E-Amerikan pitäisi saada suhteessa eniten lisäpaikkoja, ja Eurooppaan ja Afrikkaankin olisi näiden kisojen perusteella perusteltua heittää niitä lisäpaikkoja.
Laskeskelin tässä vähän aiemmin tuota, miten nuo eri maanosaliittojen joukkueet ovat menestyneet hieman pidemmällä otannalla, eli vuosien 2002–2018 kisoissa. Tällä otannalla eri maanosien joukkueiden ottelukohtainen pistekeskiarvo alkulohkopeleissä muita kuin oman maanosan joukkueita vastaan oli seuraava:
Etelä-Amerikka 2,0
Eurooppa 1,7
Väli- ja Pohjois-Amerikka 1,1
Aasia ja Oseania 0,9
Afrikka 0,9
Tilastollinen odotusarvo olisi siis 1,0-1,5 pisteen haarukassa, mutta tähän ovat osuneet ainoastaan Väli- ja Pohjois-Amerikan joukkueet. Etelä-Amerikan joukkueilla on isoin anomalia.
Vastaavasti, jos alkulohkosijoituksia katsotaan, niin saadaan seuraavanlaiset rivit, luvut vasemmalta alkaen kertovat, montako kertaa maanosaliiton joukkue on sijoittunut lohkossaan ensimmäiseksi, toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi:
Etelä-Amerikka 13-6-5-1
Eurooppa 22-19-17-11
Väli- ja Pohjois-Amerikka 3-6-1-7
Aasia ja Oseania 2-4-6-11
Afrikka 0-5-11-10
Nyt siis Marokko otti ensimmäisenä afrikkalaisena maana lohkovoiton tällä vuosituhannella. Toki sitten taas sitä ennen afrikkalainen maa voitti lohkonsa neljissä kisoissa peräkkäin (Marokko 1986, Kamerun 1990, Nigeria 1994 ja 1998). Afrikkalaisten maiden nousua huipullehan kovasti odotettiin 1990-luvulla, mutta heidän menestys on vain hiipunut pitkin 2000-lukua, kunnes nyt näissä kisoissa on hieman piristymistä ollut havaittavissa. Japani myös otti nyt ensimmäisenä aasialaisena maana lohkovoiton kotikisojen ulkopuolella, kun aiemmin vain Japani ja Etelä-Korea ovat voittaneet lohkonsa 2002 kisoissa. Toki aasialaiset maat ovat edelleen kyenneet lohkovoittoihin vain Aasiassa pelatuissa kisoissa. Eurooppalaisetkin muuten voittivat ensimmäisen maailmanmestaruutensa oman mantereensa ulkopuolella vasta 2010.
No, jos paikkajakoa katsoo tällä vuosien 2002–2018 kisojen otannalla, niin Etelä-Amerikka tosiaan ansaitsisi eniten lisäpaikkoja, Eurooppakin ehkä hiukan ja Aasialta ja Afrikalta paikkoja voisi karsia. Väli- ja Pohjois-Amerikan paikkamäärä näyttäisi olevan lähimpänä oikeaa.
Oikeudenmukaista paikkajakoa miettiessä kiinnittäisin eniten huomiota siihen, kuinka usein lohkojumbot tulevat miltäkin mantereelta. Sillä vaikka Afrikasta tai Aasiasta ei tule mitään säännöllistä kestomenestyjää, joka toisi lohkovoittoja ja nostaisi pistekeskiarvoa, eihän se tarkoita sitä, etteikö näistä maanosista voisi silti tulla joukkueita, jotka ovat maailman 17.-32. parhaita ja siten ansaitsisivat paikan lopputurnauksessa, vaikka siellä menestyisivätkin huonosti. Tällä tavalla tarkasteltuna Etelä-Amerikan joukkueet erottuvat kaikkein eniten edukseen. Viimeksi lohkojumboksi on jäänyt Ecuador vuoden 2002 kisoissa. Näyttää siis siltä, että Etelä-Amerikassa rima päästä lopputurnaukseen on selkeästi liian korkealla, kun kaikki sieltä kisoihin selviytyvät maat suorittavat aina vähintään kohtalaisen hyvin. Euroopasta jo tulee säännönmukaisesti myös heikkoja maita. Osittain tätä selittää Conmebolin karsintasysteemi, jossa kaikki joukkueet pelaavat samassa kaksinkertaisessa sarjassa ja joukkueiden tasoerot tulevat hyvin selville. Tuolta ei pääse vapaamatkustajia läpi. On siis täysin UEFA:n oma moka, että heidän karsinnoista Wales pääsee samalla läpi, kun Italia putoaa. On älytöntä, että Euroopassa pelattiin kaiken maailman Kansojen liigaa samalla, kun mm-kisapaikkoja jaettiin yksittäisten pudotuspeliotteluiden tulosten perusteella. Taustallahan tässä on se, kun eurooppalaiset pitävät omia karsintojaan niin hemmetin kovatasoisina, että halutaan siksi sattumaelementillä antaa huonommillekin maille mahdollisuus unelmoida kisapaikasta. Eli vähintään Euroopan jatkokarsintaotteluiden olisi ollut syytä olla kaksiosaisia, tai sitten UEFA voisi itse mm-karsintoja kehittää Kansojen liigan suuntaan. Esimerkiksi kaksiosaisiksi siten, että ensimmäisessä lohkovaiheessa eroteltaisiin parhaat joukkueet, jotka jaettaisiin uusiin lohkoihin, joissa olisi tarjolla 2-3 kisapaikkaa per lohko. Ja kun sitä Kansojen liigaa kuitenkin pelataan samalla tuossa rinnalla, niin A-liigan joukkueille voisi hyvin antaa vapaalipun mm-karsinnoissa suoraan toiseen lohkovaiheeseen.
Aikoinaanhan Etelä-Amerikassakin oli karsintalohkot, mutta se oli aika raju systeemi, jos jouduit Brasilian lohkoon, kun joka lohkosta oli jaossa yksi kisapaikka.
Toki Etelä-Amerikasta olisi nytkin voinut viides joukkue päästä kisoihin, mutta Peru hävisi yksittäisessä jatkokarsintaottelussa Australialle pilkuilla 0-0 päättyneen pelin, jota he veivät mielin määrin. Varmasti Perulla olisi ollut enemmän anettavaa kisoissa kuin monella osallistuneella joukkueella. Australiakin pääsi kuitenkin alkulohkosta jatkoon, joten ihan turisteja eivät hekään olleet. Brasilian 2014 kisoissahan oli Etelä-Amerikasta peräti kuusi joukkuetta, kun Brasilia pääsi isäntänä mukaan kiintiön ulkopuolelta. Kaikki Etelä-Amerikan joukkueet menestyivät silloin varsin hyvin, kolme voitti lohkonsa ja vain Ecuador jäi lohkokolmosena niukasti jatkopelien ulkopuolelle. Jatkokarsinnan kautta paikkansa kaivanut Uruguay voitti sekä Englannin että Italian.
Pidän tätä nykyistä paikkajakoa kuitenkin suht koht toimivana 32 joukkueelle. Etelä-Amerikalla voisi olla aina se viides paikka suoraan ilman mitään jatkokarsintoja, ja Euroopalla voisi yksi paikka olla enemmän. Mestarille palauttaisin kiintiöpaikan, joka voitaisiin vähentää maanosaliiton paikkakiintiöstä.
48 joukkueen lopputurnaus on jo lähtökohtaisesti älytön. Ottelumäärä räjähtää käsiin, ottelukaaviosta ei saa järkevää ja turnauksesta tulee hyvin cupmainen, jos tulee peräti 32 joukkueen pudotuspelit. Ehkä vähiten huono olisi 12 neljän maan lohkoa, josta lohkovoittajat ja neljä parasta lohkokakkosta jatkaisivat 16 joukkueen pudotuspeleihin. Tässäkin tulisi panoksettomia otteluita, kun viimeisellä kierroksella moni joukkue olisi jo menettänyt jatkomahdollisuutensa, mutta kolmen maan alkulohkot eivät vain toimi, kuten ei tuntuisi järkevältä sekään, jos pelattaisiin 32 joukkueen pudotuspelit. Tällöin olisi älytöntä, että kaikki pelaisivat ensin kolme ottelua, jotta saadaan 48 maasta eroteltua 32 maata, ja sen jälkeen pudoteltaisiinkin aina ottelu kerrallaan puolet pois. No, on sanottu, että mestarille tulee jatkossakin seitsemän ottelua, joten tuota ei ehkä toteuteta noin.
Että kun turnaus menee 48 maalla piloille joka tapauksessa, niin onko sen niin väliä, että paikatkin sitten vielä jaetaan hölmösti? Ja jos ne tason perusteella jaettaisiin, niin Conmebolin kymmenestä jäsenmaasta varmaan 7-9 on maailman 48 parhaan jalkapallomaan joukossa, joten olisihan se älytöntä Etelä-Amerikassa pelata pari vuotta karsintoja, joista käytännössä kaikki pääsisivät mukaan lyhyeen turnaukseen, jossa taso sitten vasta oikeasti mitattaisiin.
