Jalkapallo – yleinen keskustelu

[V-G-]

4. Aston Villa

Aston Villan ongelma on aika helvetin iso ja mahdoton korjata. Kaikkihan aina haaveilevat menevänsä paikan päälle katsomaan suosikkijoukkueensa pelin tai pari. No, Villan kohdalla se tarkoittaisi matkaa Birminghamin kommunistiseen tasavaltaan. Pelkästään tästä syystä kannattaisin mieluummin vaikka Zenit Irkutskia.

 

[Lert]

Tuosta joukkueen kelkkaan lähtemisestä olisi kiva kuulla miten kukin on "ajautunut" kannattamaan omaa joukkuettansa. Puhun ajautumisesta, sillä itsellä nämä ei ainakaan ole koskaan ollut mitään harkittuja päätöksiä, vaan olen yhtäkkia jossain vaiheessa vain huomannut, että tää onkin mun joukkue!

Itse katselin ehkä ensimmäisiä futispelejä 2008 kun Man Utd ja Chelsea kohtasivat Mestarienliigan finaalissa. En kannattanut tällöin tietenkään vielä ketään. Olin yläasteella ja riehuin päivät ties missä.
Jotenkin tuosta pelistä Man Utd jäi takaraivoon ja seuraavalla kaudella seurasin joukkueen muutamia UCL-pelejä mitä Ylellä näytettiin. Ja siitä seuraava kausi katselinkin jo ensimmäisiä Valioliigapelejä streamin kautta. Olin tietysti ihan hullaantunut tuohon mielettömään joukkueeseen ja siitä se sitten lähti!

 

[V-G-]

miten kukin on "ajautunut" kannattamaan omaa joukkuettansa.

Cantonan kaulukset. Ehkä 1993 tai 1994. Menin kouluun 1995 ja kerroin kaikille että kaulukset ylös tai välitunnista tulee oppitunti.

 

[redpecka]

No nyt! Hieno raapaisu @Jeffrey :lta. Otan takataskuun tuon Crystal Palacen (pitää vaan eka tarkistaa että niitten peliasut on todellakin asiallialliset eikä jotain epilepsiakohtauksia aiheuttavia).

Ai Wolves on kiinalainen, oho. No, kiinalaiset tulevat joka tapauksessa, toistaiseksi on vielä arabejakin, mutta kun öljyä ei enää tarvita jäljelle jää vain tulevaisuuden kiinalaiset, eli parempi olla niitten kanssa kaveri jo valmiiksi kun muutakaan ei voi.

Suomalaispelureilla ei ole mun valinnoissa mitään merkitystä kun aa en niitä tunne pl. Pukki ja Kamara ja pari muuta ja bee pelaavat satunnaisesti missä milloinkin sattuvat.

Yksi on jäänyt vailla mainintaa: West Ham. Eikö se ole aika suosittu suomalaisten keskuudessa? Itsekin tunnen yhden.

 

[maken veivi jr.]

Giroud on vain plain and simple seksikkäin jalkapalloilija. El Sexador on puolestaan @maken veivi jr. n märkäpäiväuninimi Cavanille.

edit. Jotkut oman seksuaalisuutensa kanssa kamppailevat puhuvat Giroudista myös komeimpana.

El Sexador menee helposti sekaisin Scott McSexyn kanssa.

 

[Sandersson]

Tuosta joukkueen kelkkaan lähtemisestä olisi kiva kuulla miten kukin on "ajautunut" kannattamaan omaa joukkuettansa. Puhun ajautumisesta, sillä itsellä nämä ei ainakaan ole koskaan ollut mitään harkittuja päätöksiä, vaan olen yhtäkkia jossain vaiheessa vain huomannut, että tää onkin mun joukkue!

Itse katselin ehkä ensimmäisiä futispelejä 2008 kun Man Utd ja Chelsea kohtasivat Mestarienliigan finaalissa. En kannattanut tällöin tietenkään vielä ketään. Olin yläasteella ja riehuin päivät ties missä.
Jotenkin tuosta pelistä Man Utd jäi takaraivoon ja seuraavalla kaudella seurasin joukkueen muutamia UCL-pelejä mitä Ylellä näytettiin. Ja siitä seuraava kausi katselinkin jo ensimmäisiä Valioliigapelejä streamin kautta. Olin tietysti ihan hullaantunut tuohon mielettömään joukkueeseen ja siitä se sitten lähti!

Silloin kun CR7 pelasi vielä ManUssa parhaita vuosiaan (ja olin aika nuori kloppi), niin inhosin sitä seuraa yli kaiken. Aina se United voitti, ja siellä oli äärettömän taitavia pelaajia (Nani, Tevez, Berbatov, Näyttelyponi-CR), joille kukaan ei vaan voinut mitään. Ja lisäksi yksi ärsyttäväksi tietämäni mulkku kannatti seuraa. Looginen jatkumo: minä en kannata Unitedia, vaan valitsen Liver.. eikun Manchester Cityn.

Silloin oli jo sheikkiomistajat ja rajattomat resurssit saapuneet mukaan kuvioihin, eli en tässä mitään viatonta oikeinkannattajaa ala esittämään. Aika pitkälti menestyksen ja statuksen mukaan noita seuroja aletaan ulkomailla kannattamaan, joten ei sen enempää kyllä huonoa omatuntoakaan asiasta.

Nykyään toki arvostan jalkapallossa taitoa ja peliälyä yli kaiken, joten Cityä on ollut mahtava seurata Guardiolan aikana. Ikävä kyllä nuo kansalliset mestaruudet eivät jaksa mitään suurempia fiiliksiä enää aiheuttaa, kun niitä voittaa melkein joka vuosi. Agueron maali ja QPR-voitto on kuitenkin ikuisesti verkkokalvoilla. UCL-kannun jahtaaminen on vielä jaksanut herättää vähän suurempia tunteita, kun sen mestaruuden eteen on jo vähän joutunut kärsimäänkin (aivan käsittämättömiä sulamisia ja putoamisia taustalla vuosikymmenen ajan).

E: Eli kaikkea mitä ManU aikanaan edusti ja minkä takia seuraa en alkanut kannattamaan, niin City edustaa nyt.

 

[mikko600]

90-luvun alussa aloin muksuna innostumaan jalkapallosta, Italia 90 ja Schillachi jne. Luin sitten hesarista tms. jutun Newcastlesta joka pelasi hienoa kautta divarissa Kevin Keeganin alaisuudessa. Siitä se sit lähti ja nousu tulikin siinä heti sit melkein.

 

[Jeffrey]

Yksi on jäänyt vailla mainintaa: West Ham. Eikö se ole aika suosittu suomalaisten keskuudessa? Itsekin tunnen yhden.

West Ham oli omilla listoilla tulossa ehdolle, mutta jäi sieltä kuitenkin pois. Tosiaan hieno seura kyllä kyseessä, jonka otteluissa puhallellaan saippuakuplia ja kuten me tiedämme - saippuakuplissa on vaan se joku taikansa. West Ham siirtyi muutama vuosi sitten perinteiseltä Upton Parkilta tuonne Lontoon Olympialaisia varten rakennetulle paikalliselle Olympiastadikalle pelaamaan, ja jotenkin näin ulkopuolisen romantikon mielestä tuo on ollut jotenkin seuran yllä leijailevaa romantiikanverhoa heikentävä asia. Plussapuolena taas se, että tuonne voisi päästä paikanpäälle - miinuspuolena saattaa olla stadikan kolkkous ainakin jos vertaa Palacen ja Fulhamin kotipyhättöihin.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=vHDY1bXRHeI

Kylmiä väreitä, ehkä myös silmäkulmien kostumista tällein brittifutisromantikkona. Ja yksi mieletön napakymppi.

Viimeinen ottelu Uptonilla. Olihan tuolla sellainen vanhan stadikan sähköinen tunnelma, joka varmasti sitoisi monta mieltä itseensä.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=2vekxsl7W9o

 

[V-G-]

90-luvun alussa aloin muksuna innostumaan jalkapallosta, Italia 90 ja Schillachi jne. Luin sitten hesarista tms. jutun Newcastlesta joka pelasi hienoa kautta divarissa Kevin Keeganin alaisuudessa. Siitä se sit lähti ja nousu tulikin siinä heti sit melkein.

Muistatko ehkä jostain vuodelta 1996-2000 sellaisen Newcastlen ja Unitedin matsia edeltäneen Ylen studiotilanteen, jossa Ville Klinga kysyi virnuillen Keke Armstrongilta "Ihan rehellisesti Keke, onko Newcastlella mitään mahdollisuuksia tänään? ...Ja Alan Shearer ei riitä vastaukseksi."? Oli britti aika hiljaa siinä ja änkytti vastaukseksi jotain ManU:n pelikurista.

Taustaksi muille: Kekehän on Newcastlesta kotoisin, ainakin melkein, ja Suomen toiseksi kovin harakkafani.

 

[Malkkinen]

Tuosta joukkueen kelkkaan lähtemisestä olisi kiva kuulla miten kukin on "ajautunut" kannattamaan omaa joukkuettansa.

Tämä riittänee:

Linkki: https://youtu.be/m3f3cr9gKUA

 

[SilentMan]

Tuosta joukkueen kelkkaan lähtemisestä olisi kiva kuulla miten kukin on "ajautunut" kannattamaan omaa joukkuettansa.

Liiga-Cupin ja FA-Cupin finaalit 1983. ManUn maalilla Gary Bailey ja puolustuksessa Gordon McQueen... Lento loppui joskus vuonna 2009 tai 2010.

Italia Länsi-Saksan EM-kisoissa, Riccardo Ferri ja kumppanit + Azeglio Vicinin tyylikäs jalkapallo...

 

[Hiltsu04]

Tuosta joukkueen kelkkaan lähtemisestä olisi kiva kuulla miten kukin on "ajautunut" kannattamaan omaa joukkuettansa. Puhun ajautumisesta, sillä itsellä nämä ei ainakaan ole koskaan ollut mitään harkittuja päätöksiä, vaan olen yhtäkkia jossain vaiheessa vain huomannut, että tää onkin mun joukkue!

Sitä ei palstaprofiilissa lue, mutta meikäläinen on Liverpoolin fani, anteeksi jo etukäteen Jatkoajan lukuisille ManU-faneille. Koska olen sen verran nuori, kiinnostus lajiin alkoi noin vuonna 2014, osapuilleen kymmenen vuoden iässä. Brasilian MM-kisat olivat tuolloin, ja muistan seuranneeni matseja suhteellisen aktiivisesti, vaikka en tiennyt lajista kovin paljoa. Saman vuoden syksyllä sain lahjaksi PlayStation 4 -konsolin, ja Fifa 15 tuli ostettua alennusmyynnistä pari kuukautta myöhemmin. Jostain syystä pelasin aina Liverpoolilla Aston Villaa vastaan, ja tykästyin sitten Liverpooliin. (Toisena tykkäsin pelata Dortmundilla tuolloin Bundesliigassa pelannutta Paderbornia vastaan, mutta Dortmund ei ikinä noussut suosikkijoukkueiden listalle.)

Kyseessä ei siis ole gloryhunter-fanius, vaikka toisin helposti luulisi kun syntymävuosi alkaa kakkosella ja suosikkijoukkueen kohdalla lukee Liverpool. Ehkä vähän epätyypillinen tarina suhteessa muihin, mitä tähänkin ketjuun on kirjoitettu, mutta menkööt.

 

[redpecka]

Cantonan kaulukset. Ehkä 1993 tai 1994. Menin kouluun 1995 ja kerroin kaikille että kaulukset ylös tai välitunnista tulee oppitunti.

Cantonan kaulukset, karatepotku katsojaan ja viimeksi kuulin hänestä jossain TV-dokkarissa kun oli teatterinäyttelijänä Ranskassa. Kai se futistakin osasi pelata.

Viimeinen ottelu Uptonilla. Olihan tuolla sellainen vanhan stadikan sähköinen tunnelma, joka varmasti sitoisi monta mieltä itseensä.

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=2vekxsl7W9o

Kattelin kelauksella maalit tuosta matsista. Ylipäätään ihmeelistä kun oli katsojia matsissa, jotka suunnilleen ylettää läimäyttää maalintekijää olalle. Digikatsojat ei ikinä yletä ja olin jo ihan unohtanut tämmoset asiat.

Onhan se jos satavuotiselta stadikalta siirrytäán johonkin uuteen muoviseen vähän onttoa ainakin alkuun, ennenkuin stadika alkaa hengittäá.

 

[maken veivi jr.]

Kiitos @Hiltsu04 lle tästä tarinasta ja täytyy myöntää, että olen helpottunut.

Pitkään luulin, että Pool-fanitus on joku sairas kultti mihin ihmiset pakotetaan mukaan/aivopestään mutta näköjään siihen ihan omasta tahdosta lähdetään ja tavallisia ihmisiä tekin olette!

Itsellä se fanitus lähti siitä, että isä teki vakioveikkausta ja siihen sai joka lauantai tehdä aina yhden oman rivin. Jotenkin sitä kautta se perehtyminen alkoi.

Lapsena olin aika varma, että tulen ammatikseni olemaan joko jääkiekko- tai jalkapallomaalivahti. Idolit olivat Mike Richter ja Peter Schmeichel ja jotenkin se ManU tuli sellaiseksi mitä alkoi seurata enemmän. Cantonan kaulukset ja Roy Keane sinetöi sitten sen homman.

Muita lapsuusajan futispuolen idoleita, joille haluan lähettää terveisiä ovat: Del Piero, Baggio, Bebeto, Zola ja Totti.

Italian jalkapallomaajoukkue on siis kanssa ollut aina lähellä sydäntä, sekin lähti vaan siitä että ennen 94-finaalia päätettiin veljen kanssa, että hän on Brasilian puolella ja minä Italian, niin mikäs siinä sitten. David Trezeguet on edelleen ihan paska jätkä.

 

[Konsta Kepuli]

Viimeinen ottelu Uptonilla. Olihan tuolla sellainen vanhan stadikan sähköinen tunnelma, joka varmasti sitoisi monta mieltä itseensä.

Tuli käytyä Upton Parkilla (myös nimellä Boleyn Ground tunnettu) Big Samin ollessa puikoissa. Kyllähän se paikka henki historiaa mutta meidän yläkerran päätykatsomossa olisi oma henki ollut löysässä esimerkiksi tulipalon sattuessa. Niihin kapeisiin ja melkein pystysuoriin kulkuväyliin mahtui hädintuskin kaksi ihmistä vierekkäin. Hengenvaarallinen paikka hätätilanteessa.

Katsomoiden laajentaminen olisi onnistunut vain purkamalla naapuritaloja. Osa kerrostaloja. Ja vielä lisäksi Hammersin kannattajat ovat noilta seuduilta kaikonneet. Metron ruuhkan purkautumista odotellessa käppäilttiin kaverin (jatkislaisia) kanssa ympäristössä ja ihan intialaista koko seutu. Yksi ainoa pubi bongattiin. Lädilontoossa niitä olisi ollut varmasti tusina kartoittamamme kokoisella alueella. Tandooria oli kyllä tarjolla.

Tuskin kannattajat jäivät kaipaamaan muuta kuin muistoja. Se on kai kannattajile yksi ja sama mihin ilmansuuntaan ajat peliä katsomaan.

Pikanttina detaljina mainittakoon Läski-Samin punainen Rolls-Royce stadionin edessä paraatipaikalla. Hyvää duunia olivat vahaamossa tehneet.

 

[V-G-]

Italian jalkapallomaajoukkue on siis kanssa ollut aina lähellä sydäntä

Et sä taida kyllä olla se oikea tyyppi arvioimaan perversioita. Baggio tosin oli kyllä kova.

 

[DTremens]

Kyselin seurantaketjussa ilman tulosta niin kysynpä vielä tässä:

Wolverhampton Wanderers FC, Länsi-Midlandin metropolikreivikunta, Wolverhampton 260 000 as. eli semmonen Tampereen kokoinen sisämaakaupunki. Paikallista Manse-rockia soittaa Slade.

Millainen jengi tämä portugalilaislegioona on niinku siellä Englannin futispiireissä? Jos vertaisi vaikka SM-Liigan kiekkojengeihin? Onko nää sympaattisia vai ihan mulkkuja huligaaneineen? Hienot peliasut niillä ainakin on ja siksi talvella aloin näitä fanittaakin kun halusin jonkun oman jengin Englannista kun kaikilla muillakin on, mutta jonkun top6:n ulkopuolelta.

Erittäin perinteikäs seura, yksi EFL:n perustajaseuroista. Huippumenestyksen kaikuja löytyy lähinnä 50-luvun ja 70-luvun väliltä. Tuli tykästyttyä joskus vuonna nappi kun YLE näytti championshipiä ja Wolves erottautui pelaamalla jalkapalloa pelkän fyysisen painostuksen sijaan (hieman värikynää). Teollisuuskaupungin ja -alueen joukkue, joten aika "työväenluokkainen" taustaltaan kuten moni muukin seura. Oman jalkapallon seuraamisen alkutaipaleilla 90-luvulla seuran taustalla oli ehkä yksi historian hienoimmista omistajista, Sir Jack Hayward. Kannattaa tutustua millainen kaveri oli kysessä ja millaisella rakkaudella seuraa ohjasi, ja paljonko omaa omaisuuttaan siihen upotti, aikoina ennen miljardöörien setelileikkejä brittifutiksessa. Eikä todellakaan ollut kyse mistään sijoituksesta tulevaisuuden myyntiarvoon, sillä ajan ollessa kypsä seuraavalle omistajalle hän myi seuran Steve Morganille 10 punnalla sillä ehdolla että tämä sijoittaa vähintään 30 miljoonaa seuran kehittämiseen. Nykyään Wolvesillakin on takanaan kiinalaista rahaa ja suhteet portugalin superagentti Jorge Mendesiin takaa pelaajavirtaa seuraan. Tervetuloa kannattajajoukkoon! ;)

 

[redpecka]

Minäkin toki seurasin satunnaisesti lauantaisin Valioliigaa kun se oli ainoa mitä tuli 80-luvuilla MM-kisojen lisäksi telkkarista. Siltä ajalta on toki tuttuja bändin nimiä lähes kaikki top60 jengit Englannista. Suosikkeja ei muodostunut.

Ja kun alkaen vuodesta -82 hatarasti ja -86 kunnolla katsoin MM-kisoja ja siellä oli valovoimaisia pelaajia Italian, Espanjan ja E-Amerikan jengeissä niin ihmettelin miksi meillä Suomessa näytetään vaan jotain jäyhää ja sumuista vesisadeliigaa joiden huiput ei pärjää oikeissa kisoissa?

Sitten 2000-luvun alkupuoliskolla aloin seurata Espanjan liigoja ja tässä ollaan edelleen, mutta vailla kunnon suosikkijengiä. Tämä ujo mielenkiinto Valioliigaa kohtaan on vain sekundääristä ujoa mielenkiintoa ja ehkä jalkapallosivistyksen puolesta pitäisi tietää siitä enemmän kun meneehän sinne palelemaan huippuja Espanjan sarjastakin (valitettavasti).

E: Korjattu 70-80-luku pelkäksi 80-luvuksi.

 

[redpecka]

Erittäin perinteikäs seura, yksi EFL:n perustajaseuroista. Huippumenestyksen kaikuja löytyy lähinnä 50-luvun ja 70-luvun väliltä. Tuli tykästyttyä joskus vuonna nappi kun YLE näytti championshipiä ja Wolves erottautui pelaamalla jalkapalloa pelkän fyysisen painostuksen sijaan (hieman värikynää). Teollisuuskaupungin ja -alueen joukkue, joten aika "työväenluokkainen" taustaltaan kuten moni muukin seura. Oman jalkapallon seuraamisen alkutaipaleilla 90-luvulla seuran taustalla oli ehkä yksi historian hienoimmista omistajista, Sir Jack Hayward. Kannattaa tutustua millainen kaveri oli kysessä ja millaisella rakkaudella seuraa ohjasi, ja paljonko omaa omaisuuttaan siihen upotti, aikoina ennen miljardöörien setelileikkejä brittifutiksessa. Eikä todellakaan ollut kyse mistään sijoituksesta tulevaisuuden myyntiarvoon, sillä ajan ollessa kypsä seuraavalle omistajalle hän myi seuran Steve Morganille 10 punnalla sillä ehdolla että tämä sijoittaa vähintään 30 miljoonaa seuran kehittämiseen. Nykyään Wolvesillakin on takanaan kiinalaista rahaa ja suhteet portugalin superagentti Jorge Mendesiin takaa pelaajavirtaa seuraan. Tervetuloa kannattajajoukkoon! ;)

Kiva. Karkeasti olen siis tämän männä talven ajan kannattanut näitä Wolveseja ja kattonutkin 5-10 peliä heiltä. Tulokset kattonut 85%:sti.

Onhan täällä edes yksi Wolvesin fani sentään! Hienoa, saa puusilmäistäkin infoa :)

 

[mikko600]

Aymeric Laporte on saanut Espanjan kansalaisuuden ja voi edustaa maata jo EM-kisoissa.

 

[Konsta Kepuli]

Aymeric Laporte on saanut Espanjan kansalaisuuden ja voi edustaa maata jo EM-kisoissa.

Oho! Aymerickhan on Ranskan puolen baski (isovanhemmat) joka juniorina pelasi Aviron Bayonnais Football Club seurassa. Ko. seuralla on yhteistyösopimus Athletic Bilbaon kanssa.

Silleen yllätys että Laporte on pelannut läpi Ranskan nuorisomaajoukkueet mutta ei yhtään A-maaottelua. Olen ihan klapilla päähän lyöty. Ei tullut edes mieleen ettei olisi Ranskan A-maaotteluita.

Laporte oli Bilbaon historian toinen "ulkomainen" pelaaja. Eka on pippurinen Bixente Lizarazu joka oli myöskin Ranskan baski. Pelasi vasempana laitapakkina vuoden 1998 maailmanmestaruuden voittaneessa Ranskan joukkueessa.

Hauska detalji. Tuon 1998 joukkueen kapteeni Didier Deschamps pelasi omana junnuaikanaan myös tuossa mainitussa Aviron Bayonnais Football Club joukkueessa jossa Laporte pelasi.

Tämä on kyllä jymyuutinen! Kiitos tiedosta mikko600.

Edit. Oli -> On. On se Bixente vieläkin pippurinen Ranskan baski. On tullut nähtyä ja kuultuakin ranskalaisen W9 kanavan ottelulähetysten kommentaattorina.

 

[Snakster]

Hyvää keskustelua kannattamisesta. Itsehän olen kannattanut jonkun aikaa Cadizia. Alunperin lähinnä siitä syystä, että kaupunki on niin helvetin nasta, mutta äkkiähän sitä syntyy koko elämän kestänyt tunneside, kun sille vain antaa mahdollisuuden. Tällä kaudella onkin ollut helppo diggailla nousun jälkeen ja olen katsonut jokaisen pelin. Olen myös hankkinut jo vähän ko. jengin rytkyjä.

 

[Konsta Kepuli]

Onkohan tämä Laporte keissi ihan saletissa? Brittien laadukkaampi media ei pukahda mitään asiasta. ESPN ja The Athletic on kai luotettavia mutta jenkkityyliin kuutamolla Euroopan asioista. Marca uutisoi mutta se nyt on Seiska-lehden tasoa luotettavuudessa.

Athletic horisee jotain Fifan päätöksestä mutta ei kai Fifa päätä vaan maanosliitto kuka pelaa ja missä maajoukkueessa pelaa maanosakisoissa?

 

[Daro]

Hyvää keskustelua kannattamisesta. Itsehän olen kannattanut jonkun aikaa Cadizia. Alunperin lähinnä siitä syystä, että kaupunki on niin helvetin nasta, mutta äkkiähän sitä syntyy koko elämän kestänyt tunneside, kun sille vain antaa mahdollisuuden. Tällä kaudella onkin ollut helppo diggailla nousun jälkeen ja olen katsonut jokaisen pelin. Olen myös hankkinut jo vähän ko. jengin rytkyjä.

Joo hienoa lueskella miten joku on päätynyt kannataamaan tiettyä seuraa joka ei ole kotipaikkakunnalla. Henk. koht Arsenalin kannattaminen alkoi siinä 90 luvun-alkupuolella. Muistan sen kun Martin Keownin Arsenal toi takaisin oliko kenties Evertonista? Siihen aikaan siellä pelasi sellainen legenda kuin Nigel Winterburn joka sai varsinkin myöhemmin ihan vitusti rapaa niskaansa toki peliesityksistä johtuen. George Graham taisi olla vielä silloin puikoissa.

Siitä se sitten lähti, eikä se koskaan ole muuttunut. Koko homma lähti vain jostain sanomalehden jutusta, jossa oli herrat Tony Adams ja Martin Keown esillä. Ja kun sitten herroja näki tv:stä joskus lauantai iltaisin, niin eihän heitä voinut olla rakastamatta. Siinä ne suurimmat syylliset varmaan miksi aikoinaan olen hairahtanut kannattamaan Arsenalia. Aika mielenkiintoista sinänsä, että kyseessä oli vain pari topparia.

Dortmundin kannattaminen johtuu vain siitä, että asuin Saksassa nuorempana opiskelujen aikaan. Satuin asumaan suht lähellä Dortmundia silloin ja sain tuurilla silloin Westfalenille liput Dortmund-Schalke matsiin joka oli aivan järkyttävän hieno kokemus ja koko seura lähti silloin seurantaan ja se rakkaus syttyi silloin.

 

[Iker]

Edit. Oli -> On. On se Bixente vieläkin pippurinen Ranskan baski. On tullut nähtyä ja kuultuakin ranskalaisen W9 kanavan ottelulähetysten kommentaattorina.

No on, ja pippurisuuttaan on peliuransa jälkeen purkanut ja näyttänyt muutenkin kuin "vain" kommentaattorina, Lizarazu on kuitenkin brassi-jiujitsun musta vyö ja kilpaillut lajissa voittaen jonkin senioritason ja alakategorian Euroopan mestaruudenkin aikanaan.