Jalkapallon MM-kisat 2022

[Hatchetman]

Ja takaisin fudikseen.

Kiekossa taisi kaupungit voittaa pysäkit.

Futiksessa on vähän isompia kokonaisuuksia

 

[Everton]

2-3 lohkojunboa on Euroopasta joka kisoissa, eli aika nopeasti hupenisi Euroopankim paikat olemattomiin tuolla menetelmällä.

No ei. Et huomioinut että tuossa ehdotuksessani menestyjät saisivat plussaa paikkajakoon.

Sinällään ihan turhaa spekulaatiota, mutta esim. jotenkin näin 2018 kisojen perusteella:

Mestari (+2 paikkaa)
Ranska EUR

Finaalissa (+1)
Kroatia EUR

Välierissä (+0,75)
Belgia EUR
Englanti EUR

Top-8 (+0,5)
Uruguay EAM
Brasilia EAM
Ruotsi EUR

Top-16 (+0,25)
Espanja EUR
Portugali EUR
Tanska EUR
Argentiina EAM
Sveitsi EUR
Meksiko PAM
Kolumbia EAM
Japani AAS

Alkulohkon kolmannet (0)
Saudi-Arabia AAS
Iran AAS
Peru EAM
Nigeria AFR
Serbia EUR
E-Korea AAS
Tunisia AFR
Senegal AFR

Alkulohkojen jumbot (-1)
Egypti AFR
Marokko AFR
Australia AAS
Islanti EUR
Costa Rica PAM
Saksa EUR
Panama PAM
Puola EUR

Isäntämaa (ei huomioida, 0)
Venäjä

Lopputulos:
Eurooppa +3 lisäpaikkaa
Etelä-Amerikka +1,5 lisäpaikkaa
Aasia -0,75 paikkaa vähemmän
P-Amerikka -1,75 paikkaa vähemmän
Afrikka -2 paikkaa vähemmän

 

[benicio]

Kysymys eilisestä Argentiina-Puola pelistä.
Eli Argentiina sai ajassa 35:10 pilkun, kun maalivahti keskityspalloa tavoitellessaan osui kädellään Messiä naamaan sen jälkeen kun Messi oli jo puskenut ja pallo meni maalin yli. Tilanne tarkastettin VAR:lta ja pilkku.

Sitten taas ajassa 90 +1:57 argentiinalainen pääsee boksissa vapaaksi ja sijoittaa vastaantulleen maalivahdin yli. Vastaantuleva maalivahti tulee tämän jälkeen sukille aika rumasti. Ei pilkkua, ei edes tarkastusta.

Miksi tuo eka oli pilkku mutta jälkimmäinen ei? Tuon jälkimmäisen kaltaisia tilanteita tulee aika useinkin, eli että maalilaukauksen jälkeen maalivahti törmää laukojaan, eikä niistä koskaan tule pilkkua.

 

[Rommeli]

Kysymys eilisestä Argentiina-Puola pelistä.
Eli Argentiina sai ajassa 35:10 pilkun, kun maalivahti keskityspalloa tavoitellessaan osui kädellään Messiä naamaan sen jälkeen kun Messi oli jo puskenut ja pallo meni maalin yli. Tilanne tarkastettin VAR:lta ja pilkku.

Sitten taas ajassa 90 +1:57 argentiinalainen pääsee boksissa vapaaksi ja sijoittaa vastaantulleen maalivahdin yli. Vastaantuleva maalivahti tulee tämän jälkeen sukille aika rumasti. Ei pilkkua, ei edes tarkastusta.

Miksi tuo eka oli pilkku mutta jälkimmäinen ei? Tuon jälkimmäisen kaltaisia tilanteita tulee aika useinkin, eli että maalilaukauksen jälkeen maalivahti törmää laukojaan, eikä niistä koskaan tule pilkkua.

Ainakin se ero noissa tilanteissa on, että jälkimmäisessä tilanteessa maalivahti osuu palloon.

 

[benicio]

Ainakin se ero noissa tilanteissa on, että jälkimmäisessä tilanteessa maalivahti osuu palloon.

Totta, käytännössä samalla hetkellä kun tulee kontakti hyökkääjään. Ilman pallo-osumaa pilkku?

Eli jos maalivahti olisi tuossa puskutilanteessa puskun jälkeen osunut sekä päähän että palloon (esim toisella kädellä toiseen), niin pilkkua ei olisi tullut?
Onko siinä niin sanotusti joku raja, kuinka räikeästi palloon osuva maalivahti saa hyökkääjää rikkoa? Pallontavoittelutilannehan noissa oli kummassakin, eikä kummassakaan maalivahti estänyt pallon pelaamista.

 

[Kale]

Totta, käytännössä samalla hetkellä kun tulee kontakti hyökkääjään. Ilman pallo-osumaa pilkku?

Eli jos maalivahti olisi tuossa puskutilanteessa puskun jälkeen osunut sekä päähän että palloon (esim toisella kädellä toiseen), niin pilkkua ei olisi tullut?
Onko siinä niin sanotusti joku raja, kuinka räikeästi palloon osuva maalivahti saa hyökkääjää rikkoa? Pallontavoittelutilannehan noissa oli kummassakin, eikä kummassakaan maalivahti estänyt pallon pelaamista.

Tota asiaa on siinä mielessä hyödytöntä pohtia, että kyseinen ratkaisuhan oli tuomarilta aivan käsittämätön aivopieru, eikä siitä ikimaailmassa olisi pitänyt tulla pilkkua. Ei kertakaikkiaan sitten millään perusteella.

Siinä mielessä oikeus tapahtui, kun pilkusta ei syntynyt maalia.

 

[PuckFutin]

"Täydellistä systeemiä ei ole".
Palataan vanhoihin totuuksiin. Lohkosysteemi on hyvä, usein jännittävä koska jokainen kolmesta pelistä on tärkeä, mutta antaa silti tilaa (epäurheilulliselle) kikkailulle.

Voidaan myös todeta avauspelin olevan tärkeä ja viimeisen kierroksen pelien dynamiikan olevan usein dramaattisesti erilainen.

Joka tapauksessa systeemiä voitaisiin parantaa?
Aiemminhan pudotuspelikaavio oli ns. jäykkä eli jo ennen ensimmäistäkään peliä voitiin sulkea esim. moni finaalipari pois mahdottomina!
Tuo korjattiin muuttamalla kaavio joustavaksi, eli joukkueiden lohkotuloksista riippuvaksi.

Silti, ja juurikin tuosta johtuen, systeemissä näyttää olevan yhä selvä valuvika. Nimittäin mahdollisuus laskea pelikaaviota eteenpäin. Tämä mahdollisuus on poistettu esim. Mestarien liigassa arpomalla pudotuspeliparit.
Miksei siis myös MM-kisoissa voitaisi mennä tuohon? Ehkä joskus vielä mennäänkin.

Yhä jäisi mahdollisuus pudottaa taktikoimalla yksi hankala vastus jatkosta, mutta ehkä isompi insentiivi helpommasta polusta menisi pois.

Muutokset lähtee usein koetuista vääryyksistä, ehkä tuohonkin aletaan nyt sitten herätä?

Voidaan tietysti kysyä, kumpi on prioriteetti: kisojen urheilullisuus vai dramaattisuus.
Eilinen kyllä tarjosi muovisiin boikottikisoihin kaivatun annoksen käänteitä ja tunnetta.

 

[Cappe71]

Eilen leikittelin ajatuksella, että jos haluamme taktikoinnin lohkoissa loppuvan ja siellä taistellaan vaan jatkoon pääsystä, pitäisi laittaa kaikki pudotuspeleihin päässeet samaan koriin ja arpoa parit. Sittenpähän ei voi taktikoida ketä vastaan haluaa pelata ensimmäisellä kierroksella

 

[Kuuukko]

Pudotuspeliparien arvonta olisi varmasti urheilullisesti se paras vaihtoehto, mutta voisiko tässä enemmän vaikuttaa kisaturistien, televisiointien ja logistiikan näkökulma? Turistien on helpompi lippujen oston näkökulmasta yrittää arvuutella oman maansa mahdollisia jatko-otteluita, kun vaihtoehtoja on kaksi kappaletta. Voisiko samalla olla jotain ennakkosuunnitteluja sen suhteen, että esim Brasilian alkulohkon voittajan neljännesvälierä aikataulutetaan etukäteen semmoiseen ajankohtaan, että näkyisi Etelä-Amerikassa hyvään katseluaikaan? Nämä siis puhtaita pohdintoja.

MM-kisat on aika suuri logistinen kokonaisuus hallittavaksi, joten arvonnan mahduttaminen mukaan ohjelmaan, ja sen jälkeen siirtymiset oikeille pelipaikkakunnille vaatisi ainakin pari välipäivää alkulohkojen ja neljännesvälierien väliin. Nyt voidaan jatkaa suoraan alkulohkojen perään pelejä ilman välipäiviä.

 

[PuckFutin]

Eilen leikittelin ajatuksella, että jos haluamme taktikoinnin lohkoissa loppuvan ja siellä taistellaan vaan jatkoon pääsystä, pitäisi laittaa kaikki pudotuspeleihin päässeet samaan koriin ja arpoa parit. Sittenpähän ei voi taktikoida ketä vastaan haluaa pelata ensimmäisellä kierroksella

Niin, arpoa voisi myös painotetusti eli ykköset kohtaa kakkoset jne.

Logistiikka on tosiaan painava vaikutin tuossa.
Ja FIFA rahanteko/pesuorganisaationa.

 

[FASlapsi]

Eilisten tulosten jälkeen Eurooppa tipahti maanosapisteiden vertauksessa tällä hetkellä kolmanneksi. Eurooppa on ottanut 50% tähänastisista tarjolla olleista pisteistä muiden maanosien jengejä vastaan pelattavista peleistä, keskimäärin 3,23 per eurooppalainen maa. E-Amerikka on ottanut 56,67% (4,25 per maa) ja Afrikka kiilasi eilen Euroopan ohi (53,85%, 4,20 per maa). Tuo on aika kova suoritus, varsinkin kun ottaa huomioon että viime kisoissa Afrikka oli maanosista huonoin.

Tänään jos vielä Ghana ja/tai Kamerun saisivat kairattua voitot, voisi olla mahdollista että Afrikka olisi maanosista parhain, sekä pisteissä mitattuna että katsomalla, miten monta maata prosentuaalisesti pääsee mukanaolevista jatkoon.

P-Amerikan jengit ovat pelinsä jo pelanneet, ja sinetöineet tämän turnauksen paskimman maanosan tittelin itselleen. 33,33% tarjolla olleista pisteistä he onnistuivat keräämään, 3,00 keskiarvolla per maa. Viime kisoissa vastaavilla numeroilla Aasia sai kolmanneksi parhaan maanosan tittelin, mutta tänä vuonna on ollut sen verran tasaisempaa että nyt ihan samat luvut tuovat paskimman maanosan P-Amerikalle.

Maalierossa P-Amerikka jäi 13 maalia miinukselle, Etelä-Korealla on vielä Aasian maista peli jäljellä, ja Aasian maaliero on tällä hetkellä 12 pakkasen puolella, joten Etelä-Korea voi tappiolla vielä kuitata Aasialle paskimman maalieron - tosin Aasiasta on kaksi maata kisoissa enemmän kuin P-Amerikassa, keskiarvolla mitattuna P-Amerikan maaliero on -3,25 oer maa, Aasialla -2,00, joten vaatisi kyllä valtavaa murskatappiota Etelä-Korealle tänään jotta tuo tilasto kääntyisi.

Euroopan maaliero on 17 plussalla, Afrikan 3 ja E-Amerikan 5, mutta E-Amerikalla on 4 osallistujaa siinä missä Euroopalla 13, joten keskiarvossa E-Amerikka (+1,25) ja Eurooppa (+1,31) ovat sen verran lähellä toisiaan että voi kääntyä vielä kummalle vain. Euroopan näkökulmasta tänään ainoastaan Portugalin pelillä on mitään vaikutusta mihinkään, Sveitsi-Serbia pelin pisteitä tai maaleja ei lasketa koska kaksi Euroopan maata pelaa siinä keskenään. E-Amerikalla taas on vielä Brasilialla sekä Uruguaylla mahis korjailla tai romahduttaa tilastoja.

Jatkoon päässeiden maiden joukkoon jokainen maanosa on saanut sentään ainakin yhden joukkueen. P-Amerikan 4 yrittäjästä 1 pääsi jatkoon, eli 25% oli siellä onnistuminen. Silläkin mittarilla P-Amerikka jää väkisin paskimmaksi maanosaksi, koska Aasialla on tällä hetkellä jo 2 jatkoonpääsijää (33,33%), samoin Etelä-Amerikalla (50%) ja Afrikalla (40%), ja tilastot voivat tänään vielä noilla kolmella kaunistua. Euroopan osallistujista jatkoon on päässyt jo 7 maata, eli 53,85%. Vaikka sieltä Belgiat ja Saksat sössivätkin, niin Eurooppa kyllä jyllää siitä huolimatta.

Mutta näiden numeroiden perusteella, jos asiaa miettisi yhtään kilpailulliselta kannalta eikä rahalliselta ja miltä lie tasapäistämiseksi naamioidun paskan sisältä, niin pitäisi kyllä repiä noita P-Amerikalle tulevia paikkoja pois, eikä lisätä niitä. Kolme riittäisi, niistäkin saisi kolmas olla joku ehdollinen, vaikkapa Oseanian edustajan kanssa käytävä juttu. Sillä jo tulisi USA ja Meksiko messiin, ja sitten joku paskakasa joko P-Amerikasta tai Uusi-Seelanti, ei noita P-Amerikan paskakasoja tarvitse väkisin tunkea jotain kolmea tai neljää USA:n ja Meksikon lisäksi. Ja ottaa sitten vielä se vitun Uusi-Seelantikin sieltä mukaan koska fantsua ja siistiä ja haka.

Aasian ei pitäisi myös kyllä saada yhtään lisäpaikkaa ainakaan, on siellä nuo muutama ihan laadukas jengi mutta 5 paikkaa riittäisi, jos Australia siis yhä jotenkin järjenvastaisesti lasketaan Aasiaan, eikä Oseaniaan, koska eihän siinä ole mitään mieltä että Oseanian isoin valtio olisi mukana Oseaniassa. Mutta, Qatarin jos heittää vittuun, niin kaikki Aasian nyt mukana olevat maat on jollain tavalla ihan perusteltuja osallistujia, mutta enempää ei tarvittaisi.

E-Amerikan pitäisi saada suhteessa eniten lisäpaikkoja, ja Eurooppaan ja Afrikkaankin olisi näiden kisojen perusteella perusteltua heittää niitä lisäpaikkoja.

Antarktikselle myös ehdottomasti yksi kiintiöpaikka.

 

[Sphinx]

Niin, arpoa voisi myös painotetusti eli ykköset kohtaa kakkoset jne.

Näinhän sen pitäisi tietysti olla, jos parit arvottaisiin. Mutta ongelmana tässä olisi se, että arvonta venyttäisi turnausta muutaman päivän pidemmäksi, sillä alkulohkojen ja neljännesvälierien väliin pitäisi lisätä muutama välipäivä, koska viimeisestä alkulohkosta voisi päätyä heti ensimmäiseen neljännesvälierään. Missään nimessä tätä ei haluta tehdä. Nythän oli jo muutenkin tiivistetty kisaohjelmaa alkulohkojen kahden ensimmäisen kierroksen osalta kahdella päivällä aiemmasta, kun kisat ängettiin keskelle jalkapallokautta.

 

[Sphinx]

E-Amerikan pitäisi saada suhteessa eniten lisäpaikkoja, ja Eurooppaan ja Afrikkaankin olisi näiden kisojen perusteella perusteltua heittää niitä lisäpaikkoja.

Laskeskelin tässä vähän aiemmin tuota, miten nuo eri maanosaliittojen joukkueet ovat menestyneet hieman pidemmällä otannalla, eli vuosien 2002–2018 kisoissa. Tällä otannalla eri maanosien joukkueiden ottelukohtainen pistekeskiarvo alkulohkopeleissä muita kuin oman maanosan joukkueita vastaan oli seuraava:

Etelä-Amerikka 2,0
Eurooppa 1,7
Väli- ja Pohjois-Amerikka 1,1
Aasia ja Oseania 0,9
Afrikka 0,9

Tilastollinen odotusarvo olisi siis 1,0-1,5 pisteen haarukassa, mutta tähän ovat osuneet ainoastaan Väli- ja Pohjois-Amerikan joukkueet. Etelä-Amerikan joukkueilla on isoin anomalia.

Vastaavasti, jos alkulohkosijoituksia katsotaan, niin saadaan seuraavanlaiset rivit, luvut vasemmalta alkaen kertovat, montako kertaa maanosaliiton joukkue on sijoittunut lohkossaan ensimmäiseksi, toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi:

Etelä-Amerikka 13-6-5-1
Eurooppa 22-19-17-11
Väli- ja Pohjois-Amerikka 3-6-1-7
Aasia ja Oseania 2-4-6-11
Afrikka 0-5-11-10

Nyt siis Marokko otti ensimmäisenä afrikkalaisena maana lohkovoiton tällä vuosituhannella. Toki sitten taas sitä ennen afrikkalainen maa voitti lohkonsa neljissä kisoissa peräkkäin (Marokko 1986, Kamerun 1990, Nigeria 1994 ja 1998). Afrikkalaisten maiden nousua huipullehan kovasti odotettiin 1990-luvulla, mutta heidän menestys on vain hiipunut pitkin 2000-lukua, kunnes nyt näissä kisoissa on hieman piristymistä ollut havaittavissa. Japani myös otti nyt ensimmäisenä aasialaisena maana lohkovoiton kotikisojen ulkopuolella, kun aiemmin vain Japani ja Etelä-Korea ovat voittaneet lohkonsa 2002 kisoissa. Toki aasialaiset maat ovat edelleen kyenneet lohkovoittoihin vain Aasiassa pelatuissa kisoissa. Eurooppalaisetkin muuten voittivat ensimmäisen maailmanmestaruutensa oman mantereensa ulkopuolella vasta 2010.

No, jos paikkajakoa katsoo tällä vuosien 2002–2018 kisojen otannalla, niin Etelä-Amerikka tosiaan ansaitsisi eniten lisäpaikkoja, Eurooppakin ehkä hiukan ja Aasialta ja Afrikalta paikkoja voisi karsia. Väli- ja Pohjois-Amerikan paikkamäärä näyttäisi olevan lähimpänä oikeaa.

Oikeudenmukaista paikkajakoa miettiessä kiinnittäisin eniten huomiota siihen, kuinka usein lohkojumbot tulevat miltäkin mantereelta. Sillä vaikka Afrikasta tai Aasiasta ei tule mitään säännöllistä kestomenestyjää, joka toisi lohkovoittoja ja nostaisi pistekeskiarvoa, eihän se tarkoita sitä, etteikö näistä maanosista voisi silti tulla joukkueita, jotka ovat maailman 17.-32. parhaita ja siten ansaitsisivat paikan lopputurnauksessa, vaikka siellä menestyisivätkin huonosti. Tällä tavalla tarkasteltuna Etelä-Amerikan joukkueet erottuvat kaikkein eniten edukseen. Viimeksi lohkojumboksi on jäänyt Ecuador vuoden 2002 kisoissa. Näyttää siis siltä, että Etelä-Amerikassa rima päästä lopputurnaukseen on selkeästi liian korkealla, kun kaikki sieltä kisoihin selviytyvät maat suorittavat aina vähintään kohtalaisen hyvin. Euroopasta jo tulee säännönmukaisesti myös heikkoja maita. Osittain tätä selittää Conmebolin karsintasysteemi, jossa kaikki joukkueet pelaavat samassa kaksinkertaisessa sarjassa ja joukkueiden tasoerot tulevat hyvin selville. Tuolta ei pääse vapaamatkustajia läpi. On siis täysin UEFA:n oma moka, että heidän karsinnoista Wales pääsee samalla läpi, kun Italia putoaa. On älytöntä, että Euroopassa pelattiin kaiken maailman Kansojen liigaa samalla, kun mm-kisapaikkoja jaettiin yksittäisten pudotuspeliotteluiden tulosten perusteella. Taustallahan tässä on se, kun eurooppalaiset pitävät omia karsintojaan niin hemmetin kovatasoisina, että halutaan siksi sattumaelementillä antaa huonommillekin maille mahdollisuus unelmoida kisapaikasta. Eli vähintään Euroopan jatkokarsintaotteluiden olisi ollut syytä olla kaksiosaisia, tai sitten UEFA voisi itse mm-karsintoja kehittää Kansojen liigan suuntaan. Esimerkiksi kaksiosaisiksi siten, että ensimmäisessä lohkovaiheessa eroteltaisiin parhaat joukkueet, jotka jaettaisiin uusiin lohkoihin, joissa olisi tarjolla 2-3 kisapaikkaa per lohko. Ja kun sitä Kansojen liigaa kuitenkin pelataan samalla tuossa rinnalla, niin A-liigan joukkueille voisi hyvin antaa vapaalipun mm-karsinnoissa suoraan toiseen lohkovaiheeseen.

Aikoinaanhan Etelä-Amerikassakin oli karsintalohkot, mutta se oli aika raju systeemi, jos jouduit Brasilian lohkoon, kun joka lohkosta oli jaossa yksi kisapaikka.

Toki Etelä-Amerikasta olisi nytkin voinut viides joukkue päästä kisoihin, mutta Peru hävisi yksittäisessä jatkokarsintaottelussa Australialle pilkuilla 0-0 päättyneen pelin, jota he veivät mielin määrin. Varmasti Perulla olisi ollut enemmän anettavaa kisoissa kuin monella osallistuneella joukkueella. Australiakin pääsi kuitenkin alkulohkosta jatkoon, joten ihan turisteja eivät hekään olleet. Brasilian 2014 kisoissahan oli Etelä-Amerikasta peräti kuusi joukkuetta, kun Brasilia pääsi isäntänä mukaan kiintiön ulkopuolelta. Kaikki Etelä-Amerikan joukkueet menestyivät silloin varsin hyvin, kolme voitti lohkonsa ja vain Ecuador jäi lohkokolmosena niukasti jatkopelien ulkopuolelle. Jatkokarsinnan kautta paikkansa kaivanut Uruguay voitti sekä Englannin että Italian.

Pidän tätä nykyistä paikkajakoa kuitenkin suht koht toimivana 32 joukkueelle. Etelä-Amerikalla voisi olla aina se viides paikka suoraan ilman mitään jatkokarsintoja, ja Euroopalla voisi yksi paikka olla enemmän. Mestarille palauttaisin kiintiöpaikan, joka voitaisiin vähentää maanosaliiton paikkakiintiöstä.

48 joukkueen lopputurnaus on jo lähtökohtaisesti älytön. Ottelumäärä räjähtää käsiin, ottelukaaviosta ei saa järkevää ja turnauksesta tulee hyvin cupmainen, jos tulee peräti 32 joukkueen pudotuspelit. Ehkä vähiten huono olisi 12 neljän maan lohkoa, josta lohkovoittajat ja neljä parasta lohkokakkosta jatkaisivat 16 joukkueen pudotuspeleihin. Tässäkin tulisi panoksettomia otteluita, kun viimeisellä kierroksella moni joukkue olisi jo menettänyt jatkomahdollisuutensa, mutta kolmen maan alkulohkot eivät vain toimi, kuten ei tuntuisi järkevältä sekään, jos pelattaisiin 32 joukkueen pudotuspelit. Tällöin olisi älytöntä, että kaikki pelaisivat ensin kolme ottelua, jotta saadaan 48 maasta eroteltua 32 maata, ja sen jälkeen pudoteltaisiinkin aina ottelu kerrallaan puolet pois. No, on sanottu, että mestarille tulee jatkossakin seitsemän ottelua, joten tuota ei ehkä toteuteta noin.

Että kun turnaus menee 48 maalla piloille joka tapauksessa, niin onko sen niin väliä, että paikatkin sitten vielä jaetaan hölmösti? Ja jos ne tason perusteella jaettaisiin, niin Conmebolin kymmenestä jäsenmaasta varmaan 7-9 on maailman 48 parhaan jalkapallomaan joukossa, joten olisihan se älytöntä Etelä-Amerikassa pelata pari vuotta karsintoja, joista käytännössä kaikki pääsisivät mukaan lyhyeen turnaukseen, jossa taso sitten vasta oikeasti mitattaisiin.

 

[Shardik]

Laskeskelin tässä vähän aiemmin tuota, miten nuo eri maanosaliittojen joukkueet ovat menestyneet hieman pidemmällä otannalla, eli vuosien 2002–2018 kisoissa. Tällä otannalla eri maanosien joukkueiden ottelukohtainen pistekeskiarvo alkulohkopeleissä muita kuin oman maanosan joukkueita vastaan oli seuraava:

Etelä-Amerikka 2,0
Eurooppa 1,7
Väli- ja Pohjois-Amerikka 1,1
Aasia ja Oseania 0,9
Afrikka 0,9

Tilastollinen odotusarvo olisi siis 1,0-1,5 pisteen haarukassa, mutta tähän ovat osuneet ainoastaan Väli- ja Pohjois-Amerikan joukkueet. Etelä-Amerikan joukkueilla on isoin anomalia.

Vastaavasti, jos alkulohkosijoituksia katsotaan, niin saadaan seuraavanlaiset rivit, luvut vasemmalta alkaen kertovat, montako kertaa maanosaliiton joukkue on sijoittunut lohkossaan ensimmäiseksi, toiseksi, kolmanneksi ja neljänneksi:

Etelä-Amerikka 13-6-5-1
Eurooppa 22-19-17-11
Väli- ja Pohjois-Amerikka 3-6-1-7
Aasia ja Oseania 2-4-6-11
Afrikka 0-5-11-10

Nyt siis Marokko otti ensimmäisenä afrikkalaisena maana lohkovoiton tällä vuosituhannella. Toki sitten taas sitä ennen afrikkalainen maa voitti lohkonsa neljissä kisoissa peräkkäin (Marokko 1986, Kamerun 1990, Nigeria 1994 ja 1998). Afrikkalaisten maiden nousua huipullehan kovasti odotettiin 1990-luvulla, mutta heidän menestys on vain hiipunut pitkin 2000-lukua, kunnes nyt näissä kisoissa on hieman piristymistä ollut havaittavissa. Japani myös otti nyt ensimmäisenä aasialaisena maana lohkovoiton kotikisojen ulkopuolella, kun aiemmin vain Japani ja Etelä-Korea ovat voittaneet lohkonsa 2002 kisoissa. Toki aasialaiset maat ovat edelleen kyenneet lohkovoittoihin vain Aasiassa pelatuissa kisoissa. Eurooppalaisetkin muuten voittivat ensimmäisen maailmanmestaruutensa oman mantereensa ulkopuolella vasta 2010.

No, jos paikkajakoa katsoo tällä vuosien 2002–2018 kisojen otannalla, niin Etelä-Amerikka tosiaan ansaitsisi eniten lisäpaikkoja, Eurooppakin ehkä hiukan ja Aasialta ja Afrikalta paikkoja voisi karsia. Väli- ja Pohjois-Amerikan paikkamäärä näyttäisi olevan lähimpänä oikeaa.

Oikeudenmukaista paikkajakoa miettiessä kiinnittäisin eniten huomiota siihen, kuinka usein lohkojumbot tulevat miltäkin mantereelta. Sillä vaikka Afrikasta tai Aasiasta ei tule mitään säännöllistä kestomenestyjää, joka toisi lohkovoittoja ja nostaisi pistekeskiarvoa, eihän se tarkoita sitä, etteikö näistä maanosista voisi silti tulla joukkueita, jotka ovat maailman 17.-32. parhaita ja siten ansaitsisivat paikan lopputurnauksessa, vaikka siellä menestyisivätkin huonosti. Tällä tavalla tarkasteltuna Etelä-Amerikan joukkueet erottuvat kaikkein eniten edukseen. Viimeksi lohkojumboksi on jäänyt Ecuador vuoden 2002 kisoissa. Näyttää siis siltä, että Etelä-Amerikassa rima päästä lopputurnaukseen on selkeästi liian korkealla, kun kaikki sieltä kisoihin selviytyvät maat suorittavat aina vähintään kohtalaisen hyvin. Euroopasta jo tulee säännönmukaisesti myös heikkoja maita. Osittain tätä selittää Conmebolin karsintasysteemi, jossa kaikki joukkueet pelaavat samassa kaksinkertaisessa sarjassa ja joukkueiden tasoerot tulevat hyvin selville. Tuolta ei pääse vapaamatkustajia läpi. On siis täysin UEFA:n oma moka, että heidän karsinnoista Wales pääsee samalla läpi, kun Italia putoaa. On älytöntä, että Euroopassa pelattiin kaiken maailman Kansojen liigaa samalla, kun mm-kisapaikkoja jaettiin yksittäisten pudotuspeliotteluiden tulosten perusteella. Taustallahan tässä on se, kun eurooppalaiset pitävät omia karsintojaan niin hemmetin kovatasoisina, että halutaan siksi sattumaelementillä antaa huonommillekin maille mahdollisuus unelmoida kisapaikasta. Eli vähintään Euroopan jatkokarsintaotteluiden olisi ollut syytä olla kaksiosaisia, tai sitten UEFA voisi itse mm-karsintoja kehittää Kansojen liigan suuntaan. Esimerkiksi kaksiosaisiksi siten, että ensimmäisessä lohkovaiheessa eroteltaisiin parhaat joukkueet, jotka jaettaisiin uusiin lohkoihin, joissa olisi tarjolla 2-3 kisapaikkaa per lohko. Ja kun sitä Kansojen liigaa kuitenkin pelataan samalla tuossa rinnalla, niin A-liigan joukkueille voisi hyvin antaa vapaalipun mm-karsinnoissa suoraan toiseen lohkovaiheeseen.

Aikoinaanhan Etelä-Amerikassakin oli karsintalohkot, mutta se oli aika raju systeemi, jos jouduit Brasilian lohkoon, kun joka lohkosta oli jaossa yksi kisapaikka.

Toki Etelä-Amerikasta olisi nytkin voinut viides joukkue päästä kisoihin, mutta Peru hävisi yksittäisessä jatkokarsintaottelussa Australialle pilkuilla 0-0 päättyneen pelin, jota he veivät mielin määrin. Varmasti Perulla olisi ollut enemmän anettavaa kisoissa kuin monella osallistuneella joukkueella. Australiakin pääsi kuitenkin alkulohkosta jatkoon, joten ihan turisteja eivät hekään olleet. Brasilian 2014 kisoissahan oli Etelä-Amerikasta peräti kuusi joukkuetta, kun Brasilia pääsi isäntänä mukaan kiintiön ulkopuolelta. Kaikki Etelä-Amerikan joukkueet menestyivät silloin varsin hyvin, kolme voitti lohkonsa ja vain Ecuador jäi lohkokolmosena niukasti jatkopelien ulkopuolelle. Jatkokarsinnan kautta paikkansa kaivanut Uruguay voitti sekä Englannin että Italian.

Pidän tätä nykyistä paikkajakoa kuitenkin suht koht toimivana 32 joukkueelle. Etelä-Amerikalla voisi olla aina se viides paikka suoraan ilman mitään jatkokarsintoja, ja Euroopalla voisi yksi paikka olla enemmän. Mestarille palauttaisin kiintiöpaikan, joka voitaisiin vähentää maanosaliiton paikkakiintiöstä.

48 joukkueen lopputurnaus on jo lähtökohtaisesti älytön. Ottelumäärä räjähtää käsiin, ottelukaaviosta ei saa järkevää ja turnauksesta tulee hyvin cupmainen, jos tulee peräti 32 joukkueen pudotuspelit. Ehkä vähiten huono olisi 12 neljän maan lohkoa, josta lohkovoittajat ja neljä parasta lohkokakkosta jatkaisivat 16 joukkueen pudotuspeleihin. Tässäkin tulisi panoksettomia otteluita, kun viimeisellä kierroksella moni joukkue olisi jo menettänyt jatkomahdollisuutensa, mutta kolmen maan alkulohkot eivät vain toimi, kuten ei tuntuisi järkevältä sekään, jos pelattaisiin 32 joukkueen pudotuspelit. Tällöin olisi älytöntä, että kaikki pelaisivat ensin kolme ottelua, jotta saadaan 48 maasta eroteltua 32 maata, ja sen jälkeen pudoteltaisiinkin aina ottelu kerrallaan puolet pois. No, on sanottu, että mestarille tulee jatkossakin seitsemän ottelua, joten tuota ei ehkä toteuteta noin.

Että kun turnaus menee 48 maalla piloille joka tapauksessa, niin onko sen niin väliä, että paikatkin sitten vielä jaetaan hölmösti? Ja jos ne tason perusteella jaettaisiin, niin Conmebolin kymmenestä jäsenmaasta varmaan 7-9 on maailman 48 parhaan jalkapallomaan joukossa, joten olisihan se älytöntä Etelä-Amerikassa pelata pari vuotta karsintoja, joista käytännössä kaikki pääsisivät mukaan lyhyeen turnaukseen, jossa taso sitten vasta oikeasti mitattaisiin.

48 joukkueen turnauksen formaatista. 3 joukkueen lohkoissa jokaiselle tulee 2 ottelua. 1/32-finaali, neljännesvälierä, puolivälierä, välierä, finaali siihen lisäksi niin mestarille tulee 7 ottelua.

 

[Sphinx]

48 joukkueen turnauksen formaatista. 3 joukkueen lohkoissa jokaiselle tulee 2 ottelua. 1/32-finaali, neljännesvälierä, puolivälierä, välierä, finaali siihen lisäksi niin mestarille tulee 7 ottelua.

Joo, näin olen sen itsekin uumoillut, että tulee homma menemään, ja oliko tästä jo siis päätös olemassa? Tuosta lohkovaiheen formaatista en kyllä tykkää ollenkaan. Ensinnäkin pidän sitä vähän hölmönä, että ensin pari vuotta karsitaan joukkueita lopputurnaukseen, ja sitten osa joukkueista saa pelata vain kaksi ottelua. Kun on pitkät karsinnat jo käyty läpi niin mielestäni jokainen lopputurnausjoukkue ansaitsisi pelata sen kolme ottelua. Sitten toisekseen kolmen joukkueen lohkot ovat formaattina ylipäätään huono idea. Tätä on kerran kokeiltu mm-kisojen historiassa, vuoden 1982 kisoissa toisella kierroksella, mutta se jäi kertakokeiluksi, koska formaatti oli niin huono. Silloin tosin lohkoista vain voittaja eteni jatkoon, kun nyt olisi siis kaksi joukkuetta kolmesta menossa jatkoon. Tämä tulee aiheuttamaan sen, että pelistä tulee todella puolustusvoittoista, kun kahdella tasapelillä olet todennäköisesti jatkossa. Lohkon kolmesta ottelusta ensimmäisestä tulee todellinen kyttäyspeli, jota kumpikaan ei halua ainakaan hävitä. Sitten ne kaksi joukkuetta, jotka pääsevät pelaamaan lohkon viimeisessä ottelussa, saavat suuren edun, kun molemmat jo tietävät mikä tulos riittää jatkoon ja kun jatkopaikkoja on tarjolla kaksi, tullaan tässä vaiheessa näkemään paljon sopupelejä, joissa lohkon jo loppuun pelannut joukkue pelataan sopivalla tuloksella ulos. Kahdessa ekassa ottelussa pelaava joukkue käytännössä tarvitsee voiton jommasta kummasta pelistä, jotteivat kaksi muuta voi pelata heitä ulos viimeisessä matsissa. Jos pelaavat kahdesti tasan, kahdelle muulle joukkueelle riittää pelata suurinumeroinen tasapeli viimeisessä ottelussa, ja molemmat ovat jatkossa. Jos kahdessa ekassa ottelussa pelannut joukkue on saanut yhden tasapelipisteen, viimeisessä ottelussa kohtaavista kahdesta joukkueesta panosta on enää vain toisella, ja he saavat otteluohjelmasta valtavan edun. Tuosta tulee irvokas näytelmä, miten monilla tavoin lohkon päätöspeleissä tullaan pelaamaan kolmas joukkue ulos.

Nykyiset neljän joukkueen lohkot sen sijaan toimivat erittäin hyvin, kun kaksi pääsee jatkoon. Alusta asti on selvää, että pelkillä tasapeleillä on hyvin epätodennäköistä päästä jatkoon, vaan vähintään neljä pistettä pitäisi todennäköisesti saada, eli voittaa ainakin yksi ottelu. Jos myös parhaille lohkokolmosille olisi tarjolla jatkopaikka, kuten em-kisoissa nykyään tai mm-kisoissa oli 1986-1994, menettävät lohkopelit osittain merkityksensä, kun jatkopaikkoja on tarjolla suhteettoman paljon ja huonommallakin pelillä voi vielä päästä etenemään.

Sitten, jos halutaan pelata mammuttimaiset 32 joukkueen pudotuspelit cup-kilpailuna niin mieluummin hakisin formaatin em-kisojen alkuajoilta, jolloin pelattiin kaksiosaiset ottelut joukkueiden koti- ja vieraskentillä ja vasta neljä parasta joukkuetta kokoontuivat pelaamaan ratkaisuottelut yhteen paikkaan.

 

[FASlapsi]

		Alkusarjan mahd. pisteet	Saavutetut pisteet	Saavutetut pisteet %	Pisteet per maa	Tehdyt maalit	Päästetyt maalit	Maaliero	Tehdyt per maa	Päästetyt per maa	Maaliero per maa
Aasia (6 jengiä)	6​	54​	22​	40,74%​	3,67​	19​	30​	-11​	3,17​	5,00​	-1,83​
P-Amerikka (4)	4​	36​	12​	33,33%​	3,00​	9​	22​	-13​	2,25​	5,50​	-3,25​
E-Amerikka (4)	4​	36​	20​	55,56%​	5,00​	14​	8​	+6​	3,50​	2,00​	+1,50​
Afrikka (5)	5​	45​	24​	53,33%​	4,80​	19​	17​	+2​	3,80​	3,40​	+0,40​
Eurooppa (13)	13​	87​	42​	48,28%​	3,23​	46​	30​	+16​	3,54​	2,31​	+1,23​

Tässä lopullinen maanosien välinen piste- ja maalierotaulukko alkusarjan jälkeen. Nyt kävi niin, että pisteet per maa-arvoa katsellessa Eurooppa pullahti lopulta toiseksi paskemmaksi maanosaksi P-Amerikan jälkeen, sen verran hyvin vetivät vihkoon näitä loppukiekkojen pelejä. Tosin, Euroopan tilannetta nyt kyllä vääristää se että osalla maista vain 2 pelattua matsia lasketaan mukaan, koska eurooppalaisten keskinäisiä ei huomioida, toi pitäis kai jotenkin tohon keskiarvohommaan laskea mukaan mutku en jaksa. Tehdyissä maaleissa Afrikka meni ja kiilasi keskiarvotaulukossa ykköseksi ohi Euroopan ja E-Amerikan, johan nyt on perkele.

	Jatkoon päässeet	Jatko-%	Tippuneet	Tippumis-%
Aasia(6)	3​	50,00 %​	3​	50,00 %​
P-Amerikka(4)	1​	25,00 %​	3​	75,00 %​
E-Amerikka(4)	2​	50,00 %​	2​	50,00 %​
Afrikka(5)	2​	40,00 %​	3​	60,00 %​
Eurooppa(13)	8​	61,54 %​	5​	38,46 %​

Tuossa maanosittain jatkoon päässeet maat, määrällisesti ja osallistujiin nähden prosentuaalisesti. Aasia vei lopulta määrällisesti Euroopan jälkeen eniten jatkopaikkoja, mitä voi pitää aika vitun ihmeellisenä suorituksena, varsinkin kun katsoo miten paskalla maalierolla siellä operoitiin - toki tohon ne pari Aasian maiden murskatappiota aika lujasti vaikuttaa. Prosentuaalisesti ja määrällisesti Euroopan jengit pyyhki muilla lattiaa, E-Amerikka sai lopulta vain kaksi jengiä jatkoon, mutta koska osallistujia oli heiltä vain 4 niin samalla 50% lukemalla suoriutuivat kuin Aasian 3/6. Afrikasta pääsi kanssa kaksi jatkoon, ja USA pelasti P-Amerikan totaaliselta nöyryytykseltä.

Saas nähdä miten paikat jakautuu seuraavaassa vaiheessa, kun on enää 8 maata jäljellä. Eurooppa ja E-Amerikka siellä luulisi noista paikoista valtaosan rohmuavan, en oo kaaviota katellut että tulisko sieltä vielä ensi vaiheeseen väkisin joku noista muistakin. 4 joukossa jos ei ole pelkkiä Euroopan ja E-Amerikan jengejä niin ihmettelen suuresti.

 

[Sphinx]

Tässä lopullinen maanosien välinen piste- ja maalierotaulukko alkusarjan jälkeen. Nyt kävi niin, että pisteet per maa-arvoa katsellessa Eurooppa pullahti lopulta toiseksi paskemmaksi maanosaksi P-Amerikan jälkeen, sen verran hyvin vetivät vihkoon näitä loppukiekkojen pelejä. Tosin, Euroopan tilannetta nyt kyllä vääristää se että osalla maista vain 2 pelattua matsia lasketaan mukaan, koska eurooppalaisten keskinäisiä ei huomioida, toi pitäis kai jotenkin tohon keskiarvohommaan laskea mukaan mutku en jaksa.

Eikös tuossa nyt tuo sarake "Saavutetut pisteet %" huomioi tämän asian? Siinähän Eurooppa on taulukossasi reilusti Aasian edellä.

Oli muuten harvinaisen tasaiset alkulohkot, kun mikään joukkue ei voittanut kaikkia pelejä (liekö koskaan ennen käynyt näin?) ja seitsemään pisteeseenkin ylsi vain kolme maata. Esimerkiksi 2014 kisoissa kaikki lohkovoittajat keräsivät joko seitsemän tai yhdeksän pistettä ja usein on jossain lohkossa kakkospaikallekin sijoittunut joukkue napannut seitsemän pistettä. Myös vain kaksi joukkuetta jäi nollille pisteille. Tässä nyt vaikutti se, että kaikki b-miehistöillä pelanneet tai muuten viimeisessä lohko-ottelussa löysäilleet joukkueet (Ranska, Espanja, Portugali ja Brasilia) hävisivät tämän viimeisen pelinsä, mutta ei kahdenkaan ottelun jälkeen ollut enää kuin kolme joukkuetta puhtaalla pelillä, ja toisaalta jo siinä vaiheessa vain kaksi joukkuetta kokonaan ilman pisteitä.

Sitä voi sitten spekuloida, vaikuttiko tavallista tiiviimpi pelitahti tai turnauksen pelaaminen keskellä sarjakautta tähän, että huippumaat ehkä lepuuttivat pelaajiaan tavallista enemmän, tai muuten hakivat vielä peliään siksi, ettei valmistautumisaikaa joukkueilla kisoihin juuri ollut.

Saas nähdä miten paikat jakautuu seuraavaassa vaiheessa, kun on enää 8 maata jäljellä. Eurooppa ja E-Amerikka siellä luulisi noista paikoista valtaosan rohmuavan, en oo kaaviota katellut että tulisko sieltä vielä ensi vaiheeseen väkisin joku noista muistakin. 4 joukossa jos ei ole pelkkiä Euroopan ja E-Amerikan jengejä niin ihmettelen suuresti.

Vain kahdessa parissa ovat eurooppalaiset vastakkain, ja muissa voidaankin eurooppalaista joukkuetta pitää ennakkosuosikkina. Brasilia ja Argentiina lähtevät sitten myös vahvoina ennakkosuosikkeina omiin otteluihinsa Etelä-Koreaa ja Australiaa vastaan. Eli ei olisi suuri yllätys, jos seuraavaan vaiheeseen etenisi kuusi maata Euroopasta ja kaksi Etelä-Amerikasta. Kuitenkin kaikissa niissä neljässä parissa, joissa eurooppalainen joukkue kohtaa ei-eurooppalaisen, on toisellakin osapuolella hyvä mahdollisuus voittaa. Tai no Englanti on kyllä aikamoinen suursuosikki Senegalia vastaan. Mutta veikkaan kuitenkin, että ainakin yhdessä näistä otteluista eurooppalaisjoukkue häviää. Uumoilen, että se voi hyvin olla jo huominen ottelu Alankomaat–Yhdysvallat.

 

[vdx mua zorbas]

1. EM-kisojen taso on kova, mutta kyllähän ne MM-kisoihin verrattuna vaikuttavat HMV-kyläjuhlilta. Diversiteetti tekee MM-kisoista huomattavasti kiinnostavamman paketin kuin valkohetero-ev.slut-tarjonta.

2. Marraskuu tuntui huonolta ajankohdalta, mutta sehän onkin itse asiassa paras kuukausi kisoille - silloin on paljon vähemmän muuta tekemistä ja seurattavaa. Ja kuunkiertokin on parhaimmillaan juuri nyt: pelit tulevat Suomessa parhaaseen katseluaikaan. Jatkossa kaikki MM-kisat pidettäköön marraskuussa.

3. Joukkuekattaus on paras mahdollinen: ei svedui, ei turskii, ei kinkkei, ei liimalettei, ei rusokoit. Eikä myöskään poroi, joiden esityksiä tarvitsisi hävetä silmät päästään.

 

[Roger Moore]

1. EM-kisojen taso on kova, mutta kyllähän ne MM-kisoihin verrattuna vaikuttavat HMV-kyläjuhlilta. Diversiteetti tekee MM-kisoista huomattavasti kiinnostavamman paketin kuin valkohetero-ev.slut-tarjonta.

Olen kyllä samaa mieltä. Vaikka ihan puhtaasti pelilliseltä tasolta EM-kisat menevätkin (ehkä) ohi, niin kyllähän MM-kisojen status on kuitenkin monta mittaluokkaa suurempi ja näissä on yleensä myös paljon enemmän viihdyttävämpiä pelejä.

 

[Blackie]

Olen kyllä samaa mieltä. Vaikka ihan puhtaasti pelilliseltä tasolta EM-kisat menevätkin (ehkä) ohi, niin kyllähän MM-kisojen status on kuitenkin monta mittaluokkaa suurempi ja näissä on yleensä myös paljon enemmän viihdyttävämpiä pelejä.

EM-kisojen laajentamisen nurja puoli on se, että 24:stä maasta 16 menee pudotuspeleihin, vaikka noin muuten kisojen laajentaminen oli tavallaan loogista. Tämän vuoksi alkulohkon peleissä ei ole samanlaista voitto tai kuolema -panosta kuin MM-kisoissa. Voidaan pelata varovasti ja ottaa niitä tasureita, joilla pysytään ns. elossa. Esim. Portugali voittaessaan EM-kultaa 2016 pääsi alkulohkosta jatkoon kolmella tasurilla.

 

[mikko600]

Kisojen huonoimmat pelaajat tähän mennessä. Ei yllätyksiä.

 

[Surukuku]

No niin - tuli sitten katsottua ensimmäinen näiden kisojen peli alusta loppuun ja voi sanoa, että kyllä tuo ihan katsottava peli olikin.
Seuraavasta ei ole vielä tietoa, mutta ehkä katson, ehkä en...

 

[Yön Kärppä]

Tässä kun katselee tätä Brasilian dominointia Etelä-Koreaa vastaan niin pistää miettimään, että minkälaisia kokovartaloraiskauksia nähdään seuraavissa kisoissa joukkuemäärä noustessa. Etelä-Korea on Aasian parhaimpia jengejä ja silti ottaa kovasti kuokkaan Brasilialta, niin minkälainen ottelu nähdään jos Brasilia pelaakin Kiinaa vastaan. Jalkapallon MM-kisojen jokainen ottelu pitäisi olla tietyllä tavalla pyhä ja ainutlaatuinen ottelu. En näe enää siinä mitään pyhää, kun parhaimmat joukkueet pelaa jotain 6-0 otteluita paskoja maita vastaan joiden ei kisoissa pitäisi olla.

Koko ajan pistää enemmän vihaksi se, että Eurooppa sai vaivaset kolme lisäpaikkaa seuraaviin kisoihin.

 

[El Gordo]

Tässä kun katselee tätä Brasilian dominointia Etelä-Koreaa vastaan niin pistää miettimään, että minkälaisia kokovartaloraiskauksia nähdään seuraavissa kisoissa joukkuemäärä noustessa. Etelä-Korea on Aasian parhaimpia jengejä ja silti ottaa kovasti kuokkaan Brasilialta, niin minkälainen ottelu nähdään jos Brasilia pelaakin Kiinaa vastaan. Jalkapallon MM-kisojen jokainen ottelu pitäisi olla tietyllä tavalla pyhä ja ainutlaatuinen ottelu. En näe enää siinä mitään pyhää, kun parhaimmat joukkueet pelaa jotain 6-0 otteluita paskoja maita vastaan joiden ei kisoissa pitäisi olla.

Koko ajan pistää enemmän vihaksi se, että Eurooppa sai vaivaset kolme lisäpaikkaa seuraaviin kisoihin.

Kyllä tuo Etelä-Korea voisi varmaan voittaa Suomen 3-0 ja pelata Ruotsin kanssa tasan. Ihan tekijämiehiähän tuolla on, mutta ei nyt oikein lähtenyt tämä ottelu, ja Brasilia on ollut liian kova. Repsahtavia otteluita ei voi kokonaan estää millään, voittihan se Saksa 2014 kisoissa Portugalin 4-0 ja Brasilian 7-1.

Mutta sinällään samaa mieltä, ettei seuraavien kisojen joukkuemäärä ja paikkajako oikein järkevältä kuulosta.

 

[Pohjoisesta]

Cristiano Ronaldon ele oli liikaa – Portugalin valmentaja raivona supertähdelle, seuraukset mahdollisia

Fernando Santos ei pitänyt vaihtoon komennetun Cristiano Ronaldon reaktiosta.

www.is.fi

Nyt rakoilee jo maajoukkueessakin. Kohta tulee uus itkuvirsi miten maajoukkueessakaan ei enää arvosteta. Jonkun kyselyn mukaan Portugalin kansakin haluaisi penkittää ronaldon huomenna.