Englanti on mielestäni aloittanut kisat erinomaisesti. Se pyrkii maksimoimaan materiaalinsa vahvuudet ja minimoimaan heikkoudet pelaten vain ja ainoastaan tuloksesta. Etenkin Sveitsi-ottelu oli vakuuttava esitys, ja laskisin sellaiseksi myös Ranska-pelin, vaikka yliajalla taikuri nimeltä Zidane onnistuikin jättämään englantilaisille luun käteen. Toki James, Beckham ja Gerrard voivat katsoa peiliin, mutta niissäkään tapauksissa kyse ei ollut pelillisistä ongelmista, vaan yksittäisten pelaajien karkeista henkilökohtaisista virheistä. Jos Englanti selviää puolivälieriin, se lienee yhdestä poikki -otteluissa erittäin paskamainen vastustaja kelle tahansa. En laskisi Englantia ulos mestaruustaistelusta.
Armstrong, jota sinänsä pidän hyvänä kommentaattorina, esitti ennen avausottelua näkemyksen, jonka mukaan Englannilla on huippuluokan hyökkäys, mutta puolustuspeli on kysymysmerkki. Todella kummallinen väite. Tilannehan on nimenomaan päinvastoin ja on ollut sitä koko Erikssonin valmennuskauden ajan. Englanti puolustaa erinomaisesti, parhaimmillaan jopa loistavasti. Huippurutiinia riittää. Englannin kaksi ottelua ovat osoittaneet tämän seikan olevan ennallaan siitäkin huolimatta, että joukkueen ykköspuolustaja ja -hyökkääjä ovat sivussa. Ja vaikka Englannin hyökkäys ei missään tapauksessa ole paperilla huippuluokkaa, se on jäänyt viime vuosien arvokisaotteluissaan maaleitta erittäin harvoin ts. tehokkuus maalipaikoissa ansaitsee kiitoksen.
Mediassa on väläytelty, että mikäli Englanti jää alkulohkoon, Eriksson saa lähteä. Vaikka Englanti häviäisikin Kroatialle, Svenniksen erottaminen olisi nähdäkseni järkyttävä typeryys. Tuosta materiaalista ei tuloksellisesti juuri enempää voi saada irti. Toki pallo on pyöreä ja niin edelleen.
Toivottavasti tosin jatkossa joku muukin kuin Suominen selostaisi Englannin pelejä. Miehen puolueellisuus alkaa olla jo rasittavaa, ja kaiken huipuksi kommentaattorina tuntuu olevan poikkeuksetta kaveri, joka ei myöskään liiemmin peittele sympatioitaan. Itse asiassa sama koskee koko studiotiimiä Englannin pelatessa. Yrittäisivät Klingan johdolla edes teeskennellä puolueettomuutta, joskin Armstrongin suhtautuminen on tietty luonnollista ja ymmärrettävää.
Saksa aloitti juuri niin kuin aina ennenkin. Keskittyneesti, fyysisesti, kurinalaisesti ja itseluottamusta uhkuen ollen vaarallinen etenkin erikoistilanteissa. Harhasyöttöjä ei juuri nähty. Uskaltaisin väittää, että Saksa on toistaiseksi esittänyt perinteisistä suurmaista kenties jopa parasta joukkuepeliä, siis paino sanalla Joukkue. Joka ukko tietää roolinsa ja tekee hirvittävästi töitä sekä pallollisena että pallottomana nimenomaan yhteisen edun nimissä, vaikkei ryhmässä galaktista supertähteä monta olekaan. Lujaa taklaavat puolustus ja keskikenttä osaavat tehdä vastustajan pelin vaikeaksi ilman törkeyksiä; avausottelussa Saksa ei saanut ainuttakaan varoitusta kovien otteiden seurauksena. Toisaalta joukkueessa ei ole sellaista yksittäistä superpelaajaa, jonka kautta jokainen hyökkäys on itsetarkoituksellisesti aina rakennettava ja olettaen samalla kärjistetysti, että ko. taituri taikoo kaiken itse ja tyhjästä. Kovasti raatava Ballack on toki pelin sielu, mikä voi tehdä miehen muuria rakentaessa ottaman typerääkin typerämmän varoituksen sitäkin kohtalokkaammaksi. Onneksi avausottelussa kommentattorinakin oli erinomainen Kuusela ilman minkäänlaista automaattista Saksa-antipatiaa, joka tuntuu monilla olevan jo melkoinen klisee kaikessa unoriginaalisuudessaan.
On tosin myönnettävä, että Saksan pelin taso oli yllätys itsellenikin. Tietenkin on vaikea sanoa, oliko esitys pikemminkin Hollannin vaisuutta. Niin tai näin, Saksan kohtalo ratkennee vasta Tshekki-ottelussa, jonka lopputulosta on D-lohkon tuloksien perusteella tässä vaiheessa erittäin vaikea ennustaa.
Ranger