Mjr:
"Näinhän se oli. Italia pyrki tietoisesti tekemään tämän tuloksen mahdottomaksi etukäteen. Eli vastenmielinen pillittäminen ja ulvominen oli sentään edes tarkoitushakuista. Erittäin vastenmielistä se silti oli."
Juuri näin. Olen täsmälleen samaa mieltä.
Mikseivät hollantilaiset itke sopupelistä? Onko sekin sopupeliä, että Tshekki "auttaa" saksalaisia jatkopeleihin juoksemalla kentälle varamiehisenä (jos siitä siis Lederhoseneille ylipäätään jotain apua on)? Pitäisikö tshekkien pelata parhaalla mahdollisella miehistöllä veren maku suussa taistellen vain Hollannin/Latvian mieliksi?
Katsokoot italialaiset Buffonin johdolla ottelu videolta, ja tehkööt omat johtopääteksensä. Minusta kysymys ei ollut sopupelistä. Muutenkin koko lähtökohta on aivan järjetön; ikään kuin ottelu muka ei voisi päättyä 2-2-lopputulokseen muuten kuin sopupelin seurauksena. Sitä paitsi, jos/kun ottelun lopputuloksesta ei sentään ollut sanallisesti sovittu etukäteen - mikä luonnollisesti olisi erittäin tuomittavaa - ottelun sisällä kummallekin sopivan tuloksen varmistamisessa, jolla viittaan lähinnä Ruotsin 2-2-tasoituksen jälkeiseen pelailuun, ei kertakaikkiaan ole mitään väärää. Miksi Ruotsin tai Tanskan pitäisi omalla riskillä auttaa Italia jatkopeleihin? Älkääkä unohtako myöskään seuraavaa näkökulmaa: Jos Italia kyltymättömänä taktikkona - joka ei siis todellakaan tavoittele tyylipisteitä - olisi ollut vastaavassa tilanteessa, voiko kukaan vahvimpienkaan makaronilasien läpi vakavissaan väittää, että se olisi Trapin johdolla sopivan tuloksen hakemisessa epäröinyt hetkeäkään?
Italia pelasi tässä turnauksessa päävastustajia vastaan yhden hyvän jakson neljästä, mikä lienee loppujen lopuksi katastrofin suurin aiheuttaja. Bulgariankin se onnistui voittamaan vain vaivoin. Voiko Italia sittenkin syyttää ainoastaan itseään? Kenen vika oli se, ettei Italia onnistunut huippupaikoistakaan tinttaamaan Ruotsia vastaan toista maalia, tai se, että Ruotsi tuli loppuhetkillä tasoihin? Moni tuntuu myös unohtavan, että 2-1-tuloksella Bulgariaa vastaan Italia olisi ollut ulkona myös siinä tapauksessa, että Tanskan ja Ruotsin kohtaaminen olisi päättynyt 1-1-tasapeliin. Jos kisojen suurin ennakkosuosikki ei neljän joukkueen alkulohkosta - jonka koostumusta sen päävalmentaja etukäteen piti vielä sopivana - selviydy kahden parhaan joukkoon, ketä siitä kuuluu syyttää?
Olihan Italian kohtalo tietty myös erittäin huonoa, etten sanoisi peräti kohtuuttoman huonoa, tuuria. 1994 ja 1982 Italia meni yhtä niukasti jatkoon tehtyjen maalien määrällä, tällä kertaa kalahti omille munille. Jos saavuttaa viisi pistettä, jatkopeleistä voi teoreettisesti ajateltuna pudota vain yhdellä skenaariolla, ja juuri se toteutui nyt Italian kohdalla. Samaan aikaan Hollanti saattaa teoriassa edetä puolivälieriin kahdella pisteellä. Tai toisaalta Saksa kolmella.
P.S. HN, vilkaisehan tämän ketjun sivua 36.
Ranger