeltä Tom Nybondas. Ihme, että HIFK on edes saavuttanut sen jälkeen jonkinlaisen perustason Salmelaisen johdolla ja uskon, että mestaruuteen mennään viimeistään 2-3 vuoden säteellä. Tosin Nybondas osti joukkueelle mestaruuden, mutta sen ansiot menevät jotakuinkin kokonaan Jalosen piikkiin.