Pääsääntöisesti siis aineet eivät suinkaan muutu radioaktiivisiksi vaikka ne joutuvat säteilylle alttiiksi. Vain sellaiset aineet, joilla luonnostaan on myös radioaktviinen isotooppi ts. omaavat sellaiset ominaisuudet, että ne säteilylle altistuessaan kaappavat ylimääräisen neutronin näin käyttäytyvät. Tuossa helikopterin tapauksessa tulee lähinnä kysymykseen koboltti, joka riittävästi säteilyä saadessaan muuttuu Co59 isotoopista Co60 isotoopiksi, joka siis on radioaktiivinen. Ja koboltti on teräksen osa, jota siis voinee jonkin verran kopterissa olla (ainakin moottorissa).
Toinen radioaktiiviseksi muuttuva "arjen" asia on vesi. Vety tarvitsee kohtuullisen paljon säteilyä muuttuakseen radioaktiiviseksi, mutta reaktorin ja varsinkin suoraan ydinpolttoaineen kanssa kosketuksissa oleva vesi on aina jonkin verran radioaktiivista, eli osa vedystä on sen radioaktiivista tritium isotooppia. Eli voimaloista nouseva höyry on itsessään radioaktiivista sen lisäksi, että ilman sisältämät pienhiukkaset muutenkin kuljettaisivat radioaktiivisuutta.
Fissioräjäjähdystä ei käsittääkseni pitäisi pystyä missään tapauksessa tapahtua. Voimaloissa käytettävässä uraanioksidissa on U235 isotooppia on vain 3-5%:a. Se tarkoittaa sitä, että vaikka säteilyä tuntuu tulevan vallan helvetisti, niin tosiasiassa se ei ollenkaan riitä fissioräjäytykseen. Jotta fissio olisi mahdollinen uraanin pitäisi vähintään 95%sti koostua U235 isotoopista, jotta siitä saisi pommin. Muistaakseni tätä ainetta pitäisi sitten olla reilu 55-56 kiloa, ennen kuin kriittinen massa ylittyy. Polttoainesauvoissa on kyllä ainetta hyvinkin riittävästi, mutta tosiaan se on koostumukseltaan liian laihaa tälläiseen räjähdykseen.