Tietojeni mukaan Porttila on jo varsin hyvin perillä Kiprusoffin poisjäämisen todellisista syistä, vaikutusvaltaisena suomalaishahmona ei vaan niitä vielä viitsi kovaan ääneen huudella.
Ensi talvena, vuoden 2006 joulumarkkinoiden alla julkaistavassa kirjassaan "Vilppi, rohkeus ja sankaruus - urheilutotuuksia Kauhavalta Cannesiin" Porttila aikoo seikkaperäisesti paljastaa, kuinka nuorempi Kiprusoffin turkulaisista kiekkoveljeksistä jätti Torinon olympiakisat väliin dopingin vuoksi.
Jos kyseessä olisi Kanadan, Latvian tai Ruotsin kiekkojoukkueelle tärkeä lenkki, olisimme lukeneet kohua herättäneen vetäytymisen syistä jo Porttilan tiistaina ilmestyneestä kolumnista. Kiprusoffin tapauksessa suuri sinivalkoinen urheilutoimittajamme ei kuitenkaan ole lähtenyt miekkailemaan kynällään kohti perimmäisiä kysymyksiä valtamedian valokeilassa paistatellen, tietäen siitä syntyvän kohun jättävän kohtalokkaan jälkensä maamme urheiluyhteisöön tärkeän olympiatalven lähestyessä kohti huipennustaan.
Porttila ei totuuden ja periaatteiden miehenä onneksi kuitenkaan vaikene tästäkään kipeästä aiheesta lopullisesti, vaan konnat saavat ansionsa mukaisen käsittelyn Porttilan tekeillä olevan kirjan kautta. Porttilan kirjoitustyylin vuoksi kirja venyy kuulemma lähes 2000-sivuiseksi eepokseksi, mutta asiaa on sitäkin enemmän.
Joka tapauksessa Jatkoaika.comin lukijoilla on jo nyt herkullinen mahdollisuus päästä kirjan kansien väliin. Tässä ainutlaatuisessa ennakkokatselmassa ei totuuksia kaihdeta, alempana on luvassa Kiprusoff-saagaa käsittelevä osuus Porttilan kohukirjasta. Lue jos uskallat.
----------------------------------------------------------------------------------------------
"Yleisesti poliitikkoja pidetään mestarihuijareina, mutta Torinon olympiakisoja edeltävät kuukaudet osoittivat käytännössä, että he ovat vain amatöörejä todellisten ammattilaisten, urheilijoiden rinnalla.
Suomalaisurheilijoita ollaan täällä keski-Euroopassa pidetty Lahden tapahtumista huolimatta rehellisinä, työn kautta menestykseen tähtäävinä urheilijoina. Ainoastaan hiihdon lajiliitto on ollut jatkuvan suurennuslasin alla vuoden 2001 jälkeen, kiitos norjalaisen kyttäyskulttuurin.
Mikä on norjalaisten vahtaamisen perusteena, sitä voimme vain arvuutella. Mutta siitä lisää kappaleessa "Norja vs WADA: 6-0."
Raha ja sen mukana tuleva valta on kuluvalla vuosituhannella sokaissut vahvimmankin sielun myös suomalaisessa urheilukulttuurissamme. Näinä joukkuehenkeä korostavina aikoina voidaankin kysyä, kuinka vahva sielu myy joukkueensa edun oman tähtihetkensä vuoksi?
Mihin vedetään uskollisuuden raja petturuuteen nähden? Milloin itsekkyys ajaa arvokkuuden ja omantunnon edelle?
Kovin odotuksin Torinon olympialaisiin valmistautuneen jääkiekkomaajoukkueemme huippumaalivahti Miikka Kiprusoffin ympärille kehkeytyi kisojen alla verkko, joka koostui lopulta pelkistä valheista sekä puolitotuuksista.
Epäloogisuuksia kyseinen verkko oli joka tapauksessa pullollaan, yleisöä ja kansaa vedätettiin surutta.
Ei ole sattumaa, että Pohjois-Amerikan länsirannikolla tuskailevasta maalivahdista leivottiin kansainvälinen tähti yhdessä yössä. Miikka Kiprusoffin tähti oli jo laskemassa, kunnes hän päätti muuttaa sen suuntaa. Parhaaksi katsomallaan tavalla.
Vai kenties ainoalla mahdollisella tavalla?
Kanadan puolella kraanavesi ei ole kummempaa kuin Aurajoen tai Tyynen valtameren äärellä.
Calgary Flamesin maalivahtivalmennus ei ole kummempaa kuin TPS:n tai San Jose Sharksin ammattitaitoisissa organisaatioissa.
Kuitenkin vain nykyisen työnantajansa Calgary Flamesin riveissä Kiprusoff on yltänyt huippuvireeseen korkeimmalla tasolla, samalla kun miehen ulkoinen olemus on muuttunut työsuhteensa aikana kuin päivästä yöksi. Moni yllättyi karvattomana tunnetun Kipperin esiintyessä vuoden 2004 Stanley Cup-finaaleissa tuuhea parta leukaansa vuortaen.
Kiihtynyt parrankasvu ja maagiset torjunnat, sattumaako?
Yllätyksenä koko kiekkomaailmalle olivat tulleet jo runkosarjakauden aikana Kiprusoffin esittämät uskomattomat torjunnat.
Yllätyksenä oli tullut myös paikallisessa eläintarhassa syntyneen vuoristovuohen nimittäminen Kipperiksi suomalaisvahdin mukaan.
Varsinainen yllätys on kuitenkin se, mistä kukaan ei suostu puhumaan.
Suomen olympiajoukkueen valinta päättyi lopulta maalivahtivalintojen osalta täydelliseen farssiin, kiitos Miikka Kiprusoffin. Kiprun tempausta ihmeteltiin joulunpyhinä 2005. Miksi mies ei sanonut Kurrille edes päivää ennen valintoja, ettei hän voi osallistua Torinon kisoihin?
Pimittäminen on aina ollut huijareille ominainen toimintatapa, miksi juuri Kiprusoff ryhtyi pimittämään aikeitansa sekä totuutta niiden takana? Muuttuiko kansan tietoon saatettu nivusvamma vakavaksi vasta siinä vaiheessa, kun Kipru valittiin kisoihin?
Selitysten virta Joulunpyhinä 2005 oli maalivahdin sekä maajoukkueenjohdon puolelta ehtymätön, mutta totuutta ei virallisesti ole kuultu vieläkään. Onko totuutta olemassakaan?
Ja jos totuus on olemassa, kestääkö se päivänvalon?
Vuodenvaihteessa 2005-06 olympialaisiin valmistautuneet urheilijat, Kiprusoff mukaanlukien, tiesivät Torinossa kohtaavansa olympiahistorian tiukimmat doping-testit. Jopa joukkopakoa oltiin uskallettu odotettaa, ja kyllä väkivahvoille NHL-kiekkoilijoille sattuikin loukkaantumisia alkuvuodesta 2006 enemmän kuin normaalin urheilukauden aikana yhteensä.
Jostain syystä Kanadan superlupaus Sidney Crosby "ei mahtunut" mukaan maansa olympiajoukkueeseen. Sama mies on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut alle 50-kiloisesta ruipelosta yli 80-kiloiseksi voimanpesäksi.
Sattumaa?
Crosbyn poisjäänti herätti ihmetystä jopa olympiakomitean sekä WADA:n päättäjissä, mutta asialle ei voitu virallisesti tehdä mitään.
Suomen olympiajoukkueen kohdalla ennakkopelkoja vastaavista hämäräpuuhista ei ollut. World Cupissa kunniakkaasti esiintyneen jääkiekkomaajoukkueemme kohdalla Kiprusoffin yllättävä poisjäänti oli valtava pettymys, sekä huijarikulttuurin valitettava hännännosto.
Kiprusoff-farssin jälkeen minäkin tiedän, kuinka musta selitetään valkoiseksi.
Älkää ihmetelkö, jos kummallisten tekosyiden varjolla seuraavistakin arvokisoista jää pois joukko nimekkäitä suomalaiskiekkoilijoita.
Älkää myöskään ihmetelkö, jos NHL-kaukaloiden kiristyneiden doping-säännösten myötä Venäjän sarjaan siirtyy jatkossa entistä enemmän huippupelaajia Pohjois-Amerikan taalakaukaloista.
Totuuden edessä näkemykset ja jopa kokemukset kuitenkin muuttuvat, jatkossa huijarit menettävät kasvonsa jo ennen asemataistelun alkamista.
Miikka Kiprusoff on lopulta vain yksi palanen tästä palapelistä."
---------------------------------------------------------------------------------------------------
